Perusturva

[Jami2003]

Suomalainen sosiaaliturva on hieno asia mutta olet varmaan tietoinen että tällä hetkelläkään meillä ei ole siihen varaa vaan se tuotetaan lainarahalla. Olen huolissani että kun me tai meidän lapset on siinä iässä että tyokykyä ei ole, onko tämä maa jo ajautunut "portugaliksi". Me pidämme tämän hetken hyvinvointia yllä lainaamalla omasta tulevaisuuden hyvinvoinnista ja lapsiemme hyvinvoinnista.

En kannata etelän maiden luototusta, mutta tilanne ei ole helppo koska olemme samassa rahaliitossa heidän kanssaan.

 

[Hormoni-Hyrrä]

Suomalainen sosiaaliturva on hieno asia mutta olet varmaan tietoinen että tällä hetkelläkään meillä ei ole siihen varaa vaan se tuotetaan lainarahalla. Olen huolissani että kun me tai meidän lapset on siinä iässä että tyokykyä ei ole, onko tämä maa jo ajautunut "portugaliksi". Me pidämme tämän hetken hyvinvointia yllä lainaamalla omasta tulevaisuuden hyvinvoinnista ja lapsiemme hyvinvoinnista.

Saisinko laskelmat, faktat ja detaljit, joissa todistetaan, että sosiaaliturva on vain ja ainoastaan haitallinen järjestelmä? Haluaisin myös faktaa siitä, minne ne verovarat oikeasti menevät, jos ne eivät kohdennu esim juuri sosiaaliturvaan. Olen tosiaan kuvitellut, että sosiaaliturva on verovaroin rahoitettava järjestelmä, mutta odotan lähteitä, joilla luuloni kumotaan.

Mielellään lukisin myös eri viranomaisten ja asiantuntijoiden näkemyksiä sosiaaliturvan romuttamisesta, sen hyödyistä ja vaikutuksista vaikkapa yhteiskuntarauhan kannalta.

Toivoisin laajaa lähteiden kirjoa, en pelkkää Kokoomuksen ja Elinkeinoelämän keskusliiton propagandaa.

 

[naksu]

Saisinko laskelmat, faktat ja detaljit, joissa todistetaan, että sosiaaliturva on vain ja ainoastaan haitallinen järjestelmä? Haluaisin myös faktaa siitä, minne ne verovarat oikeasti menevät, jos ne eivät kohdennu esim juuri sosiaaliturvaan. Olen tosiaan kuvitellut, että sosiaaliturva on verovaroin rahoitettava järjestelmä, mutta odotan lähteitä, joilla luuloni kumotaan.

Tarkoitatko tällä "sosiaaliturva on verovaroin rahoitettava järjestelmä" seuraava skenaariota:

1. Käytössäni tilit A ja B, joista tilille A maksetaan kuukausittainen palkka 1000e ja tilille B pamahtaa kuukaisittainen laina 1000e.
2. Kuukausittaiset kulut 2000e, joista kulu X on 1000e.

Eli jos nyt maksan kulun X tililtä A, niin tarkoittaako tämä sitä, että "X on rahoitettu palkkatuloilla"? Myös siinä tapauksessa, että muut kulut 1000e ovat pakollisia? Vai ymmärsinkö nyt aivan väärin mitä hait takaa? Eihän sillä nyt ole mitään väliä miltä tililtä sosiaaliturva maksetaan, kun valtion tulot ovat pienemmät kuin menot. Jos sosiaaliturvakulut tippuvat, niin lainaa tarvitsee vähemmän, ts. se on lainalla kustannettu siinä missä kaikki muukin.

 

[Hormoni-Hyrrä]

Jos sosiaaliturvakulut tippuvat, niin lainaa tarvitsee vähemmän, ts. se on lainalla kustannettu siinä missä kaikki muukin.

Totta sinänsä tuokin, en kiistä. Haluaisinpa sen ansiosta nähdäkin vähän faktoja ja laskelmia asiaan liittyen, eli lähinnä sitä onko sosiaaliturva todellakin se tekijä, joka kaataa Suomen tulevaisuudessa? Kuinka kattavat ja selvästi todennettävät hyödyt on odotettavissa, jos järjestelmä romutetaan? Onko tästä mahdollisia haittoja ja jos on, paljonko ne tulevat maksamaan? Olisiko myös muita vaihtoehtoja leikkauksille, esim. maanpuolustus? Jos ei, miksi ei? Jne, jne.

Fakta on luulon pahin vihollinen. Siksi olen utelias.

 

[Dopey]

Tässä valtiontalouden tulot:


ja menot vuodelta 2008:


Kuten kuvista näkyy, sosiaalimenot ovat ylivoimaisesti suurin menoerä ja kulut olivat jo 2008 isommat kuin mitä koko tuloveronkannolla saatiin kasaan. Tämän vuoden budjetti on 8 miljardia alijäämäinen, eli sen verran valtio ottaa lisää velkaa entisen 70+ miljardin päälle. Jatkuvasti lisääntyvä velka kasvattaa myös korkomenoja. Tuolla vuosittaisen lisävelan määrällä maksettaisiin koko puolustusbudjetti kolmeen kertaan, joten koko armeijan lakkauttaminenkaan ei heilauttaisi taloutta juuri mihinkään suuntaan. Armeija sitäpaitsi viilattiin varsin kustannustehokkaaksi jo edellisen laman aikana.

Kukaan ei mielestäni ole romuttamassa tieten tahtoen Suomen sosiaaliturvaa, mutta eiköhän PIIGS maiden esimerkin pitäisi kertoa jokaiselle, ettei valtion kannata kroonisesti rahoittaa normaalitoimintaansa velkarahalla. Suomikin otti vuoden 2008 jälkeen kahdessa vuodessa saman verran lainaa lisää kuin mitä oli 10 vuodessa edellisen laman velkoja lyhentänyt. Valtiomme ei itsenäisyyden jälkeen ole ikinä ollut näin velkainen. Kun pitää säästää paljon, pitää säästää isoimmista menoeristä. Nämä ovat korkojen maksu, eläkkeet, perusturva, koulutus ja sairaanhoito.

 

[Hormoni-Hyrrä]

Hyvä, kiitoksia paljon linkeistä ja asiallisesta vastauksesta!

 

[rullaverho]

Kun pitää säästää paljon, pitää säästää isoimmista menoeristä. Nämä ovat korkojen maksu, eläkkeet, perusturva, koulutus ja sairaanhoito.

Kun pitää säästää, niin ensin pitää leikata turhimmat pois (henkilökohtainen mielipide). Sen jälkeen leikataan suurista eristä (ja tärkeämmistä).

 

[naksu]

Kun pitää säästää, niin ensin pitää leikata turhimmat pois (henkilökohtainen mielipide). Sen jälkeen leikataan suurista eristä (ja tärkeämmistä).

Kerroppa yllä olevan tilaston perusteella mistä löydät turhaa sosiaaliturvan ja terveydenhuollon ulkopuolelta ja kuinka paljon?

 

[vässy74]

Kerroppa yllä olevan tilaston perusteella mistä löydät turhaa sosiaaliturvan ja terveydenhuollon ulkopuolelta ja kuinka paljon?

Byrokratiaa ja väliportaan pulunnussimista voi leikata kaikilta menoympyrän sektoreilta. Elinkeinotuissa on helvetisti turhaa shaibaa (merkittävä osa elinkeinoelämästäkin allekirjoittaa tämän), kulttuuri/uskonto (sori vaan oopperan, teatterin, taiteen ja muun shitin ystävät, noiden fyrkat on paremmassa käytössä vaikka ensihoidossa ja lastenklinikalla) jne. sietää ottaa kirvestä oikein kunnolla.

Kuinka paljon noista euromääräisesti saa irti on hyvä kysymys; tosiasia on että kaikkia noita pitäisi alkaa höylätä yhtäaikaa, sosiaalipalveluiden tuottamisen turha hallinto/byrokratia mukaanlukien.

 

[Kaapeli]

Tulipas taas tänään hyvä esimerkki suomalaisesta sosiaalipuolen holtittomasta rahankäytöstä Ajankohtaisessa kakkosessa (vielä nähtävissä netissä Areenassa).

Pähkinänkuoressa alkoholikuntoutujan asuntolapaikka maksoi 3000 euroa kuukaudessa. Hintaan sisältyi yksiö, aamupuuro ja jotain hyvin vaatimatonta ohjelmaa sillointällöin.
Toinen yrittäjä olisi tarjonnut puolella rahasummasta täyshoidon maaseudun rauhassa kaukana viinasta (jota siinä kalliissa keskustan asuntolassa sai kyllä vetää).

 

[tikkuukko]

Aika paljon puhutaan sosiaaliturvalla "ratsastajista", ja näitä joukossa varmasti onkin. Sen sijaan se, paljonko heitä on, on minulle hieman epäselvää. Olisikin kiva nähdä joitakin lähteitä asialle, esimerkiksi sellaisia, joissa todennettaisiin selvästi laiskuuttaan sosiaaliturvaa nostavien prosentuaalinen määrä.

Olen hieman skeptinen kaikille yleistyksille ja tässä sosiaaliturva-asiassakin mustavalkoinen ajattelu tuntuu hieman oudolle.. tunnen tai tiedän nimittäin muutaman sosiaali/työttömyysturvalla eläjän ja he eivät todellakaan loisi laiskuuttaan vaan siksi, että eivät ole työkykyisiä tai saa töitä. Leipä on saatanan kapeaa ja elämä masentavaa paskaa. En sitten tiedä, onko muissa kunnissa hövelimmät käytännöt ja isommat rahahanat, mutta nämä tyypit elelevät kyllä täydessä köyhyydessä. Siksi pitäisin outona, että joku haluaisi vapaaehtoisesti lonnia sosiaaliturvalla.

Mutta jos niitä lähteitä laiskureista löytyy niin pistäkääpä linkkiä.

Tosi hyvä ja aiheellinen kommentti..

Miettikääpäs nyt kaikki jotka itkette niiden patalaiskojen pilvenpolttelijahippien perään paljonko heidän prosentuaalinen osuus on koko Suomen työttömien määrästä ja mikä niiden merkitys sitä kautta on tälle keskustelulle.. Sitäpaitsi ylivoimaisesti suurin osa niistäkin joiden tukirahoista iso osa kuluu päihteisiin se päihde on ihan joku muu kuin höpöheinä.

 

[Dopey]

Kun pitää säästää, niin ensin pitää leikata turhimmat pois (henkilökohtainen mielipide). Sen jälkeen leikataan suurista eristä (ja tärkeämmistä).

Säästäminenkään ei ole ilmaista. Tietysti kaikki turhat menot pitää karsia pois, mutta ei niitä turhia menoja kukaan virkamies vapaaehtoisesti tuo esille. Aika usein säästöt siirtyvät organisaatiossa piilokuluina toiselle puolelle. Kun pitää vuositasolla säästää 10 miljardia, on aika turhaa katsella miljardin kulueriä - 10% säästötavoitteilla noita pitäisi olla löytää sata, että tavoite täyttyisi.

Suomalainen sosiaaliturva on tehoton järjestelmä, joka parhaiten palvelee tuen pitkäaikaiskäyttäjiä. Vähemmällä rahalla saisi parempia tuloksia aikaan, jos vaan poliitikoilta löytyisi munaa hajottaa nykyinen vuosikymmenten aikana kasaan laastaroitu systeemi atomeiksi ja rakentaa sen tilalle uusi puhtaalta pöydältä.

 

[Hormoni-Hyrrä]

Ovatko nämä lapset niitä sosiaalipummeja vai mitä ne on?


"Lapsiköyhyys Suomessa lähes kolminkertaistunut 1990-luvulta

8.10.2010 5:59 | Kommentit
A A

STT

Lapsiköyhyys on lähes kolminkertaistunut 1990-luvun lamasta. Kelan erikoistutkijan Mikko Niemelän mukaan sadattuhannet suomalaislapset elävät köyhyydessä. Köyhyys koettelee erityisesti yksinhuoltajaperheitä.

"Kehitys alkoi vuodesta 1995 lähtien. Sekä köyhyys että tuloerot nousivat voimakkaasti Lipposen molempien hallitusten aikana. Nyt ne ovat hivenen tasaantuneet, mutta lapsiköyhyys ja tuloserot ovat meillä 1970-luvun tasolla."

Tilanteen korjaamiseksi pitäisi nostaa reilusti esimerkiksi minimi äitiyspäivärahoja ja työmarkkinatukea.

Lapsiperheiden etuuksia leikattiin rajusti 1990-luvulla, eikä noita leikkauksia ole vieläkään paikattu kokonaan.

"Jokaisella lapsella pitäisi olla suhteellisen tasavertaiset mahdollisuudet. Lapsiköyhyys on heikentämässä tätä. Ei kukaan meistä voi valita vanhempiaan."

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/...kolminkertaistunut+1990-luvulta/1135260714587

 

[SIC-]

Kerroppa yllä olevan tilaston perusteella mistä löydät turhaa sosiaaliturvan ja terveydenhuollon ulkopuolelta ja kuinka paljon?

www.budjettitalkoot.fi voit laskea tuota budjettia.

 

[SIC-]

Ovatko nämä lapset niitä sosiaalipummeja vai mitä ne on?


"Lapsiköyhyys Suomessa lähes kolminkertaistunut 1990-luvulta

8.10.2010 5:59 | Kommentit
A A

STT

Lapsiköyhyys on lähes kolminkertaistunut 1990-luvun lamasta. Kelan erikoistutkijan Mikko Niemelän mukaan sadattuhannet suomalaislapset elävät köyhyydessä. Köyhyys koettelee erityisesti yksinhuoltajaperheitä.

"Kehitys alkoi vuodesta 1995 lähtien. Sekä köyhyys että tuloerot nousivat voimakkaasti Lipposen molempien hallitusten aikana. Nyt ne ovat hivenen tasaantuneet, mutta lapsiköyhyys ja tuloserot ovat meillä 1970-luvun tasolla."

Tilanteen korjaamiseksi pitäisi nostaa reilusti esimerkiksi minimi äitiyspäivärahoja ja työmarkkinatukea.

Lapsiperheiden etuuksia leikattiin rajusti 1990-luvulla, eikä noita leikkauksia ole vieläkään paikattu kokonaan.

"Jokaisella lapsella pitäisi olla suhteellisen tasavertaiset mahdollisuudet. Lapsiköyhyys on heikentämässä tätä. Ei kukaan meistä voi valita vanhempiaan."

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/...kolminkertaistunut+1990-luvulta/1135260714587

Edelleenkin kyseessä on suhteellinen köyhyys joka ei merkkaa mitään.

 

[sporteme]

Edelleenkin kyseessä on suhteellinen köyhyys joka ei merkkaa mitään.

Just näin. Jos tienaa 59 % mediaanituloista, ei mielestäni ole köyhä. Parempi luku olisi joku 40 % ja sen alle.

Elämme nyt globaalissa taloudessa ja emme voi pitää näin korkeaa hyvinvointivaltiorakennetta yllä, kohta täällä ei kannata tehdä minkäälaista työtä, jos verokanta on näin korkea. Ja koskee koko Eurooppaa.

 

[tikkuukko]

Edelleenkin kyseessä on suhteellinen köyhyys joka ei merkkaa mitään.

Älä katso vain sitä paljonko pienituloisimmat saavat kuussa, jos et suhteuta sitä Suomen hintatasoon. Ainoa hyvä tapa tutkia ihmisten todellista vaurautta on ostovoima. Et taida vain tuntea niitä ihmisiä jos uskot ettei Suomessa ole todellista ja elämänlaatua vahvasti heikentävää köyhyyttä. Sitä on paljon ja niiden ihmisten määrä kasvaa koko ajan, köyhyys ja sen seuraukset kun ruokkivat itse itseään. Mitä pidempään sellaisen kehityksen antaa jatkua sitä vaikeampaa sitä on pysäyttää ja muuttaa. Jonkun tietyn pisteen ylitettyään siitä tulee hallitsematonta (lumipalloefekti) ja seurauksena on hyvinvointivaltion hidas mureneminen. Kukaan ei voi varmuudella tietää onko se piste jo ohitettu, todennäköisesti ei kuitenkaan vielä.

 

[Hormoni-Hyrrä]

Sosiaali- ja muiden tukien hyötyjen ja haittojen objektiivinen arviointi on erittäin vaikeaa niihin liittyvien tunnelatausten takia. Laskelmilla voi osoittaa paljon, mutta täytyy ottaa huomioon, että kyseessä ei ole mikään tavaranvaihto, vaan loppujen lopuksi inhimilliseen toimintaan liittyvä järjestelmä, jonka "tuotto" mitataan eri mittarein. En silti väheksy laskelmia, päinvastoin, mutta tässä asiassa ei voi olla mustavalkoinen ja jättää huomiotta sitä, että raaoilla leikkauksilla ja suoranaisella järjestelmän lopettamisella, jota täällä jotkut toivovat, olisi erittäin arvaamattomat seuraukset paitsi inhimilliseltä, myös ihan yhteiskuntarauhan kannalta.

Ymmärrän, että mitä paremmin itsellä menee, sen vaikeampi on nähdä perusteita monille tukimuodoille. Samoin ymmärrän sen, että ihmiset unohtavat nauttineensa eri muodoissaan itsekin hyvinvointiyhteiskunnan palveluista, joskus tajuamattaan. Se on ihan inhimillistä, kyllä minuakin ärsyttää maksaa palkastani 25 prosenttia veroa, samoin kuin en muista kiittää järjestelmää siitä, että olen saanut ilmaisen koulutuksen, terveydenhuollon ja minun ei ole tarvinnut pelätä sitä, että joudun kadulle asumaan, vaikka työmarkkinat ovat joskus näyttäneet minullekin huonon puolensa.

Sitten vielä vähän tästä järjestelmän rahoittamisesta. Olen samaa mieltä siinä, että kalliiksi käy jos velalla joudutaan olemaan. Siksi tarvittaisiin uusia ja rohkeita verolinjauksia, eli erilaiset verovapaamatkustajat- ja kikkailijat tulee saattaa verovastuuseen. Ihan alkuun vaikkapa pääomatulot progressiiviseksi, joten saadaan vähän balsamia haavoihin ja kaikenmaailman kikkailu kuriin. Tämä on aika vaiettu aihe kokonaisuudessaan ja olisikin kiva tietää paljonko esim. harmaa talous aiheuttaa budjettivajetta.. siinä se vasta on vittumainen tapa kusettaa systeemiä ja muita, kunnollisia työntekijöitä - sosiaalipummi-kategoriaa.

 

[rullaverho]

Vapaa-aika, kulttuuri ja uskonto. Koko sektorin rahoitus lopetetaan. Mielestäni ei ole valtion tehtävä tukea esimerkiksi kulttuuria tai urheilua, vaikka itse urheilenkin aktiivisesti. Täysin markkinaehtoinen toiminta sopii näihin. Säästö 2,1 miljardia. Elinkeinotuet ja infrastuktuuri. Säästetään 2 miljardia. Nyt on jo säästetty 4,1 miljardia koskematta tikullakaan terveydenhuoltoon, koulutukseen tai perusturvaan. Siihen vielä yleisen julkishallinnon säästötavoitteeksi 900 miljoonaa niin ollaan viidessä miljardissa. Säästöt pitäisi MINUN MIELESTÄNI tehdä lakkauttamalla ja karsimalla rankasti turhimmat sektorit kokonaan pois, eikä vetää juustohöylällä kaikesta. Tietenkään tämä ei ole poliittisesti mahdollista, ymmärrän kyllä sen.

Ja Dopey olet oikeassa, että tehokkaampi sosiaaliturvajärjestelmä olisi saatava ensi tilassa. Hintalappukin voisi uudelleen rakennettaessa laskea. Ratkaisu ei kuitenkaan ole se, että leikataan nykyisen järjestelmän resursseja.

 

[Nikula]

Niinkuin horkkahyrrä sanoi, verotuksella saadaan jo hyviä tuloksia aikaan, ja se on alku. Suuret säätiöt jotka tähän mennessä on vapaamatkustanu, niin verotukseen, ja toi pääomatulon progressiivisuus myös.
Hauskaa on sekin, että kun persut voitti vaalit, niin kaikki pikkuporvarit tällä palstalla itki kuinka noi verotukset on perseestä ja tehään mahoton paikka yrittää yms yms, ja nytte ollaan sitte poistamassa perusturvaa mieluummin :D

Sitten.. kyllä mua huolestuttaa se, jos velalla pidetään pystyssä tätä hyvinvointijärjestelmää.. Mutta en näe henk. koht. muita vaihtoehtoja kuin rajumpia leikkauksia yms, säästötoimenpiteitä, ennemmin kuin poistetaan koko perusturva. Se ei kuitenkaan oo sellanen asia niinku vaikka uus telkkari, et ku tarvitaan rahaa ni myydään se, ja sit ku menee taas hyvin ni ostetaas uus.

Ylempänä mainittiin että perusturvaa uudistettaisiin? Millaista uudistusta meinaatte?

IMO suurin ongelma Suomella näiden säästötoimenpiteiden kanssa on moraalinen ongelma, ei voida karsia avustuksia ynnämuita "reilun jätkän" menoja, mitkä voisi vakuttaa huonontuvaan kuvaan maailmalla ja EU.ssa. Vaikka näill'ä ratkaisuilla saataisiin suurin hyöty.