Paljasnyrkkiottelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja tokoro
  • Aloitettu Aloitettu

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
Eli vapaaottelussa on enemmän aivotärähdyksiä kuin nyrkkeilyssä. Silti nyrkkeilijöillä on enemmän aivoihin tulleita haitallisia muutoksia kuin vapaaottelijoilla.

Mitä tästä voi sinun mielestäsi päätellä aivotärähdysten ja aivoissa todettujen haitallisten muutosten yhteydestä?
Uskon, että kymmenet/sadat kovat lyönnit ovat lopulta haitallisempia kuin yksittäinen tyrmäävä lyönti.
 
Kuten aiemmin sanoin, 10 erän mittaiset ottelut ovat harvinaisia. Suomessa viime vuonna otelluista 39 miesten ammattinyrkkeilyottelusta yksi oli suunniteltu 10-eräiseksi, kaksi oli 8-eräisiä ja loput 36 kpl 4-6 -eräisiä. Otteluiden keskimääräinen kesto oli hieman alle 4 erää.

Suhdeluku voi tietysti jossain muussa maassa olla erilainen, mutta aivan varmaa on, että suurin osa otteluista kaikissa maissa on noita lyhyitä. Jos seuraa kamppailua vain mediasta, saattaa tietysti tulla sellainen vääristymä ajatteluun, että nämä Canelon, Tyson Furyn yms. matsit ovat ammattinyrkkeilyssä normi, kun niistä puhutaan eniten. Todellisuudessa ne ovat se 1 promille.

Suurin osa tapahtumista on sellaisia, että jossain Alabaman tai Cornwallin pikkukaupungin pubissa otetaan muutama 4-eräinen matsi ja yksi 6-eräinen pääottelu, jossa 4-0 -listainen paikallinen kyky voittaa TKO:lla toisessa erässä 3-29 -listaisen "sisukkaan veteraanin".
 
Kuten aiemmin sanoin, 10 erän mittaiset ottelut ovat harvinaisia. Suomessa viime vuonna otelluista 39 miesten ammattinyrkkeilyottelusta yksi oli suunniteltu 10-eräiseksi, kaksi oli 8-eräisiä ja loput 36 kpl 4-6 -eräisiä. Otteluiden keskimääräinen kesto oli hieman alle 4 erää.

Suhdeluku voi tietysti jossain muussa maassa olla erilainen, mutta aivan varmaa on, että suurin osa otteluista kaikissa maissa on noita lyhyitä. Jos seuraa kamppailua vain mediasta, saattaa tietysti tulla sellainen vääristymä ajatteluun, että nämä Canelon, Tyson Furyn yms. matsit ovat ammattinyrkkeilyssä normi, kun niistä puhutaan eniten. Todellisuudessa ne ovat se 1 promille.

Suurin osa tapahtumista on sellaisia, että jossain Alabaman tai Cornwallin pikkukaupungin pubissa otetaan muutama 4-eräinen matsi ja yksi 6-eräinen pääottelu, jossa 4-0 -listainen paikallinen kyky voittaa TKO:lla toisessa erässä 3-29 -listaisen "sisukkaan veteraanin".
Kummassa lajissa 10 eräiset ottelut ovat harvinaisempia?
 
Siinä olen Andyn kanssa samaa mieltä että ottelun pituuksissa pitää huomioida keskimääräinen ottelun kesto. Mitään tilastoja minulla ei ole esittää, mutta onhan yli 10 erän matsit tosi harvassa ainakin raskaimmissa sarjoissa. Kevyemmistä sarjoista ei tietoa. Voi olla haastava löytyy tilastoja keskimääräisiin ottelun pituuksiin. Riippuu minkä tason ukoilta niitä tutkitaan. Joku Tyson Fury tai Wilder ehkä huono vertailukohta kun 80% matseista on helppoja tyrmäyksiä latvialaisia pyöränkorjaajia vastaan. Ehkä olisi parempi tutkia keskitason ottelijoita 🤔 Treenejä en tähän sotke kun puhutaan kisoista. Jokainen treenaa. On yksilöstä kiinni kuinka paljon.
 
Vertailussa olisi toki huomioitava, että minkä tasoisista karkeloista puhutaan. Paljasnyrkkiotteluissa veikkaan, että suurin osa keskustelijoista tarkoittaa näitä sanktioituja "isompia" tapahtumia, kuten esim. BKFC.
En lähtisi vertaamaan mitään paikallispubin nyrkkeilyiltamaa tasollisesti iltoihin, joissa saattaa otella pitkän linjan ammattiottelijoita ml. nyrkkeilijöitä (kuten Paulie Malignaggi) sekä entisiä UFC-ottelijoita (osa keskitasoa ja osa title contender-tasoa), jotka sanovat tienaavansa moninkertaiset palkkiot näistä otteluista vrt. UFC-liksat.
Mielestäni silloin puhutaan kilpailullisesti täysin eri tason tapahtumasta, kuin "taksikuski vs nuori kyky-nyrkkeilyottelusta". Toki toisessa suunnassa Furyn, Usykin, Canelon ja kumppaneiden matsit ovat tasoltaan vielä aivan eri luokkaa, kuin mikään tämänhetkisistä paljasnyrkkiotteluista.

Treenaaminen on oma juttunsa, mutta esim. Wilder raportoi hurjia sparrimääriä valmistautuessaan viimeksi Heleniuksen kohtaamiseen. Vaikea uskoa, että 5x2 otteluun valmistautuessa tulisi ihan samanlaista volyymia ja voimaa, kun ei haluta rikkoa käsiä sparratessa.

Tässä on ihan hyvännäköistä sparrailua.

Toki jotkut saattavat käyttää hanskojakin, mutta veikkaan, että enemmän silloinkin on käytössä esim. mma-hanskat, eikä niinkään nyrkkeilyhanskat, jotka muuttavat jo koko ottelun luonnetta.
 
Jos puhutaan lajin vaarallisuudesta, niin minusta silloin pitää nimenomaan tarkastella sitä koko lajia. Tai nyrkkeilyn tapauksessa ottaa satunnaisotanta maailman tai esim. Yhdysvaltain kaikista otteluista. Tällöin suurin osa matseista on niitä pubissa tai koulun liikuntasalissa otettuja 4-eräisiä, joissa sinisen kulman ottelijan kerroin on yli kymmenen.

Juuri kilpailusysteemin erilaisuus muuttaa ottelun luonnetta. Ammattinyrkkeilyssä suuri osa matseista on sellaisia, että sinisen kulman ottelija tietää häviävänsä, pyrkii vain selviytymään ilman pahoja kolhuja ja luultavasti jää tahallaan lattiaan ensimmäisestä kovasta kopista, vaikka oikeasti pystyisi jatkamaan. Punaisen kulman ottelijalle nämä matsit ovat terveyden kannalta riskittömämpiä kuin sparraaminen. Oikeasti kilpailullisiin matseihin mennään siinä vaiheessa, kun ottelijan rekordi on 10-0 tai vähän yli.

Jos ammattinyrkkeilyssä otettaisiin 3-4 erän matseja, joissa olisi tasaiset parit, voittaja saisi merkittävän rahallisen bonuksen ja tyrmäyksestä ekstraa, se ottelu olisi aivan erilaista ja nyrkki heiluisi toiseen tahtiin. Vähän niin kuin noissa BKFC:n paljasnyrkkiotteluissa...
 
Jos puhutaan lajin vaarallisuudesta, niin minusta silloin pitää nimenomaan tarkastella sitä koko lajia. Tai nyrkkeilyn tapauksessa ottaa satunnaisotanta maailman tai esim. Yhdysvaltain kaikista otteluista. Tällöin suurin osa matseista on niitä pubissa tai koulun liikuntasalissa otettuja 4-eräisiä, joissa sinisen kulman ottelijan kerroin on yli kymmenen.

Juuri kilpailusysteemin erilaisuus muuttaa ottelun luonnetta. Ammattinyrkkeilyssä suuri osa matseista on sellaisia, että sinisen kulman ottelija tietää häviävänsä, pyrkii vain selviytymään ilman pahoja kolhuja ja luultavasti jää tahallaan lattiaan ensimmäisestä kovasta kopista, vaikka oikeasti pystyisi jatkamaan. Punaisen kulman ottelijalle nämä matsit ovat terveyden kannalta riskittömämpiä kuin sparraaminen. Oikeasti kilpailullisiin matseihin mennään siinä vaiheessa, kun ottelijan rekordi on 10-0 tai vähän yli.

Jos ammattinyrkkeilyssä otettaisiin 3-4 erän matseja, joissa olisi tasaiset parit, voittaja saisi merkittävän rahallisen bonuksen ja tyrmäyksestä ekstraa, se ottelu olisi aivan erilaista ja nyrkki heiluisi toiseen tahtiin. Vähän niin kuin noissa BKFC:n paljasnyrkkiotteluissa...
Joo toki on tärkeää ymmärtää, että miltä kantilta itse kukin asiaa tarkastellaan. Jos minulta tulisi joku noviisi kysymään neuvoa, että tekisi mieli aloittaa jonkinlainen nyrkkeilyharrastus, mutta lajien turvallisuus hieman mietityttää, niin en varmaankaan ohjaisi häntä ainakaan paljasnyrkkiottelemiseen.
Toki nyt kun puhutaan kilpailullisesti lajeista, niin taitavat kaikki "viralliset" paljasnyrkkitapahtumat olla kohtalaisen tasoisia, joten niiden vertaaminen vaikkapa suomalaiseen Turpakeikkaan, ei ole kovin relevanttia.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Vertailussa olisi toki huomioitava, että minkä tasoisista karkeloista puhutaan. Paljasnyrkkiotteluissa veikkaan, että suurin osa keskustelijoista tarkoittaa näitä sanktioituja "isompia" tapahtumia, kuten esim. BKFC.
En lähtisi vertaamaan mitään paikallispubin nyrkkeilyiltamaa tasollisesti iltoihin, joissa saattaa otella pitkän linjan ammattiottelijoita ml. nyrkkeilijöitä (kuten Paulie Malignaggi) sekä entisiä UFC-ottelijoita (osa keskitasoa ja osa title contender-tasoa), jotka sanovat tienaavansa moninkertaiset palkkiot näistä otteluista vrt. UFC-liksat.
Mielestäni silloin puhutaan kilpailullisesti täysin eri tason tapahtumasta, kuin "taksikuski vs nuori kyky-nyrkkeilyottelusta". Toki toisessa suunnassa Furyn, Usykin, Canelon ja kumppaneiden matsit ovat tasoltaan vielä aivan eri luokkaa, kuin mikään tämänhetkisistä paljasnyrkkiotteluista.

Treenaaminen on oma juttunsa, mutta esim. Wilder raportoi hurjia sparrimääriä valmistautuessaan viimeksi Heleniuksen kohtaamiseen. Vaikea uskoa, että 5x2 otteluun valmistautuessa tulisi ihan samanlaista volyymia ja voimaa, kun ei haluta rikkoa käsiä sparratessa.

Tässä on ihan hyvännäköistä sparrailua.

Toki jotkut saattavat käyttää hanskojakin, mutta veikkaan, että enemmän silloinkin on käytössä esim. mma-hanskat, eikä niinkään nyrkkeilyhanskat, jotka muuttavat jo koko ottelun luonnetta.



View: https://www.youtube.com/watch?v=gUNEIbhI5II&ab_channel=GetPulped


3.50min
Valmentaja puhuu miten hyvät mahikset pärjätä kunhan ei loukkaannu, eli ei loukkaa käsiään, ei saa vekkejä eikä eikä juokse typerästi lyönteihin. (Hauska silti että erikseen mainitaan omien käsien loukkaaminen ensimmäisenä asiana)

10min
Jampat keskustelee tuosta tuosta käsien kunnosta ja kertoo kuinka ne on aivan paskana ja samalla sitoo ennen sparria rystysiin pesusienet suojaksi jotta olisi jotain suojaa, mutta homma pysyisi kuitenkin melko aitona :) Mainitsee vielä että on typerintä ikinä sparrata ihan paljaaltaan :)

23min
Puhuu lääkärin kanssa mahdollisista aivovammoista ja kertoo kuinka sparrien jälkeen on vähän hassu olo. Otetaan MRI kuvat

29min kohalla näytetään mri kuvien tulokset ja kaikki näyttää hyvältä

Matseissa yleisesti näyttää että varsinkin takakäden suoraa vältellään melko paljon. Johtuuko siitä että on iso riski että osuu otsaan vai onko vain omaa kuvitelmaa.

Veikkaan että näissä Wilderinkin sparreissa käytössä on melkoiset tumput että pysyy ne kädet kunnossa.
 
Mitenkä ammoisina aikoina, kun nyrkkeilyssä ei käytetty kunnon hanskoja, ottelumäärät ja kestot olivat pidempiä, jos paljaalla lyöminen olisi vaarallisempaa kuin hanskalla? Käsittääkseni tyylikin oli eri käsien suojaamiseksi vammoilta.
 
Ne 10 erän matsit ovat edelleen harvinaisia poikkeuksia, joihin suurin osa maailman ammattinyrkkeiijöistä ei koskaan pääse osallistumaan.

Viime vuonna Suomen 39 miesten ammattinyrkkeilyottelusta yksi oli 10-eräinen. Vaikka muissa maissa suhde voi olla erilainen - suuntaan tai toiseen - eivät 10-eräiset missään ole kovin yleisiä, vaan pääosa matseista on 4-6-eräisiä.

Siksi pitkien otteluiden vaikutus ammattinyrkkeilyn vaarallisuuteen kokonaisuutena ei ole merkittävää.
 
Ammattinyrkkeilyn keskimääräisestä (toteutuneesta) pituudesta, kun etsii tietoa, niin aika usein törmää lukuun 5,9 erää. Tuossakin on toki hyvä muistaa, että ne erät ovat minuutin pidempiä, kuin paljasnyrkkiotteluissa.
Suomea en tässä erikseen lähtisi vertailemaan ihan jo senkään takia, ettei Suomessa tietääkseni ole mitään virallisia paljasnyrkkitapahtumia, joihin voitaisiin suomalaista ammattinyrkkeilyä vertailla.

Otteluiden keskimääräisestä pituudesta puhuttaessa toinen vertailua selvästi vääristävä tekijä on se, jota jo hieman sivuttiinkin, eli kuinka iso osa lajin otteluista on kilpailullisia ja kuinka iso on selkeästi vain toisen osapuolen rekordin rakentelua. Otteluiden pituuden keskiarvo putoaa aika rankasti näiden ei-kilpailullisten otteluiden suuren määrän johdosta.
Organisaatiot, kuten BKFC toimivat hyvin erilaisella periaatteella. Siellä harvemmin näkee näitä, nuori ja lupaava 15W (15KO) -0L rekordin omaava ottelija kohtaa kokeneen 1W(1KO)- 25L rekordilla saapuvan taistelijan. Ennakkoasetelma ei lupaile kovin pitkää, saati tasaista ottelua. Toki noissa ammattihäviäjissäkin on välillä todellisia luupäitä joukossa, jotka kestävät osumaa, kuin heavy bag konsanaan. Kuten tiedämme tämän kaltaisia ottelupareja järjestetään valtavan paljon nykyään ammattinyrkkeilyssä, kun rakennellaan näyttävää numerosarjaa rekordiin. Nämä sitten vääristävät keskiarvoa otteluiden kestossa merkittävästi.
 
5,9 erää on aivan mahdollinen ammattinyrkkeilyottelun keskimääräinen kesto ainakin jossain. Ihan annettuna en tuotakaan tietoa ota ja pitäisi tietää mistä se on (esim. USA pelkästään?) ja miltä ajalta.

Ammattinyrkkeilymatsithan lyhenivät kautta linjan merkittävästi 1980-luvulla, kun mestaruusmatseja pudotettiin 15:sta 12:a erään. Mukaanhan voi olla laskettu vanhoja otteluita, mutta sitä on vaikea tietää ilman tarkempia tietoja. Noita 1800-luvun 80-eräisiä matseja siinä ei varmaankaan ole. :)

Pidän kyllä varmana, että ammattinyrkkeilyssä tulee keskimäärin enemmän otteluminuutteja kuin paljasnyrkkiottelussa. Jo tuo Suomen viime vuoden keskiarvo olisi noin 10,5 min eli enemmän kuin BKFC:n maksimikesto. Ero ei kuitenkaan ole moninkertainen ja varsinkaan otettujen iskujen määrä ei ammattinyrkkeilyssä ole mikään 20-kertainen, kuten tuolla aiemmin argumentoitiin ilman mitään perusteita.

En itseasiassa pidä sanottuna, etteikö paljasnyrkkiotteluissa voisi tulla keskimäärin jopa enemmän osumia päähän per ottelu, johtuen kiivaasta ottelutemposta ja kilpailullisista ottelupareista, joissa molemmat pyrkivät voittamaan ja mieluiten tyrmäyksellä. Missään tapauksessa osumien määrä ei ole ammattinyrkkeilyssä huimaavasti suurempi.
 
Suhdeluku voi tietysti jossain muussa maassa olla erilainen, mutta aivan varmaa on, että suurin osa otteluista kaikissa maissa on noita lyhyitä. Jos seuraa kamppailua vain mediasta, saattaa tietysti tulla sellainen vääristymä ajatteluun, että nämä Canelon, Tyson Furyn yms. matsit ovat ammattinyrkkeilyssä normi, kun niistä puhutaan eniten. Todellisuudessa ne ovat se 1 promille.
Lahde talle numerolle?
 

Suositut

Back
Ylös Bottom