Uppia uppia.
Ens maanantaina mitä todennäköisimmin lääkkeet tuloo, mutta en tiiä, alanko moisia syömään. Miten todennäköstä on, että ne aiheuttaa itsetuhosia ajatuksia, tai muita sivuvaikutuksia? (poislukien väsymys, päänsärky, pahoinvoinnit yms.) Kokemuksia?!
Jenkeissähän on ollu tapauksia, jossa masennuslääkkeet on aiheuttanu itsemurhia yms. Mulla ei ole koskaan ollu itsetuhosia ajatuksia, ja ylllätys yllätys, en niitä todellakaan haluakkaan. Ja siis syy, miks lääkkeet tulee, niin ei ole masennus, vaan paniikki-ja ahdistuneisuushäiriö(pakko-ajatukset ja toimet) jne.;)
En muista mistä luin/kuulin mutta kannattaa muistaa että jos alkaa pillereitä rouskutteleen ni ei lopeta sitä kun seinään, kuulemma se
just laukoo noita itsetuhoisia ajatuksia jne, tiedä sitten.
Itellä oli jokus aika paha paniikkihäiriö joka alko kuin salama kirkkaalta taivaalta kun olin täyttänyt 18v ja baareissa alko käymään ni 2pv ryyppäämisen jälkeen lähettiin kaverin kanssa mäkkäriin kauheassa kankkusessa ja huhhuh sitä tuskaa mikä iski yhtäkkiä, kylmähiki tuntuu että syke katoaa, haukkoo henkeään, lihakset menee ihan veteliksi, hermot kiristyy ja kaikki valo alkaa häiritä, jos yritin juoda vettä ni olisin varmaan hotkassu vahingossa koko lasin suuhun tai tukehtunut veteen sairaalaanhan sitä sit mentiin piipaa autolla ja sydäntarkkailuun yöksi "rytmihäiriöiden" takia...
Huhhuh tekee ihan pahaa ajatella sitä fiilistä, itseluottamus katosi ihan jonnekki nevadaan asti ja lähikaupassakaan ei pystyny käymään ja alkoi välttelemään ihmisiä ja sosiaalisia tilanteita ihan äärimmäisyyksiin asti, kahvia ei pystynyt juoda eikä viinaakaan liiemmin vaikka sitäkin tuli juotua koska häiriöitä jne ei pahemmin humalassa tullu. Mutta sitten krapulassa huhhuh, oli aina pakko yrittää väkisin nukkua krapulan yli koska ne oli jotain niin hulluja olotiloja, jos jotain asiaa vihaan ja pelkään on se olotila, vähänkun olisi just pyörtymässä mutta ei ihan pyörry vaan on siinä olotilassa, pyöri päässä vaikka mitä itsetuhoisia ajatuksia.
Sitten kaikki muuttui, olin tosi lähellä että olisin hankkinut jonkinnäkösen lääkityksen jne mutta ajattelin selvitä siitä ilman, huomasin että jos lähdin esim kauppaan ja alkoi flippaa päässä ni piti hakea kotiin turvaan tietokoneelle koska se jotenkin helpotti sitä kun ajatukset pysy kasassa, sitten sanoin atklle hastalavista ja en jaksanut enää tapella phäiriöiden kanssa, normaalisti kun olis ajatellut että "apua jos se tulee nyt nyt on paha paikka eikai" ni tottakaihan se tuli mutta pyrin ajattelemaan että aevan vitun sama jos se tulee, se tulee kumminkin ni se vähän helpotti. Aloin syömään sinkkilisää koska sen pitäis vähän fixata testo tasoja jne jos on alhaiset ni ajattelin että itseluottamus vähän palaisi ja vaikkei se mitään olisi nostanut niin ainakin lume-lääkkeenä se toimi loistavasti ja syön sitä vieläkin, sosiaalisien tilanteiden välttelyn sijasta aloin väkisin yrittää pyrkinään sosiaalisiin tilanteisiin joka oli aluksi aivan törkeen vaikeata, mutta ei siinä loppupeleissä kauhean kauaa mennyt kun alko itseluottamus nousemaan jonkinverran. Sitten menin töihin ja sielähän niitä sosiaalisia tilanteita onkin, nykyään olen suht itsevarma jota oon saanu lisää kuntosaliltakin ja paniikkihäiriöt eivät vaivaa enää melkein ollenkaan, armeijassa oli välillä vaikeata jos ei saanut nukkua kunnolla ja varsinkin jos oli valvonu pitkään ja nukku jonkun 30min-2h ni alko kiristeleen hermoja mutta ei mitään ylitsepääsemättömän vaikeata.
Itseluottamuksen noustessa alkoi pitämään enemmän ihmisistä ja enemmän tekemään mieli alkaa seurustella jonkun kivan tytön kanssa mikä tuntu silloin ihan mahdottomuudelta, en olisi sillon kännissäkään pystynyt sanomaan tytölle moi ilman että naama olisi helottanut paloauton värisenä ja meinannut taju lähteä ajatellen vaan että miten pääsee pois. Armeijassa lääkäri antoi jotain sykettä rauhoittavaa lääkettä en muista nimeä mutta ihan fixulta lääkkeeltä tuntuu jos syke nousee yleensä phärön aikana, en kyllä ikinä niitä ottanut, erittäin paljon helpotti joskus kun mutsi joskus sano kun oli vaikeata jossain kaupassa että "sä et ole ainoa jolla toi on" tai jotain vastaavaa, ku oli niin masentunut ja tallotun tuntunen.
Toivottavasti autto jotain jolla on vaikeata kys asian kanssa koska toi on jotain niin perseestä kun voi vaan joku olla.
Ihminen kehittyy kokoajan ja tekniikka kehittyy, ihminen keksii kokoajan asioita ja laitteita jotka helpottavat asioita, kohta ihmisen ei tarvitse enään varmaan käydä kaupassakaan ollenkaan eikä lähteä ulos talostaan vaan erakoituu sinne ja lopulta sun mieli on niin heikko että banaanikärpäsetkin nauraa sulle, sitte mietitään kaikenmaailman mielenvikasuuksia ja kun ihmiset flippaa ihan tosissaan. Kuinkahan paljon esim muinaisilla kreikkalaisilla oli mielentilaongelmia, olis kiva nähdä joku lista jne...
Joopajoo pakko lopettaa ennenkun alan kertoon kuinka strutsi on risteytys kirahvista sammakosta ja kanasta.
Kyllä se on useasti järkevämpää ottaa se lääke kuin kärsiä niistä oireista ja antaa tilanteen kehittyä jatkuvasti. Jos itse tilanteesta selviää, on jokainen selvitty kerta ilman lääkettä tottakai aina parempaan suuntaan, mutta jos tilanteesta ei "selviä"(esim.oksentaa,hyperventiloi,pyörtyy tms), on suunta jatkuvasti huonompaan. Eli siitä lähdetään. Jos selviytymiseen tarvitsee jonkun rauhottavan tms. se kannattaa ehdottomasti ottaa, eikä pahentaa tilannetta peloilla rauhoittavia kohtaan. Ei se diapam tai muutkaan benzodiatsepiinit mitään myrkkyä ole, eikä se riippuvuus ihan tuosta noin yleensä kehity.
