Pienten lasten ISIEN ketju!

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu

3 kpl M-Nutrition MANIA!

LAADUKAS PWO

-40%
Tämmöset kasvatukselliset kysymykset on ehkä vähän vaikeita, mutta mistä voisi johtua, kun meillä on tollanen 1v 3kk vauva, ni hän ei osaa vielä puhua mutta ymmärtää kyllä joitakin käskyjä ainakin jne. Eksää hän tottelee jos häntä kielletään ottamasta jotakin tavaraa, tai vaikkapa vääntelemästä uunin nappeja, mutta ei silloin kun hän on täällä mun luona... :D Mistä tälläinen vois johtua? Olen kyllä esimerkiksi ton uunin kans leikkimisestä sanonut joskus aika ponnekkaasti pojalle, mutta ei auta, jatkaa vaan niitten vääntelemistä. Mitä te arvelette, että teen väärin kun äitin kiellot kerran toimii mutta minun ei sitten kuitenkaan?
 
Vähän vaikea arvioida kun ei tiedä kuinka paljon hän viettää aikaa kanssasi. Yleisesti ottaen ton ikäset nyt tottelee/ei tottele vähän fiiliksen mukaan. Meillä on tyttö pari kk vanhempi eikä hänkään vielä puhu yksittäisiä sanoja enempää. Tottelee joskus kerrasta, toisinaan taas ei ollenkaan.

Ehkä hän viettää äitisi kanssa enemmän aikaa ja on oppinut tuntemaan hänen äänenpainonsa ja elekielensä ja osaa yhdistää kaikki tekijät ajatukseen "tätä ei saa tehdä". Puhettahan lapsi ei vielä välttämättä tajua laisinkaan, osaa vaan yhdistää eri tekijät. Sun kohdallas lapsi ei ehkä ole vielä oppinut yhdistelemään näitä tekijöitä niiden tarkoituksiin. Lapsen ja äidin elämä tuossa vaiheessa on kuitenkin niin täydellinen symbioosi, että lapsi oppii helpolla lukemaan äitiään. "Vieraat" ihmiset (esim. sinä etävanhempana) sitten vaatii enemmän opettelua.

Älä tuosta nyt vielä stressaa, vaan hanki kotiisi näitä taaperoikäisiä varten tehtyjä suojalaitteita: puukkolaatikoihin lapsilukkoja, samoin uunin namiskoihin ja kaikkeen muuhunkin lapsivaaralliseen mitä kodistasi löytyy. Toinen vaihtoehto on tietty vahtia lasta herkeämättä tai kantaa mahdolliset seuraukset (uuni päälle ja tulipalo tms.). Ja tietty sen oman painoarvon voi etsiä myös. Mä tykkäsin aikanaan tehdä kodista lapsiturvallisempaa, koska sit mun ei itse tartte olla kokoajan katsomassa että mitä se tekee.

Pointtina siis, että et sä mitään väärin tee. 1v 3kk on vielä aika pieni lapsi, ei se oikein tajua itsekään mitä se tekee. Pääasia että lapsella on kivaa vanhempansa seurassa.
 
Tämmöset kasvatukselliset kysymykset on ehkä vähän vaikeita, mutta mistä voisi johtua, kun meillä on tollanen 1v 3kk vauva, ni hän ei osaa vielä puhua mutta ymmärtää kyllä joitakin käskyjä ainakin jne. Eksää hän tottelee jos häntä kielletään ottamasta jotakin tavaraa, tai vaikkapa vääntelemästä uunin nappeja, mutta ei silloin kun hän on täällä mun luona... :D Mistä tälläinen vois johtua? Olen kyllä esimerkiksi ton uunin kans leikkimisestä sanonut joskus aika ponnekkaasti pojalle, mutta ei auta, jatkaa vaan niitten vääntelemistä. Mitä te arvelette, että teen väärin kun äitin kiellot kerran toimii mutta minun ei sitten kuitenkaan?

Ei tossa muu auta kuin kieltää ja jos homma ei lopu, niin sitten vaan nostetaan pois ettei pääse niitä räpläämään. Kun menee uudestaan, niin joka kerta sama homma. Huutoahan tossa joutuu kuuntelemaan, mutta ei siinä muu auta. Ei meillä ole tuon ikäisiin vielä komennot toimineet niin hyvin, että ymmärtäisi lopettaa laakista jonkun toiminnan.

Meillä joutuu vielä neljävuotiastakin välillä kantamaan vaikka sisälle tai autoon kun ei aina yhteistyö pelaa, melkoisen harvoin kyllä mutta joutuu kuitenkin.
 
No näin oon vähän päätellykkin, että on ihan pienelle ja miksei isommallekkin lapselle luonnollista ettei välttämättä tottele. No en sitten tuosta äitin ja lapsen täydellisestä symbioosista tiedä, kun hän on kuitenkin tasan puolet äitinsä luona, ja sen puolet kun on täällä mun luona, niin ei tosiaan äitiään näe silloin :D Suunnilleen kaikki vaaralliset tavarat löytyykin nykyään poissa ulottuvilta jne, ja juuri että nostan kyllä hänet pois sitten kun ei tottele esimerkiksi ja vahdin tietty koko ajan ettei mitään satu. Mutta kuulemma eksän mukaan hän ei siellä ikinä vääntele noita uunin nappeja ja siis jättää esineet rauhaan jos tää mun eksä kieltää poikaa, siksi lähinnä ihmettelin. :D
 
No näin oon vähän päätellykkin, että on ihan pienelle ja miksei isommallekkin lapselle luonnollista ettei välttämättä tottele. No en sitten tuosta äitin ja lapsen täydellisestä symbioosista tiedä, kun hän on kuitenkin tasan puolet äitinsä luona, ja sen puolet kun on täällä mun luona, niin ei tosiaan äitiään näe silloin :D Suunnilleen kaikki vaaralliset tavarat löytyykin nykyään poissa ulottuvilta jne, ja juuri että nostan kyllä hänet pois sitten kun ei tottele esimerkiksi ja vahdin tietty koko ajan ettei mitään satu. Mutta kuulemma eksän mukaan hän ei siellä ikinä vääntele noita uunin nappeja ja siis jättää esineet rauhaan jos tää mun eksä kieltää poikaa, siksi lähinnä ihmettelin. :D

...voihan tos olla tietty sekin, että exäs kusettaa sua. Eli muksu vääntelee niitä myös siellä, exäs ei vaan halua kertoa totuutta.
 
seuraavaa ei pidä ottaa tuomitsemisena tai minään hyökkäyksenä, koska en yhtään sinua tunne tai hoito menetelmiäsi niin kuitenkin kokemuksesta tiedän että tuollainen tenava tekee kiellettyjä juttuja ihan puhtaasti siitä syystä että hakee sinun huomiotasi, eli kun muksu on sinulla niin oletko hänen kanssaan vai oletko vain hänen kanssaan samassa asunnossa eli touhuatko hänen kanssa riittävästi? kersa tietää että jos äitin luona vääntelee nappuloita niin siitä saa huomiota ja se tosin on negatiivista mutta huomiota yhtä kaikki, ei lapset osaa erotella hyvää tai huonoa huomiota heille se on vain huomiota eli vanhemman seuraa, pääsee syliin edes hetkeksi ym..
mutta kuten sanoin en sinusta tiedä mitään niin en voi edes tietää onko tämä vaihtoehto.
 
Juu aivan, voipi olla, että tuossa saattaisi olla kyllä minulla pikkaisen parantamisen varaa.. Kyllä siin helposti käy silleen, että kun on vaan ihan kahestaa lapsen kanssa, ni välillä uppoutuu vähän liikaa johkin omaan tekemiseen.. Pitänee jatkossa pitää tää paremmin mieles ja antaa se 100% panos lapselle, kun on kuitenkin vaan puolet mun luona. :)
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Juu aivan, voipi olla, että tuossa saattaisi olla kyllä minulla pikkaisen parantamisen varaa.. Kyllä siin helposti käy silleen, että kun on vaan ihan kahestaa lapsen kanssa, ni välillä uppoutuu vähän liikaa johkin omaan tekemiseen.. Pitänee jatkossa pitää tää paremmin mieles ja antaa se 100% panos lapselle, kun on kuitenkin vaan puolet mun luona. :)

Toisaalta ei ehkä kannata opettaa siihenkään että saa ihan kaiken huomion, koska sitten on kiinni kuin takiainen. Tähänkin pitää siis vaan hakea se kultainen keskitie. Sääliksi käy niitä jotka ovat opettaneet lapsensa siihen että leikkii niiden kanssa jatkuvasti. On varmaan todella hauskaa leikkiä pikkuautoilla joka päivä tuntikaupalla (aikuisen siis) jos ei lasta, saati jos niitä on useampi, opeta siihen että leikkivät myös itsekseen.

Itsellä helppo kun kaksi poikaa ja 1 v ja 11 kk ikäeroa, mutta silti. Touhuan niiden kanssa sitten kaikkea muuta, mutta harvoin lähden siihen että istun lattialle leikkimään pikkuautoilla.

Eli kyllä sen lapsen pitää jo pienenäkin oppia vähän olemaan myös itsekseenkin.

Mutta oma kokemus niin omista kun vieraista on se että alle 2 vuotias ei tottele kuin silloin kun sitä sattuu huvittamaan. Tietää jo että ei saa tehdä mutta tekee silti, joskus ihan katsoo että huomataanko varmasti että tekee. Eli hakee sitä huomiota. Jossain uunin nappien räpläilyssä sitä vaan on komennettava ja taas komennettava. Mutta ehkä unohtaa jos keksii sitä muuta huomiota ettei se nappien räplääminen ole se ainut mielekäs toiminta.

Ja mitä tulee tuohon totteluun niin aika paljon ne kokeilee niitä rajojaan jatkuvasti. Aina tulee jotain vastaan että tietävät varmasti ettei jotain saa tehdä ja tekevät silti. Kai ne siinä vaan hakee paikkaansa noin ylipäätään. Tekeehän aikuiset duunissakin tätä ihan samaa...
 
Juu tuo aikuisen reaktioitten koettaminen tekemällä kiellettyjä juttuja on kyllä opinnoistakin tuttua juttua, että ymmärrän sen. Mut joo ylipäätään nykyään liikaakiin kaitsetaan lapsia väkisin, kun se mitä lapsi tekee/puuhailee on vissiin lähimpänä ihmisen luontoa, sitten sille sanotaan "ettet saa tehdä sitä ja tätä" "istu hiljaa aloillaan" vaikka liikkuminen ja tutkiminen on ihan perusluontoa. Ja vielä sekin, että lapsi näkee kun sitten tämä aikuinen saakin käyttää näitä uunin nappeja, ni varmaan sekin aiheuttaa sellaista ristiriitaa lapsen mielessä, kun se esikuva, jota lapsi vähän niinkuin haluaa jäljitellä, ni väänteleekin niitä siinä silmien edessä. :D
 
Meillä toi 2v3kk useimmiten häiriökäyttäytyy niin, että se rupeaa hakkaamaan jollain väärällä esineellä väärää paikkaa eli seinää tai peilikaappia tms. Sanon kaks kertaa ja sitten otan heti lelun tai tavaran pois kädestä. Mikään ei ole helpompaa kuin esineen vieminen taaperon kädestä. Se puhkeaa toki semmoseen draamaitkuun mutta tietää ihan hyvin miksi esine otettiin pois, niin itku laantuu minuutissa ja sit taas naurattaa. Ulkovaatteiden pukemisessa en neuvottele lainkaan. Lapsi syliin ja vaatteet niskaan. Yleensä se tempominen ja kiukuttelu laantuu jo toisen villasukan kohdalla, kun se tietää että ulos tässä kuitenkin päädytään tempoilin tai en. Muija harrastaa semmosta ihan vitun ärsyttävää "neuvottelua" ton taaperon kanssa jos se temppuilee esim. pukemisen kanssa. Esim. eilen kuuntelin tämmöstä:

- No ootko sä tulossa vai et?
- Äiti lähtee oikeasti vauvan kanssa nyt jos sä et laita vaatteita päälle :(
- Äiti lähtee nyt, hei hei, jää sinä sitten tänne!
- Ihan oikeasti, Äiti lähtee just nyt vauvan kanssa...
- No jäätkö sinä tänne vai tuletko mukaan?
- Hei hei, äiti menee nyt, nähdään parin tunnin päästä :( jne jne jne...

Mä olin siis ollut koko iltapäivän pojan kanssa, että saan sitten hyvällä omatunnolla keskittyä 1h 45min niihin formuloihin. Tota "neuvottelua" jatkui oikeasti joku vartti ja koko ajan tiesin että lopputulos on kuitenkin se että poika ei jää sisään vaan lähtee ulos vaatteet niskassa :)

Ainakin Helsinskin apteekeista saa muuten nykyisin semmoista PÖLYNIMURIIN kytkettävää räkäimuria kuin Baby Vac. Aivan mahtava tuote, maksaa 31 euroa. Siinä on suunniteltu niin että se sopii mihin tahansa imuriin jonka teho on välillä 800-1800W. Meillä esim. on Philipsin Ultra Silencer, joka on niin hiljainen että tolla pölynimuri-räkäimurilla voi keskellä yötä putsata vauvan röörit niin että poika ei herää. Suosittelen kaikille joiden lapset ei vielä osaa niistää itse. Kuun kuulin tosta laitteesta ajattelin ensin että sieltähän tulee keuhkot rään mukana, mutta niin vaan se toimii just kuten valmistaja lupaa.
 
Ainakin Helsinskin apteekeista saa muuten nykyisin semmoista PÖLYNIMURIIN kytkettävää räkäimuria kuin Baby Vac. Aivan mahtava tuote, maksaa 31 euroa. Siinä on suunniteltu niin että se sopii mihin tahansa imuriin jonka teho on välillä 800-1800W. Meillä esim. on Philipsin Ultra Silencer, joka on niin hiljainen että tolla pölynimuri-räkäimurilla voi keskellä yötä putsata vauvan röörit niin että poika ei herää. Suosittelen kaikille joiden lapset ei vielä osaa niistää itse. Kuun kuulin tosta laitteesta ajattelin ensin että sieltähän tulee keuhkot rään mukana, mutta niin vaan se toimii just kuten valmistaja lupaa.

Loistava vinkki! Meillä käytettiin sitä "pikkuniistäjää" ja se nyt on lähinnä kidutusta muistuttavaa piinaa kun sen kanssa sitä räkää saa lypsää tyyliin vartin. Kun ei ne pienet sitä tajua että ne on sen parhaaksi. Että varmasti kannattaa tuollaiseen investoida jos aivan pieniä lapsia taloudessa on tai on tulossa. Ei niillä enää kouluikäisten kanssa mitään tee kun osaavat jo niistää ja höyryhengitellä jne.
 
Juu oon kyllä samaa mieltä, se pikku niistäjä on kyl sellanen härpäke, et aikamoinen pettymys oli mun mielest :D toi kuulostaa kyl sit jo hyvält tuo noin^^
 
Ootteko muuten huomannu missä vaiheessa alkaa lapsesta puhua vähemmän? Mulla on nyt sellainen vaihe ainaki ettei oikein tuu puheltua lapsen tekemisistä kauheasti. Muistan että siellä 3-5 vuotiaana siitä höpötti paljonki, silleen isällisellä ylpeydellä. On sitä vieläkin ylpeä mutta ei enää hölise.

Varmaan nämä asiat menee jaksottain, sitten kun on taas jokin yhteinen juttu niin lisääntyy tms.
 
Meidän 6 wee heitte eilen taas legendaarisia lausahduksia.

Poika: Iskä, minä en halua ikinä olla kuningas!
Minä: No miksi et halua?
Poika: No koska kuninkaalta katkastaan kaula.
Minä: Aha, asia selvä.

Varmaan jotain satuja taas luettu tai kaverit päiväkodissa kertoneet. No eikai tuo kaukana totuudestakaan ole aikoinaan ollut.

Sitten kysyi tänään että kuoleeko siihen kun kaula katkastaan. Minä siihen että joo samantien. Poika siihen taas että niin eihän sitä ilman päätä voi elää.

Muutenkin nyt on pinnalla kaikissa leikeissä joku taistelu, sotiminen, kaulan katkaisu jne. Pojat on poikia.
 
Mä koitan itse usein keskittyä nimenomaan siihen, etten puhuisi lasten asioista paljoa. Ehkä sen takia, että esikoinen tuli kohtuu nuorena ja tuttavapiiristä ei muita lapsellisia niin paljoa löydy, joten koitan olla puhumatta niistä että "olisin vielä oma itsenikin". Ettei kavereiden tarttisi jälkeenpäin jutella kuinka tomps vaan puhuu lapsistaan nykysin, ei mistään muusta. Typeräähän toi on, mutta ehkä mä samalla todistelen myös itselleni sitä, että olen muutakin kuin pienten lasten isä. Siis silloin kerran tai kaksi vuodessa, kun johonkin ilman lapsia menen :D

Meillä oltu taas mahataudissa, noin viikko sitten oli edellinen kierros. Voi olla että on vielä samaakin pöpöä, jotenkin outo kun molemmilta tuli ihan vaan 1 tai 2 oksennusta ja sit loppui. Ajateltiin että päästiinpäs vähällä, mutta nyt sitten taas uusi kierros. Ja sama kaava: poika oksensi kerran ja likka kaksi kertaa, molemmat sellasta pelkkää limaa. Taas oli vuorokausi kaikki hyvin, viimeyönä likka ripuloi juoksevaa sinappia koko sänkynsä täyteen ja oli kai oksentanutkin.

Saatana, luulis nyt joku rokote jo tällä teknologialla löytyvän tohon mahatautiin... Menee työtkin aika rikkonaiseksi kun joka viikko pitää olla saikulla.
 
No nyt! Minua saa virallisesti kutsua tuhkamunaksi. Vähän jomottaa nivusista mutta muuten ihan ok. huomisen särkyä odotellessa.

Ainut miinus että vaimo ei nähtävästi ollut "ymmärtänyt" mitä tapahtuu, vaikka itse minulta kysymättä varasi sen ensimmäisen lääkäriajan öpaut 5kk sitten, mikä johti siis itse operaatioon.
sairaalassa sai mielettömät raivarit ja nyt on muuten hiljaista meidän taloudessa.
ei kuulemma olla juteltu aiheesta ollenkaan, eikä hän ole saanut yhtään aikaa sulatella asiaa.
Vain itseäni ajattelin siis kun yhtäkkiä tällaisen tempun menin tekemään.

En nyt kyllä osaa muuta tehdä kun nauraa. pikkasen pitää yrittää peitellä naurua jos meinaan saada ton mussukan vielä leppymään.
 
Meillä toi 2v3kk useimmiten häiriökäyttäytyy niin, että se rupeaa hakkaamaan jollain väärällä esineellä väärää paikkaa eli seinää tai peilikaappia tms. Sanon kaks kertaa ja sitten otan heti lelun tai tavaran pois kädestä. Mikään ei ole helpompaa kuin esineen vieminen taaperon kädestä. Se puhkeaa toki semmoseen draamaitkuun mutta tietää ihan hyvin miksi esine otettiin pois, niin itku laantuu minuutissa ja sit taas naurattaa. Ulkovaatteiden pukemisessa en neuvottele lainkaan. Lapsi syliin ja vaatteet niskaan. Yleensä se tempominen ja kiukuttelu laantuu jo toisen villasukan kohdalla, kun se tietää että ulos tässä kuitenkin päädytään tempoilin tai en. Muija harrastaa semmosta ihan vitun ärsyttävää "neuvottelua" ton taaperon kanssa jos se temppuilee esim. pukemisen kanssa. Esim. eilen kuuntelin tämmöstä:

- No ootko sä tulossa vai et?
- Äiti lähtee oikeasti vauvan kanssa nyt jos sä et laita vaatteita päälle :(
- Äiti lähtee nyt, hei hei, jää sinä sitten tänne!
- Ihan oikeasti, Äiti lähtee just nyt vauvan kanssa...
- No jäätkö sinä tänne vai tuletko mukaan?
- Hei hei, äiti menee nyt, nähdään parin tunnin päästä :( jne jne jne...

Mä olin siis ollut koko iltapäivän pojan kanssa, että saan sitten hyvällä omatunnolla keskittyä 1h 45min niihin formuloihin. Tota "neuvottelua" jatkui oikeasti joku vartti ja koko ajan tiesin että lopputulos on kuitenkin se että poika ei jää sisään vaan lähtee ulos vaatteet niskassa :)

Tossa "neuvottelussa" on se jalo päämäärä, ettei muksut opi siihen, että isi/äiti kyllä hoitaa pukemisen, kun vähän naukuu. Tossa vähän nyt apinaa koijataan, kun suostut pukemaan niiden puolesta :)
Tosin en minäkään noissa asioissa ala neuvottelemaan, vaan heitän lapset sitten vaikka puolialastomina ulos, jos vaatteet ei ala mennä päälle. Lämpimillä keleillä tuo ei oikein toimi, mutta tuleepahan vähemmän pyykkiä.
 

Suositut

Back
Ylös Bottom