Pienten lasten ISIEN ketju!

[LazyJ]

Ei kun tottakai niitä etikkasankoja kannetaan mukana joka paikkaan mihin mennään. Kaupassakin välillä läikkyi vedet pitkin kassaa kun piti siinä alkaa kestovaippaa vaihtamaan.
Nyt vittu vähän sisälukutaitoa arvon isukit. Luuliko joku oikeasti että niitä käytettiin 24/7 oltiin sit ihan missä vaan?
Jengi joka ikinä ei ole niitä käyttänyt selittää kuinka ne on niin vaikeita käyttää , ettehän te perkele ole niitä edes kokeilleet.
Tää on ihan turhaa väittelyä , te jotka ootte päättänyt että ette sellaisia ikinä tule käyttämään niin sehän on ihan teidän oma valinta.
Jos elämässä haluaa päästä vain mahdollisimman helpolla niin kannattaa jättää ne lapset tekemättä, eikö?

Ilmoitin tänään aamulla meidän muksun muskariin ens syksyksi. Tykkää kovasti kuunnella kaikenlaista musiikkia ja lauleleekin jo itsekseen jonkun verran. Varmaan vielä johonkin parkouriin vois kans yrittää syksyksi päästä. Tatamille sit isukin kanssa parin vuoden päästä.

 

[Kas-vain]

Meillä on muskarissa molemmat käyneet ihan alle 6kk ikäisestä. Hyvin tuntuu tykkäävän.

 

[John R]

Meillä taas oli konfliktin poikasta vkl aikana. Isovanhemmat tuli käymään (omat) ja kävin pojan kanssa keskustelua siitä, että saako asiaa x tehdä vai ei. Poika hankasi vastaan pari kertaa ja itse otin kokoajan tiukempaa linjaa, niin eikös kesken tämän keskustelun oma isäni tokaissut "älkää nyt liikaa kieltäkö, kai se nyt asiaa x saa tehdä". Hitto että mulla meinas palaa käämi. Mummolassa saa olla vähän lepsumpi meno, mutta jos meillä ollaan, jossa meidän arki pyörii myös isovanhempien poissaollessa, niin kyllä me sillon ne säännöt siellä luodaan. Meneehän tossa lapsikin hämilleen kun yhtäkkiä toinen aikuinen kyseenalaistaa oman isän asettamat säännöt.

Edelleen olen sitä mieltä, että ainakin omien vanhempien tulisi myös ottaa jonkin sortin pedagogista vastuuta. Ei aina voi olla se maailman paras isovanhempi/kaveri 3 vuotiaalle. Ne mummolan sokerihumalatkin on aina kivoja, kun siellä kaikilla on niin maailman parasta aikaa, mutta sitten me vanhemmat joudutaan kestään sitä illan sokerihumalan laskun aiheuttamaa kiukkua ja vääntöä.

Niin tuttua. Anoppi ja Appiukko on luonteeltaan semmosia ettei kieltäminen tule kuuloonkaan, ja kauhistelevat kun meikäläinen komentaa 4-vuotiasta kun meno äityy liian villiksi "No kai sitä nyt saa hyppiä sohvalla ja heitellä tennispalloa pitkin seiniä jne. jne." Jotenkin huvittavaa seurata kun nuo kävelee kuin robotit pikkukakaran perässä ja tekee kaiken mitä se pyytää. Ja molemmat on vielä opettajia! On koitettu sanoa että kieltää saa mutta vitut ne sitä kiellä, sitten on hauska kun tyttö on joskus ollu päivän siellä hoidossa niin molemmat on aivan lopussa ja valittaa että "on se vilkas lapsi, ei hetken rauhaa". :D Hitto kyllä se meillä kotona kurissa pysyy!
Ja sitten tuo karkkiasia. Appiukolle oli maailman vaikein asia kun päätettiin että pidetään tyttö ilman karkkia niin kauan kun se alkaa itse sitä pyytämään. No, se oli melkein 4v kun ekat kerrat se alkoi karkkia kyseleen, sitten otettiin karkkipäivä käyttöön ja karkkipäivänäkin syödään vain pieni määrä karkkia. Appiukko on kuitenkin joka vitun kerta kun siellä käydään tunkemassa karkkia ja muuta makeaa sille suut ja silmät täyteen, ihme hommaa.

Nukkumaanmenosta sen verran että älkää uudet iskät vaan lähtekö sille nukuttamisen tielle. Me ollaan vanhempi tyttö viety vauvasta asti itsekseen nukkumaan, jos huusi-> pienet silitykset ja tuttia suuhun ja pois. Jos sinne jää odottelemaan niin varmasti se oppii että jonkun pitää aina olla vieressä että voi nukahtaa. Sama homma on tehty tän puolivuotiaan kanssa, mamma antaa tissiä joskus klo 8:n aikaan ja laittaa vauvan sänkyyn jokelteleen. sinne se nukahtaa sitten yleensä melko nopeasti, välillä parkuu jonkin aikaa mutta ei se sitä kauaa jaksa. Nykyään 4-vuotias on petissä viimeistään klo 20, luetaan iltasatu ja rupatellaan päivän asioita pikkuhetki, sitten unille. Näillä konsteilla meillä on molemmat kakrut nukahtanu aina tosi nopeaa eikä tarvi kikkailla mitään erikoisempia nukutushommia.

Päiväunista; meille on vittuiltu että ollaan julmia kun ei anneta 4-vuotiaan nukkua päikkäreitä. Syy miksi se ei niitä nuku on sama, mitä joku muukin tuolla aiemmin kirjoitti; tunnin unet päivällä, niin nukahtaminen illalla menee vituiksi. Se riekkuu parikin tuntia sitte siellä kun uni ei tule. Sitten kun se nukahtaa 22-23, on yöunia enää jäljellä 8-9h ja aamulla se on kärttyinen. Ilman päikkäreitä kun ollaan, se nukahtaa 10 minuutissa, nukkuu kellon ympäri ja on aamulla hyvällä tuulella. Näin.

 

[Hiiripäällikkö]

Päiväunista; meille on vittuiltu että ollaan julmia kun ei anneta 4-vuotiaan nukkua päikkäreitä. Syy miksi se ei niitä nuku on sama, mitä joku muukin tuolla aiemmin kirjoitti; tunnin unet päivällä, niin nukahtaminen illalla menee vituiksi. Se riekkuu parikin tuntia sitte siellä kun uni ei tule. Sitten kun se nukahtaa 22-23, on yöunia enää jäljellä 8-9h ja aamulla se on kärttyinen. Ilman päikkäreitä kun ollaan, se nukahtaa 10 minuutissa, nukkuu kellon ympäri ja on aamulla hyvällä tuulella. Näin.

Meidän 5-vuotias vetelee vielä päikkäreitä. Päiväkodissa ei joka päivä nukahda, eikä aina viikonloppuisin kotonakaan. Menee kuitenkin sänkyyn ja lepäilee siellä, nukahtaa jos nukahtaa. Jos on nukkunut ne päikkärit on illallakin meno paljon rauhallisempaa, kun taas ilman niiitä on meno paljon levottomampaa. Illallakin se uni kuitenkin tulee sieltä aika nopeesti, meillä ei ole päiväunet vaikuttanut nukahtamiseen ja sitä kautta yöunien pituuteen. Sitten täytyykin miettiä tilanne uudelleen jos alkaa vaikuttaa.
Mun mielestä ihminen ei ole kuitenkaan ikinä liian vanha nukkumaan päiväunia, ite oon kohta kolmekymmentä ja nukkuisin ne joka päivä jos vain pystyisin

 

[John R]

Meidän 5-vuotias vetelee vielä päikkäreitä. Päiväkodissa ei joka päivä nukahda, eikä aina viikonloppuisin kotonakaan. Menee kuitenkin sänkyyn ja lepäilee siellä, nukahtaa jos nukahtaa. Jos on nukkunut ne päikkärit on illallakin meno paljon rauhallisempaa, kun taas ilman niiitä on meno paljon levottomampaa. Illallakin se uni kuitenkin tulee sieltä aika nopeesti, meillä ei ole päiväunet vaikuttanut nukahtamiseen ja sitä kautta yöunien pituuteen. Sitten täytyykin miettiä tilanne uudelleen jos alkaa vaikuttaa.
Mun mielestä ihminen ei ole kuitenkaan ikinä liian vanha nukkumaan päiväunia, ite oon kohta kolmekymmentä ja nukkuisin ne joka päivä jos vain pystyisin

Kyllä meilläkin nukuttaisiin vielä päikkärit jos se ei vaikuttais illlalla nukahtamiseen ja yöuniin niin paljon. Tyttö on tullut ilmeisesti meikäläiseen kun mulla on vähän niin että jos nukun päikkärit niin illalla ei uni tahdo tulla. Aika huvittavaa kun joillekin tutuille tämä asia tuntuu olevan kova paikka, ikäänkuin menossa olisi joku kilpailu että kenen lapsi lopettaa ekana päikkäreiden nukkumisen.. Ihan hullua. :D

 

[LazyJ]

Ja sitten tuo karkkiasia. Appiukolle oli maailman vaikein asia kun päätettiin että pidetään tyttö ilman karkkia niin kauan kun se alkaa itse sitä pyytämään. No, se oli melkein 4v kun ekat kerrat se alkoi karkkia kyseleen, sitten otettiin karkkipäivä käyttöön ja karkkipäivänäkin syödään vain pieni määrä karkkia.

Meillä kanssa pidetty karkit tähän asti pannassa , eikä muksu osaa kaupassakaan niitä alkaa kitisemään vaikka ovelasti kaupat laittaa niitä siihen kassan viereen houkuttelemaan.
Noita xylitol karkkeja on nyt alettu antamaan kerran/kaks päivässä ruokailun jälkeen. Mummot ja papatkin tietää ettei herkkuja ylipäätään tyrkytetä kun muksun allergiat estää aika monen herkun syömisen.
Oma kummilikka oli parin vuoden ikään mennessä syönyt varmaan kymmeniä karkkipusseja, kun syöttivät karkkia sille ei ruoka maistunut. Miksiköhän se ruoka sitten maistunut :D

 

[SteveBerman]

ja on aamulla hyvällä tuulella. Näin.

...sehän on hyvä tilanne jos hän on vielä illallakin hyvällä tuulella. Onko?

 

[rasvis]

Meillä nukutaan satunnaisesti päiväunia viikonloppuisin. 7v Lapsi siis.

Mä toki nukun useamminkin.

 

[Machinehead]

Ei kun tottakai niitä etikkasankoja kannetaan mukana joka paikkaan mihin mennään. Kaupassakin välillä läikkyi vedet pitkin kassaa kun piti siinä alkaa kestovaippaa vaihtamaan.
Nyt vittu vähän sisälukutaitoa arvon isukit. Luuliko joku oikeasti että niitä käytettiin 24/7 oltiin sit ihan missä vaan?

Jos joku kysyy jotain niin kait siihen saa asiallisesti vastata? Mulla ei ole sisälukutaitoa eikä muutakaan -taitoa. Saatika voimaakaan. Pyydän nöyrimmästi anteeksi vääränlaista vastausta.

Muskari on ihan jees. Itelläni poika käynyt nyt muutaman vuoden muskarissa mutta ei taideta pidempään jatkaa. Poika on sen verran aktiivisempi tapaus(niinkuin pojat yleensä) että täytyy kesälle ja yleensäkkin jatkoa ajatellen keksiä jotain muuta. Jalkapalloa, yleisurheilua tai ihan mitä vaan missä pääsee liikkumaan.

 

[John R]

...sehän on hyvä tilanne jos hän on vielä illallakin hyvällä tuulella. Onko?

Juu kyllä jaksaa ihan hyvin iltaan asti ilman päikkäreitä, ja mun mielestä se johtuu hyvin nukuituista yöunista (noin 11h). Oikeastaan illat on vaikeampia jos päikkärit on nukuttu, ei millään halua mennä sänkyyn kun on ihan pirteä ja virtaa on. Sitten se pyörii sängyssä jopa useamman tunnin, ja kuitenkin aamulla herätys on aikainen niin sitten taas kaikki on vaikeaa aamullakin kun nukkumaanmeno venähti, ja yllättäen päivällä maistuisi päikkärit kun yöllä ei nukuttu tarpeeksi. Ei vaan sovi meille nuo päiväunet. Normaalisti meillä alkaa iltatoimet molemmille (iltapala, iltapesut ja iltasatu) jo noin 19 aikoihin ja kasin aikaan suurinpiirtein sanotaan sitten hyvää yötä. Minä hoidan yleensä nelivuotiaan, ja vaimo tuon 6kk vanhan vauvan. Molemmat menee yhtäaikaa sänkyyn, ja yleensä molemmat heräilee aamulla 7-8 välillä. Vaimo toki joutuu vauvalle yöllä tissiä antamaan ja joskus jotain kitinää hoitamaan. Viikonloppuina ja lomilla mennään sitten vähän vapaammin, ei mitään natseja tämän asian kanssa kuitenkaan olla. Tämä systeemi toimii meillä hyvin, joillakin muilla toimii sitten toisin. Olen huomannut että lapsilla vaihtelee melkoisesti tarpeet, toinen tarvii ne päikkärit, toinen ei. Bonuksena tässä on se, että kun kakarat nukahtaa kasin aikaan, saa muutaman tunnin sitä arvokasta omaa aikaa!

 

[Kas-vain]

Nyt varmaan tulee paskamyrsky vastuuttomuudesta, mutta ollaan otettu lastenhuoneen ovesta kahva pois ettei toi 2.5v hurrikaani säädä nukkumaanmenoa ihan mahdottomaksi. Muuten alkaa kauhea "kukkuu" -leikki ja perseily. Kun ovea ei saakaan auki niin nukahtaa alle 5min kuluessa. Toki avataan ovi sitten heti kun mennään itse nukkumaan raolleen eli pääsee tarvittaessa sieltä sitten yöllä kainaloon ja mahdollisen tulipalon sattuessa tms. ei joudukkaan murtaa lastulevyovea paniikissa. Oven lukkoon pistäminen ei auta koska sitten roikkuu kahvassa ja hommasta ei tule silloinkaan mitään.

Päikkärit meillä molemmilla lapsilla on n. 12-14.30(-15.00) eikä nukahtamisessa ole juurikaan ongelmia jos on tarpeeksi saanut ulkona leikkiä illalla. Sisällä koko päivä aiheuttaa täystuhon ja infernaalisen levottomuuden. Omatkin hermot on koetuksella kun katsoo lasten mökkihöperyyttä.


Vaimo ei tykkää mistään madoista yms. ja huomasin että poikakaan ei uskaltanut koskea niihin vaikka kauheasti kiinosti. Nyt isän avustuksella ollaan tutkittu matoja, muurahaisia, hämähäkkejä ja pyydystetty lasipurkkeihin mehiläisiä yms. Nyt ei enää pelota ottaa käteen ja tutkia näitä. Tosin ollaan kyllä painotettu että käärmeitä ei saa lähestyä jos sellaisia joskus näkisi (onneksi pk-seudulla ei ihan kauheaa käärmeongelmaa ole). Lisäksi ostettiin suurennuslasi jolla voidaan tutkia kaikennäköisiä ottömönkijäisiä pihalla. Otettiin myös mato lemmikiksi lasipurkkiin jonne tehtiin sammalesta ja muista luonnonantimista sille koti. Kasteltiin ja hoidettiin sitä aikamme ja sitten jossain vaiheessa käytiin päästämässä se takaisin "kotiin".
Haters gona hate, mutta näin meillä.

 

[J.Jake]

Jos toimii niin toimii.
Meillä luettiin iltasatu sohvalla tai sängyllä istuen. Sit kun on pää tyynyssä niin ei perseillä.
Päiväunia nukkuvat lähinnä tarhassa. Kiellettäisiin mutta kun onnistuu herätys n.20min kohdalla niin käy.
Tunnin unet siirtää nukahtamisen parilla tunnilla.

 

[Timba79]

Päikkäreiden tarve lienee sekin kohtuu yksilöllistä. Meillä niitä nukkuu vielä 6 vuotias päiväkodissa, ei aina. Kotona enää harvoin ja kesälomalla tuskin nukkuu jos ei ole tarve jonka huomaa kyllä kiukuttelun määrästä.

Aina on pistetty petiin siinä kasin pintaan ja vaadittu ehdoton hiljaisuus viimestään ysiin. Peliliike nyt ollut että puol tuntii ennen petiin niin saavat sen puolituntia kertoa veljekset päivän tarinoita toisilleen.

Meillä on iltasatuja luettu aika randomisti. Pienempänä enempi. Nyt kun isoveli oppi lukemaan, se välillä lukee jotain nuoremmalle ja sitten vastaavasti nuorempi "lukee" eli keksii itte tarinan vaikka Aku Ankasta.

Ovat vähän itse saaneet valitakkin, eli jos haluavat leikkiä pidempään niin sitten ei enää lueta mitään vaan suoraan nukkumaan ja jos taas tahtovat lukea tai että heille luetaan niin sitten pitää leikit lopettaa aikasemmin ja iltatoimet sujua vauhdilla jotta ehtii. Jos perseilee iltapalat ja hammaspesut niin jää iltaluennat ja jätinät vähemmälle tai pois kokonaan.


Onko kellään muuten lapset pitäneet tätä "parempi että kuolisin" tai "minä muuten täältä pois" tyyppistä aika ikävältä kuulostavaa mantraa kun niitä joutuu rankaisemaan? Enkä nyt sitten tarkoita tässä mitään selkäänantamista tai muutakaan fyysistä, vaan esim. sitä että jos joku homma ei suju niin sitten esim. ei pääse kaverille tai muuta tällaista perus niin tulee tätä "minä muutan täältä pois tai että minä haluan jäädä auton alle" tyylistä. Jostain käsittänyt että tää on ihan "normaalia" tai sitten pitää viedä nuo nuppitohtorille. Pitää sitä molemmat nyt kun en muista kumpi sitä ekana laukoi ääneen. Miten tuohon ois oikeasti järkevä reagoida? Vai ei mitenkään eli ei kiinnitä siihen edes huomiota?

 

[Machinehead]

Onko kellään muuten lapset pitäneet tätä "parempi että kuolisin" tai "minä muuten täältä pois" tyyppistä aika ikävältä kuulostavaa mantraa kun niitä joutuu rankaisemaan? Enkä nyt sitten tarkoita tässä mitään selkäänantamista tai muutakaan fyysistä, vaan esim. sitä että jos joku homma ei suju niin sitten esim. ei pääse kaverille tai muuta tällaista perus niin tulee tätä "minä muutan täältä pois tai että minä haluan jäädä auton alle" tyylistä. Jostain käsittänyt että tää on ihan "normaalia" tai sitten pitää viedä nuo nuppitohtorille. Pitää sitä molemmat nyt kun en muista kumpi sitä ekana laukoi ääneen. Miten tuohon ois oikeasti järkevä reagoida? Vai ei mitenkään eli ei kiinnitä siihen edes huomiota?

Mulla on 12-vuotias tytär jolta kuulee samantyylisiä juttuja aika usein. Taitaa olla tuo murrosikä joka siellä taustalla luo pientä traamaa. On yleensä reagoita asiaan siten että on juteltu asiasta kahden kesken. Kyllä sieltä sitten tulee ilmi pettymys asioihin kun ei saa omaa tahtoaan läpi. Jos tuota nyt rupee päivittäin olemaan niin ehkä sitten alkaisin olemaan huolestuneempi. Puhumalla nuo asiat yleensä selviää. Ihan maalaisjärjellä tässä oon itse pärjäillyt. Jos nyt tästä jotain apua on.

 

[hkuja]

11 päivää enää eskaria jäljellä. Sitten loppuu se puuhastelu.

 

[SteveBerman]

11 päivää enää eskaria jäljellä. Sitten loppuu se puuhastelu.

Aika samoilla. Mukelo on vielä sellaisessa speciaaliryhmässä ja intoa ja taitoa olisi enempäänkin joten helpotus kaikille että alkaa loma ja sitten syksyllä toivon mukaan normikoulu.

 

[Vensku123]

Onko kellään muuten lapset pitäneet tätä "parempi että kuolisin" tai "minä muuten täältä pois" tyyppistä aika ikävältä kuulostavaa mantraa kun niitä joutuu rankaisemaan? Enkä nyt sitten tarkoita tässä mitään selkäänantamista tai muutakaan fyysistä, vaan esim. sitä että jos joku homma ei suju niin sitten esim. ei pääse kaverille tai muuta tällaista perus niin tulee tätä "minä muutan täältä pois tai että minä haluan jäädä auton alle" tyylistä. Jostain käsittänyt että tää on ihan "normaalia" tai sitten pitää viedä nuo nuppitohtorille. Pitää sitä molemmat nyt kun en muista kumpi sitä ekana laukoi ääneen. Miten tuohon ois oikeasti järkevä reagoida? Vai ei mitenkään eli ei kiinnitä siihen edes huomiota?

On, kuulut 6v suusta ja 11v suusta. Kaipa tuo on ihan normaalia. Mä olen reagoinut sanomalla että tuollainen on ihan tyhmää ja selittänyt yleensä mitä kuolema on, ja että äiti ja isi olis surullisia ymym tän jälkeen mun mielestä toi väheni tosi paljon .. Ja myös ignoorannut täysin.

 

[kodari76]

Noissa päikkäreissä on tosiaan eroa. Meillä likka nukutettiin päikkäreille 3-4v asti. Käytännössä makasin ruumiin painolla päällä kun se huusi kuin syötävä vartin ja lopulta nukahti. Sitten luovutettiin, eikä ole sen jälkeen ikinä nukkunut päivällä. Ei edes autossa. Ikää nyt 9v. Toinen on 5v ja sammuu kuin saunalyhty kun vaan päikkärille menee. Nukkuu 2h putkeen. Itse nukun myös vierellä :D Ja yli 15min matkat kuorsaa autossa.

Joskus viikonloppuisin nukkuu päikkärit klo 16-18:30 ja kuukahtaa klo 21 uudelleen..

 

[mhz]

Eilen synty tyttö. Tuli pojan kanssa tasan puoltoista ikäeroa

 

[Mansikkakeitto]

Lisätarkennuksena haluaisin tietää, että miten sä määrittelet sen, että joku kasvattaa lastaan väärin vaikka tarkoitusperät ovat hyvä? Mikä se mittari on, mikä sen määrää että tapa oli/on väärä? Onko lapsi vanhempana jotenkin vinksallaan? Voiko vinksallaan olla kasvatuksesta huolimatta? Voiko väärästä kasvatuksesta huolimatta tulla normit täyttävä "oikea" lapsi? Selvennätkö tuota mulle, että mitä sun mielestä on väärä kasvattaminen?

Noniin viimein ehdin kirjoittamaan lupaamani vastauksen.

Otetaan nyt vaikka seuraava esimerkki:

Lasta koulutetaan silloin tällöin tukistamalla, koska vanhempi ajattelee, että "se joka vitsaa säästää, se lastansa vihaa." Hänellä on siis hyvät tarkoitukset kasvattaa lapsestaan täyspäinen. Seuraavaksi oletetaan, että lapselle ei tule tukkapöllyistä minkäänlaisia ongelmia. Minun mielestäni tällöin on kuitenkin kasvatettu väärin, koska lapsi on asetettu tarpeettomaan riskiin. Lapsesta olisi saatu täyspäinen myös ilman näitä tukkapöllyjä. Riski on perusteltu, koska tieteellinen konsensus (tarviitseeko joku tähän oikeasti viitteitä?).

Vanhempihan ei voi omilla toimillaan varmuudella estää mitään tai päättää millainen lapsesta tulee. Vanhemman tehtävä ei ole niinkään kasvattaa lasta vaan huolehtia siitä, että lapsi saa ihan itse kasvattaa itsensä vanhemman takaamassa turvallisessa ympäristössä.

Täälläkin on jo esitetty täysin vastakkaisia näkökulmia sun näkökulmiin verrattuna, eikä ne ainakaan omaan silmääni vaikuta "vääriltä", jos niin mustavalkoisesti kasvatusta voi kutsua.

Tähän taisin vastata jo viime postauksessa, mutta kertauksena nyt vielä. Mielipiteitähän voi esittää vaikka minkälaisia, mutta niiden uskottavuus pitäisi punnita perusteluiden perusteella. Nyt perusteluja ei ole juurikaan esitetty paria anekdoottia lukuunottamatta.