Palkkasi?

[Deleted member 20129]

No ellet ole Viipurin Karuselin kauppias niin ei kai tavikset sentään juoppoja tai juopot niitä taviksia ole;)
Tavis 500 e/kk käyttörahaa asumisen jälkeen 9-5 työllä ei lie huolettominta. Kova työ ja kunniota ei kukaan..
Paitsi se demari vie kaikki rahat taskusta.

No joo edelleen ei ole helppoa se nousu ylempiin kerroksiin, siksi kannattaa ennemmin lotota..;)

Joo ei siis juopot taviksia. Mutta siis sekä "tavikset" ja juopot vaikuttaa olevan kuitenkin onnellista sakkia pääosin. Siis jos käyttörahaa jää ton verran, niin sehän toisaalta antaa myös sen mahdollisuuden iloita 10€:n kenovoitosta. Paremmin tienaavalle se ei paranna sitä onnellisuusastetta. Juopot on taas onnellisia, kun saa sen "päivänavaus bissen huulille". :D

 

[Indica]

Sait mut vakuuttuneeksi. Eiköhän aleta juopoiksi. Vielä piikitetään kannabista suoneen ja nuuskitaan bostikkia.

 

[plank]

Kuulostas miten naivilta tai naurettavalta tahansa, niin mä oon sitä mieltä että jos tykkää työstänsä ja se työ antaa mukavaa sisältöä elämään niin onnellisuus on sitäkautta taattu.
Ja jos pystyy nauttimaan siitä matkasta eikä oleta olevansa määränpäässä heti, niin se tietty helpottaa sitä onnellisuutta.

Ehkä olisin vähän pidemmin voinut tuosta kirjoittaa. Tarkoitin, että jos luot sellaisen bisneksen, että vastaava vuosittainen rahamäärä on käytetävissä, niin aikaa ja panostusta se vaatii. Tuskin tuollaista bisnestä edes saisi kasvatettua, jos ei pidä siitä. Tuo aika ja panostus on puolestaan muista tärkeistä asioista pois, kuten harrastuksista ja perheestä. Kyllä sitä itsekin työstä nauttii, mutta kyllä sitä monesti maanantaiaamuna klo 8 olisi mielummin siellä tunturipurolla kuin toimistossa avamassa konetta ja aloittamassa sähköpostien läpikäymistä pahaa automaattikahvia siemaillen :D

E: kyllähän tuo kaikki vapaa-aika olisi varmasti hienoin toteuttaa omalla työllä hankitulla varallisuudella. Jos taas kalahommiin mennään, niin on se paljon hienompi saada saalista itse tehdyllä uistimella kuin kaupan rapalalla. Tosin eipä se rapallalla saatu kalakaan pahalta tunnun ;)

 

[fgfbfgbfgbfgbbg]

Suomalaiset, nuo loskassa tarpovat iloiset veronmaksajat, jotka netissä itkevät veroista, mutta eivät käytännössä meinaakaan tehdä asialle mitään Tuosta silmiäavaava kirjoitus mihin suurin osa sinunkin palkastasi hupenee:

Suomalaisia vaivaa verofetissi - Pääkirjoitukset - Pääkirjoitus - Helsingin Sanomat

 

[Indica]

No maksetaan saksassakin veroja.

Tosin kieltämättä täällä demari syö pöydässäsi ja kateelliset haluaa kaikille tasatulot.
Kato helpompi se on elää köyhää elämää kun valtio tekee naapureista köyhiä.
Ei tarvitse olla rehellinen itselleen: kenen vika se on jos on köyhä? Ja NIIN harva voi ja viitsii rehellisesti sanoa että OMA koska olen niin HUONO. Ja naapurit/ kaverit on rikkaampia koska olen HUONOMPI kuin ne.

Sellaista selkärankaisuuta meillä harvalla on.

Jos itsellä ei ole esimerkiksi rahaa kuitenkin pitää katsoa peiliin, siellä se syyllinen möllöttää.

 

[D.Yates]

Tuli viime viikolla joku KD:n ehdokas käsi ojossa lappua ojentamaan. Vaaliohjelman ydinajatus näytti olevan "kaikille yhtä paljon kaikkea". Vittu että vitutti...
E: sanatarkasti: "Kristillinen tasajako - kullekin tarpeiden mukaan"

Väärä todistus..
Ei mun elämän sisältö ole mahdollisimman kallis saksalainen auto..

Mistä lie moinen väärinkäsitys päässyt tulemaan...

- sosiaalinen asema.
- Se että ei kuulu muihin ja että sen voi vapaasti "hienovaraisesti" tuoda esille että on varakas.
- haluaisin aatelisarvon
- olisi se hienoa kuulua harvalukuiseen yläluokkaan
- tunteen että on eliittiä
- Kukapa ei haluaisi olla yhteiskunnan kermaa

Ok, ollaan rajusti eri sivulla kuten etukäteen jo arvelinkin. Ei mulla ole mitään hinkua olla ulkoisesti parempi kuin muut. Riittää että olen sitä mielessäni ;)
Ootko koskaan miettinyt mistä tuo alemmuudentunteesi johtuu?

 

[Pattitappi]

Vuositulot säännöllisellä työajalla 56.000 euroa. Päällikkötasolla töitä paiskitaan. Juuri tuli kolme uutta alaista ja pitäisi siis pyytää palkankorotusta, ehkä muutama satanen kuussa. Olen tuon lykännyt kehityskeskusteluun, koska uskon että tuo (mahdollinen) korotus ei tee minua yhtään onnellisemmaksi. Olen varmaan näillä tuloilla saavuttanut jonkinlaisen kylläisyyspisteen, tai sitten palkankorotuksen pitäisi olla sellainen, että tulot olisivat sen 300.000 euroa ja voisi ostella vuosittain saksalaisia laatuautoja.

 

[Jami2003]

Kyllä tässä iässä vapaus alkaa olemaan tärkeämpää kuin raha. Se että voi tehdä töitä milloin ja minkä verran huvittaa tai olla tekemättä. Parempi isompi vapaus ja riittävä raha kuin isompi raha ja riittämätön vapaus.

 

[Indica]

Tuli viime viikolla joku KD:n ehdokas käsi ojossa lappua ojentamaan. Vaaliohjelman ydinajatus näytti olevan "kaikille yhtä paljon kaikkea". Vittu että vitutti...
E: sanatarkasti: "Kristillinen tasajako - kullekin tarpeiden mukaan"


Mistä lie moinen väärinkäsitys päässyt tulemaan...



Ok, ollaan rajusti eri sivulla kuten etukäteen jo arvelinkin. Ei mulla ole mitään hinkua olla ulkoisesti parempi kuin muut. Riittää että olen sitä mielessäni ;)
Ootko koskaan miettinyt mistä tuo alemmuudentunteesi johtuu?

Kristilliskommunisti siis..;)

No joo kyllä mua kalliit autot kiinnostaa, ehkä ei ihan pelkästään saksalaiset (britit tekee myös hienoja autoja)
Kyllä mä sanoisin että päätellen tän ketjun viestimäärästä ja esimerkiksi lääkiksen hakijamääristä kuten myös vaikkapa siitä että ahneimmat on lähteneet peräti toisille mantereille asti.. Että mä en suinkaan ole ainoa joka haluaa olla mahdollisimman korkealla. Mä vaan sanon ääneen ihan rehellisesti mitä (tästä) ajattelen enkä pue korulauseisiin.

No joo offtopic

E: vapaudesta: eiköhän kaikki sitä tahdo, työelämä vaan aika harvalle sallii puolittaisen osallistumisen. Ja useimmille jos kerran kelkasta tippuu takaisin ei koskaan pääse. Monikin voisi ottaa vuoden vapaata ja mennä aasiaan tai vaikka purjehdukselle.. Vaan paluu voi olla aika mahdotonta.

 

[keitto]

Vuositulot säännöllisellä työajalla 56.000 euroa. Päällikkötasolla töitä paiskitaan. Juuri tuli kolme uutta alaista ja pitäisi siis pyytää palkankorotusta, ehkä muutama satanen kuussa. Olen tuon lykännyt kehityskeskusteluun, koska uskon että tuo (mahdollinen) korotus ei tee minua yhtään onnellisemmaksi. Olen varmaan näillä tuloilla saavuttanut jonkinlaisen kylläisyyspisteen, tai sitten palkankorotuksen pitäisi olla sellainen, että tulot olisivat sen 300.000 euroa ja voisi ostella vuosittain saksalaisia laatuautoja.

Kova jätkä pyytää heti, jos tarve on. Kehityskeskustelut eivät ole palkkaneuvottelu <-- kuulet varmaan tota jaada jaada mantraa aina.

 

[Super5]

Kristilliskommunisti siis..;)

No joo kyllä mua kalliit autot kiinnostaa, ehkä ei ihan pelkästään saksalaiset (britit tekee myös hienoja autoja)
Kyllä mä sanoisin että päätellen tän ketjun viestimäärästä ja esimerkiksi lääkiksen hakijamääristä kuten myös vaikkapa siitä että ahneimmat on lähteneet peräti toisille mantereille asti.. Että mä en suinkaan ole ainoa joka haluaa olla mahdollisimman korkealla. Mä vaan sanon ääneen ihan rehellisesti mitä (tästä) ajattelen enkä pue korulauseisiin.

No joo offtopic

E: vapaudesta: eiköhän kaikki sitä tahdo, työelämä vaan aika harvalle sallii puolittaisen osallistumisen. Ja useimmille jos kerran kelkasta tippuu takaisin ei koskaan pääse. Monikin voisi ottaa vuoden vapaata ja mennä aasiaan tai vaikka purjehdukselle.. Vaan paluu voi olla aika mahdotonta.

Ihan mielenkiinnosta, millä tasolla nyt itse menet?

 

[Timba79]

Kyllä tässä iässä vapaus alkaa olemaan tärkeämpää kuin raha. Se että voi tehdä töitä milloin ja minkä verran huvittaa tai olla tekemättä. Parempi isompi vapaus ja riittävä raha kuin isompi raha ja riittämätön vapaus.

Tämä vaatii yleensä vain pohjalle vähän pääomaa. Joko sitä on saatava perintönä tai se on tehtävä itse. Muuten ei yhtälö toimi.

Silleen tää on hullua että itsekin sitä sukupolvea joka ees jotain tulee järjestään perimään, mutta siinä vaiheessa (ehkä, ei sitä sitten lopulta ikinä tiedä, eikä sen varaan voi laskea) kun se suurin tarve on jo mennyt. Suurin tarve olisi tässä kohtaa kun on lapset pieniä. Pitäs ehtii niiden kanssa olla ja harrastaa, mutta asuntolainat painaa päälle ja menoja on riittävästi. Vähän lomaillakin pitäisi ja se on sama lomailetko kotimaassa vai lähdetkö ulkomaille niin rahaa palaa riittävästi.

 

[Super5]

Tämä vaatii yleensä vain pohjalle vähän pääomaa. Joko sitä on saatava perintönä tai se on tehtävä itse. Muuten ei yhtälö toimi.

Silleen tää on hullua että itsekin sitä sukupolvea joka ees jotain tulee järjestään perimään, mutta siinä vaiheessa (ehkä, ei sitä sitten lopulta ikinä tiedä, eikä sen varaan voi laskea) kun se suurin tarve on jo mennyt. Suurin tarve olisi tässä kohtaa kun on lapset pieniä. Pitäs ehtii niiden kanssa olla ja harrastaa, mutta asuntolainat painaa päälle ja menoja on riittävästi. Vähän lomaillakin pitäisi ja se on sama lomailetko kotimaassa vai lähdetkö ulkomaille niin rahaa palaa riittävästi.

Nääh, johan tossa oli lehdessä että työkkäristäkin voi saada massia kaikkinensa 1200e näppiin. Nykysin kai saadaan tehdä 300euroon töitäkin menettämättä tukia. Voisin vaihtaa milloin vaan, ei ole kauhea erotus enää omaan palkkaani. Loppu erotus meneekin sitten auton korjaamiseen, vakuutuksiin, veroihin,katsastuksiin ja polttoaineeseen. Varmaan jään vuosittaisessa netossa kulujen jälkeen jo pummeja vastaan tappiolle, siis työttömiä.

 

[Pattitappi]

Kova jätkä pyytää heti, jos tarve on. Kehityskeskustelut eivät ole palkkaneuvottelu <-- kuulet varmaan tota jaada jaada mantraa aina.

Viestin tarkoitus oli kuvata sitä, että mun asenne on vähän hälläväliä tuohon korotukseen, saanko vai en, ei paljon mun elämää hetkauta.

 

[Deleted member 20129]

Sait mut vakuuttuneeksi. Eiköhän aleta juopoiksi. Vielä piikitetään kannabista suoneen ja nuuskitaan bostikkia.

No varmaan tajusit etten tuota ihan tarkoittanut.
"Tavis" ja juoppokin voi olla onnellinen. Ei se poissulje sitä, että varakkaampi voisi olla ihan yhtä onnellinen.

 

[sporteme]

Täällä Pakkiksella on parin vuoden välein hyvä tuulettaa näitä ajatuksia, kun nimettömänä huudellaan..

Köyhänä opiskelijana sitä unelmoi kaikesta uudesta ja kalliista ja naiivisti luuli, että se tuo sitä onnea... Nyt ajan yli 100 000 e "saksalaisella" autolla, Hessassa on se 1,5 me "ylin asunto", työhuoneesta, josta kirjoitan, on kaksi seinää lasia ja nimike töissä voisi olla "pääjohtaja". Sihteeri on tuossa 7 m päässä. Tuolla autolla ajamisesta sai "väpinät" niin kauan kuin se tuoksui uudelta. Pankkitileillä (tai firman tileillä) olevat summat ovat suuria, mutta vain numeroita, joita menee ja tulee. Stressi rahasta on suuri ja ei ole helppoa tehdä päätöksiä, jotka koskevat yli 300 alaista. Pitäisi olla strategiaa, johtamista, motivaatiota ym. Yksi "sanotaanko yhteistyökumppani" soitti lauantaina ja haukkui helvettiin, vaikka en ole koskaan häntä edes tavannut enkä jutellut, alaiseni alaisen juttuja.. Ei minulla ole työkavereita, on vain samalla tasolla olevia businesstuttuja ja lähimmät alaiset, joille olen esimies. Jos istun ruokatunnilla jonkun random työntekijämme kanssa samaan pöytään, ei keskustelusta meinaa tulla mitään, kun on liian iso pomo pöydässä.

Silti eniten nautin siitä, että saan olla poikieni kanssa, saan maksaa salilipusta ja että meillä käy kotona säännöllisesti siivooja (viimeksi on imuroitu havunneulaset jouluna). Saisin kaiken tuon, vaikka olisin "normaali"tuloinen. Jos voisin, vaihtaisin heti töitä jonkun bussikuskin kanssa.. Vähäksi aikaa..

Ps. olen loman tarpeessa.. Hyvä puoli tässä kaikessa on se, että viikonloppuna tilasimme 10 ke sukellusreissun lämpimään ja kumppani sanoi, että nyt pitää säästää (haluaa maksaa osan). Puhetta ei ollut, että se olisi liian kallis..

 

[vilho_kanuuna]

Nyt oli hyvin sanottu. Hyvin pitkälti samaa mieltä. Itse elämiseen en tarvitse paljoa rahaa, minulle riittäis se, että sen mediaanin verran kilahtaisi tilille vuosittain. Ei olisi PAKKO mennä töihin, jotta voi harrastaa. Vois keskittyä vaan siihen harrastamiseen. En usko, että mun elämänlaatu siitä sen suuremmin parantuisi vaikka tulot merkittävästi kasvaisi. Mä oon muutenkin vahvasti aina pyrkinyt siihen, että mahdollisimman paljon vapaa-aikaa eli kaikki ylimääräinen tulo vaihdetaan töissä aina vapaaseen.

Toki edellisessä postissa oli mainittuna kallis hankinta, mutta oikein muuta ei nyt tule mieleen mitä pitäisi saada.

E: keiton postia kommentoin. Tietty taas määrittelykysymys, mutta mä ostan kaupasta sen mitä käteen sattuu, tankkaan ekalla huoltoasaemalla ja on noita heräteostoksiakin joskus jäänyt käteen. Tulot on kuintekin jo mainittua mediaanitasoa. Tosin tili on loppukuusta melkein aina tyhjä :D

Itse mittaan kanssa rikkauden vapaa-aikana, en niinkään rahana. Aikana harrastaa ja aikana esim. lasten kanssa. Toki rahaakin tarvitaan jo sen vapaa-ajankin käyttämiseen, mutta periaattena se että aika tulee ensin ja raha vasta sitten.

Vähällä tulisin toimeen niin kuin Jakobkin. Syy miksi käyn nykyisissä töissä on lähinnä se että voin tarjota vaimolle ja lapsille kohtuullisen elämän. Jos olisi yksin, niin todennäköisesti asuisin maalla. Viljelisin ja metsästelisin. Omat arvoni ja haaveeni ovat sellaisia että niihin liittyy aika vähän mitään tavaraa.

Tällä hetkellä työ on valittu niin että mahdollisimman pienellä satsauksella saadaan mahdollisimman pajon rahaa. Eli vapaus ja vapaa-aika on tärkeimpiä. Kaikki lomarahat otetaan lomana. Välillä mietin että onko se hirveä tarve hankkia ja omistaa syy vai seuraus työn tekemiselle?

 

[pokkus]

Täällä Pakkiksella on parin vuoden välein hyvä tuulettaa näitä ajatuksia, kun nimettömänä huudellaan..

Köyhänä opiskelijana sitä unelmoi kaikesta uudesta ja kalliista ja naiivisti luuli, että se tuo sitä onnea... Nyt ajan yli 100 000 e "saksalaisella" autolla, Hessassa on se 1,5 me "ylin asunto", työhuoneesta, josta kirjoitan, on kaksi seinää lasia ja nimike töissä voisi olla "pääjohtaja". Sihteeri on tuossa 7 m päässä. Tuolla autolla ajamisesta sai "väpinät" niin kauan kuin se tuoksui uudelta. Pankkitileillä (tai firman tileillä) olevat summat ovat suuria, mutta vain numeroita, joita menee ja tulee. Stressi rahasta on suuri ja ei ole helppoa tehdä päätöksiä, jotka koskevat yli 300 alaista. Pitäisi olla strategiaa, johtamista, motivaatiota ym. Yksi "sanotaanko yhteistyökumppani" soitti lauantaina ja haukkui helvettiin, vaikka en ole koskaan häntä edes tavannut enkä jutellut, alaiseni alaisen juttuja.. Ei minulla ole työkavereita, on vain samalla tasolla olevia businesstuttuja ja lähimmät alaiset, joille olen esimies. Jos istun ruokatunnilla jonkun random työntekijämme kanssa samaan pöytään, ei keskustelusta meinaa tulla mitään, kun on liian iso pomo pöydässä.

Silti eniten nautin siitä, että saan olla poikieni kanssa, saan maksaa salilipusta ja että meillä käy kotona säännöllisesti siivooja (viimeksi on imuroitu havunneulaset jouluna). Saisin kaiken tuon, vaikka olisin "normaali"tuloinen. Jos voisin, vaihtaisin heti töitä jonkun bussikuskin kanssa.. Vähäksi aikaa..

Ps. olen loman tarpeessa.. Hyvä puoli tässä kaikessa on se, että viikonloppuna tilasimme 10 ke sukellusreissun lämpimään ja kumppani sanoi, että nyt pitää säästää (haluaa maksaa osan). Puhetta ei ollut, että se olisi liian kallis..

Tässä on hyvä esimerkki millaista elämää en itse missään nimessä haluaisi. Tuollaisessa en näe mitään muuta hyvää kuin se, että voisi jäädä parikymmentä vuotta aikaisemmin eläkkeelle.

 

[start]

Vähän offtopic, mutta oonkohan mä ainot joka ei haaveile varhaisesta eläkkeestä? Tienaan ihan hyvin minkä seurauksena pidän ylimääräisiä palkattomia vapaita silloin tällöin, mutta täysin vapaaherraksi musta ei olisi. En edes tee työkseni mitään ihmeellistä, ja samalla lailla se vituttaa ajoittain kuin kaikkia muitakin, mutta mä vaan tarviin tiettyjä rytmejä ja velvollisuuksia elämääni. Jos mulla olisi skidejä niin saattaisin olla erimieltä, mutta nyt mun elämä on aika hyvässä balanssissa pakollisten työvelvoitteiden ja vapaa-ajan suhteen. Jos voittaisin lotossa niin ois kyllä mietinnän paikka mitä sitä tekisi. Jotain duunia nyt ainakin, tai sitten heräisin joka aamu opiskelemaan ja lukisin itselleni kasan titteleitä ja taitoja joita en työelämässä koskaan hyödyntäisi.

 

[Deleted member 20129]

Täällä Pakkiksella on parin vuoden välein hyvä tuulettaa näitä ajatuksia, kun nimettömänä huudellaan..

Köyhänä opiskelijana sitä unelmoi kaikesta uudesta ja kalliista ja naiivisti luuli, että se tuo sitä onnea... Nyt ajan yli 100 000 e "saksalaisella" autolla, Hessassa on se 1,5 me "ylin asunto", työhuoneesta, josta kirjoitan, on kaksi seinää lasia ja nimike töissä voisi olla "pääjohtaja". Sihteeri on tuossa 7 m päässä. Tuolla autolla ajamisesta sai "väpinät" niin kauan kuin se tuoksui uudelta. Pankkitileillä (tai firman tileillä) olevat summat ovat suuria, mutta vain numeroita, joita menee ja tulee. Stressi rahasta on suuri ja ei ole helppoa tehdä päätöksiä, jotka koskevat yli 300 alaista. Pitäisi olla strategiaa, johtamista, motivaatiota ym. Yksi "sanotaanko yhteistyökumppani" soitti lauantaina ja haukkui helvettiin, vaikka en ole koskaan häntä edes tavannut enkä jutellut, alaiseni alaisen juttuja.. Ei minulla ole työkavereita, on vain samalla tasolla olevia businesstuttuja ja lähimmät alaiset, joille olen esimies. Jos istun ruokatunnilla jonkun random työntekijämme kanssa samaan pöytään, ei keskustelusta meinaa tulla mitään, kun on liian iso pomo pöydässä.

Silti eniten nautin siitä, että saan olla poikieni kanssa, saan maksaa salilipusta ja että meillä käy kotona säännöllisesti siivooja (viimeksi on imuroitu havunneulaset jouluna). Saisin kaiken tuon, vaikka olisin "normaali"tuloinen. Jos voisin, vaihtaisin heti töitä jonkun bussikuskin kanssa.. Vähäksi aikaa..

Ps. olen loman tarpeessa.. Hyvä puoli tässä kaikessa on se, että viikonloppuna tilasimme 10 ke sukellusreissun lämpimään ja kumppani sanoi, että nyt pitää säästää (haluaa maksaa osan). Puhetta ei ollut, että se olisi liian kallis..

Minä ihailen muiden ihmisten saavutuksia. Sinunkin siis - tietämättä edes alaa mitä edustat.

Tuossa joku jo uumoilikin, että sinun kaltaisilla tuloilla "lähtisi elekkeelle aiemmin". Mites sinä? Mä voisin veikata, että tuohon asemaan päässyt ei eläkkeelle sen aiemmin lähde vaan töissä on joku mikä pitää siellä.?