Tässäpä sitä totuutta päin naamaa. Valitettavasti vain valtioiden johto kun arvotaan neljän vuoden välein uusiksi ja koko ajan pitää hoitaa että oma perse ei ole tulilinjalla seuraavissa arpajaisissa, niin miten tällaisissa lähtökohdissa hoidetaan suuryritystä nimeltä Suomen Valtio? Jos tällä tavalla hoidettaisiin suuryritysten, tyyliin UPM-Kymmene, niin se olisi konkassa parin vaalikauden jälkeen..
Niinpä niin. Mutta kun UPM-Kymmene ja Suomi eivät ole toisiinsa suoraan verrannollisia, koska valtio ole mikään puhdas yritys. Siellä, missä UPM-kymmene irtisanoo porukkaa tuotannollisin perustein, on valtion otettava se huomioon eri laskelmissaan ja voin sanoa, että niissä laskelmissa käydään läpi (riippuen kulloisestakin eduskunnasta/hallituksesta) asioita niin monelta kantilta ja näkökulmista, että UPM-kymmenen johtokunta saisi hermoromahduksen. Näitä ei siis ole hyötyä vertailla, koska toisessa (UPM) on tavoitteena puhdas voitto, toisessa inhimillisen yhteisön, tässä tapauksessa valtion järkevän ja nimenomaan sivistysvaltioille ominaisen toiminnan turvaaminen. Siksi nämä, anteeksi nyt vaan, insinöörimäiset aivopierut eivät ole aina sovellettavissa.
Se leikkuri napsahtaa vielä. Valitettavasti se vaan taas tehdään pää perseessä ja liian myöhään. Sitten tulee sitä oikeaa syrjäytymistä.
Se voi olla ja on. Lääke: selviä verolinjauksia (yrityksiltä sekä muilta vastaavilta otetaan se kaikenlainen kikkailu veronmaksun kanssa raakasti pois), tervettä rationalisointia ja sitä perkeleen Talvisodan henkeä (myös siiltä ylemmältä tuloneljännekseltä). Eiköhän me kaikki haluta säilyttää hyvinvointiyhteiskunta, johan sen Katainen on useaan otteeseen muistanut todeta (työväen ystävä kaikenlisäksi). Vittuilematta: pohjoismaissa ei tulla koskaan valumaan amerikkalaiselle tai edes englantilaiselle tasolle, ja se on hyvä se ja porvarinkin hyväksymä fakta.
Se että perhe on köyhä, ei tee siitä huonoa. Se että perheessä vedetään viinaa ja huumeita ja hakataan lapsia, tekee siitä huonon ja tästä lähtökohdasta on aivan varmasti aivan saatanan vaikea ponnistaa yhtään mihinkään. Itse en ole tällaista onneksi joutunut kokemaan, mutta voin vain kuvitella, ettei tuossa tilanteessa paljon kouluarvosanoja ja kokeisiin lukemista mietitä... Siitä sitten lähtee itseään ruokkiva kierre.
En tiedä tajusinko oikein, mutta tietenkään köyhyys ei ketään pahenna ihmisenä. Sen sijaan se syrjäyttää esim sillä, että sulla ei ole samoja mahdollisuuksia harrastuksiin kuin muilla. Lapsi voi kärsiä kyllä, vaikka maha olisikin täynnä ja olen niin vanhanaikainen, että en haluaisi koskaan nähdä mitään selvästi aineellisen puutteen takia kärsiviä onnettomia lapsia. En väitä että kaikki pitäisi olla samaa kuin naapurin Penalla, mutta kyllä lapsen kehittymisen kannalta on tukevaa, että mitään vaihtoehtoja ei suljeta pois sillä perusteella, että olet köyhä . Jälkimmäisessä olen samaa mieltä, vakaviin ongelmaperheisiin syntyneet tulisi pystyä ottamaan huostaan nopeastu ja laitokseen sijaan sijoittaa sijaisperheeseen, jossa saisivat perhemallin ja turvaa. Näistäkin kuulemma nipistetään, että vaikeaksi menee tulevaisuudessa.
Taasen jos ollaan vain köyhiä, niin se saattaa vain antaa motivaatiota. Etenkin jos vanhemmat osaa olla kannustavia. Itsesäälissä rypeminen taas varmasti tarttuu helposti. Ja kun kaikki perheet ei voi olla hyvätuloisia, niin aina on niitä joilla ei ole varaa kaikkeen. Ei tässä pitäisi olla mitään erikoista. Toisella lapsella on kalliimmat lelut kuin toisella. Kaikki ei voi olla hienossa työssä tuijottamassa jos mainittu Debiittiä ja Krediittiä, vaan jonkun on siivottava ne veskit ja järjesteltävä varastastot. Ihan sama vaikka ois ydinfyysikoita ihan jokainen maamme kansalainen.
No tuo on totta. Olen itse köyhän perheen poju, jossa viinakaan ei ollut vieras juoma. Paskaa on tullut niskaan, mutta eteenpäin on menty varmasti osin noiden muistojen voimalla ja nyt olen ihan tyytyväinen elämääni, työhöni (ja kroppaani
) Mutta ei sen nousun tarvitsisi olla niin vaikeaa, ja tuo nyt on vain sellainen kysymys, jota joutuu miettimään monet köyhät, koska tietävät mitä helvettiä se köyhyys on. En pitäisi sellaista "motivointia" kovinkaan terveenä. Matalapalkka-alasta on huolestuttavia esimerkkejä ulkomaisten, järjestäytymättömien duunareiden osalta; palkka ei riitä elämiseen. Mielestäni ihmisen palkkauksen kuuluu olla sellainen, että sillä voi elää ja harrastaa jne.. normaalia kamaa. Isompiin sit pankkilaina jos tarvitsee. Mutta onhan se nyt saatanaa, jos käy kokopäivätöissä ja joutuu joka pennin laskemaan. Minimipalkka on määriteltävä - vaikka se vituttaisi työnantajia.
Perusturva on jees ja jollain tasolla se täytyykin pitää. Mutta ihan turha on naukua ettei sillä toimeen tule. Varmasti löytyy jotain ääripäitä, jotka ei oikeasti tule toimeen ja ei oikeastai edes saa hänelle kuuluvia euroja, mutta suurimmalta osin tämä toimeentulomattomuus valitettavasti johtuu omasta taloudenhoitotaidosta tai oikeammin sen puutteesta.
Osin varmasti totta, osa sössii asiansa vaikka minkä tekisi. En silitä heidän päätään. Mutta kun tuo porukka, joka apua tarvitsee, ei ole kaikki sitä porukkaa, mukana on suurin osa sellaisia, jotka ovat avun tarpeeseen ajautuneet ilman syytään. Pahimpia yleistyksiä nuo sosiaaliturvaan liittyvät, sillä se piiriin ajautuminen on monesti niin monimutkainen vyyhti, että sitä ei yksinkertaisesti voi kuitata mustavalkoisin ja helpoin perustein. Johan tuon nyt tajuaa jokainen.
Niin ja se työttömyyskin kuuluu elämään. Mutta oikeasti, ette voi väittää että kukaan oikeasti työtä HALUAVA on 10 vuotta työtön!
Sen ei pitäisi kuulua, mutta realiteetit toki ovat mitä ovat. En silti lakkaisi taistelemasta sitä vastaan minkäänlaisena lyömättömänä luonnonlakina. Järjestelmät ovat ihmisten rakentamia ja ihmiset niihin voivat vaikuttaa. Ja toiset ovat työttömänä 10 vuottakin, kuten enoni, joka on fyysisesti vaivainen, mutta ei saa eläkepapereita millään vaan luukku-sulkeisia. Ei viinaa, ei aineita, ei mitään syrjäytymiseen viittaavaa työttömäksi jäännin aikana. Kroppa ihan paskana, mutta pitkään roikottavat lappuluukulla lekurintodistuksista huolimattakin. Onneksi kohta, pitkän odotuksen jälkeen, kauan odotettu ja ansaittu (oli 30 vuotta rakennuksilla) eläke lähestyy :dance:
Eipä mulla muuta.
