Tässä vähän omia kokemuksiani ja mietteitäni paastosta ja vähän muustakin. Itsekin olen muutaman kerran paastoillut - sekä mahdollisten terveyshyötyjen takia, että myös puhtaasti mielenkiinnosta. Silloin tällöin on tullut oltua pätkiä ketogeenisellä dieetillä, joten kroppa sinänsä tuntuu vaihtavan rasvan käyttöön melkoisen sujuvasti ilman sen kummempia oireita. Ensimmäisellä kerralla (ihan puhtaalla proteiinidieetillä) tuntui alku aika pahalta, mutta sitäkin kesti vain pari päivää - ja noin viikossa olo oli normalisoitunut täysin. Jotenkin vaikuttaisi siltä, että kyllä kehoon jää tuosta jonkinlainen muistijälki, koska tuon ensimmäisen hiilarien minimoinnin jälkeen ei ole vastaavaa alkukankeutta ollut kertaakaan. Tämä siis täysin omaa mutuilua, en ole tarkastellut löytyykö aiheesta tutkimuksia.
Vuorokausi - puolitoista menee paastolla melko huomaamatta, varsinkin jos on jotain sopivaa tekemistä. Tällöin mielenkiinto keskittyy tekemiseen, eikä syömistä tule edes mietittyä. Pisin kokeilemani paasto oli viisi vuorokautta. Päätin kokeilla yhden kesäloman alussa, että miltä se tuntuisi. Tavoitteeksi otin joustavasti 3 - 5 vuorokautta, eli minimissään kolme, muttei myöskään pidempi kuin viisi. Kolmen vuorokauden jälkeen olo tuntui yllättävän siedettävältä, joten jatkoin päivä kerrallaan viiteen vuorokauteen. Oli kyllä mielenkiintoista havaita, ettei olossa tuntunut sen kummempia muutoksia tuon kolmannen päivän jälkeen. Hyvin olisi voinut jatkaa pidempäänkin. Muistaakseni toisena päivänä näläntunne oli suurimmillaan. Tuo paasto meni pelkällä vedellä + kahvi ja tee (en muista enää otinko lisäksi suolaa tai elektrolyyttejä - muutama vuosi aikaa jo tuosta). Ajattelin, ettei ole ehkä hyvä pistää samaan aikaan kofeiininsaantia tauolle - onpahan edes jotain piristystä ja ajankulua.
Itselläni tarkoituksena siirtyä taas jonkinlaiselle vähähiilariselle/ketodieetille tässä ihan kohtapuoliin, tällä kertaa voisi kokeilla hieman lihapainotteisempaa mallia. Toki tuohon hieman kasviksia ja marjoja tulee varmaan sisällytettyä, vaikka puhdas carnivorekin olisi ihan mielenkiintoinen kokeilu. Rasvanpolttotavoitteena nyt n. 15 kg, muutama kilo tullut jo kevennettyä. Tähän mennessä on ollut aika helppoa tiputtaa painoa, vielä helpompaa nostaa painoa - mutta sellainen tavoitepainossa pysyminen onkin ollut haasteellisempaa. Eli tähän täytyy jatkossa kiinnittää huomiota, varsinkin kun vahvasti keski-iässä jo mennään. Kun saa ylimääräiset rasvat alas, niin jonkinlainen lean bulk -malli täytyy ottaa käyttöön. Toimivia malleja ja ruokavalioita rasvanpolttoon on varmasti useita, kaloreita vaan alas. Mutta itse jotenkin tykännyt tuosta vähähiilarisesta mallista, tuntuu että saa syödä maistuvia ruokia ja kylläisyys tuntuu säilyvän paremmin. Lihaksien kasvatuksessa tavoitepainon saavuttamisen jälkeen hiilareilla on varmasti hyötynsä - varsinkin ennen/jälkeen treenien.
Wintikalla on kyllä tekemisen meininki päällä.
Hienoa kuulla kuinka positiiviset vaikutukset painon pudotuksella on ollut terveyteen. Ja varmasti huomaa vaikutukset olossa. Jatka samaa rataa, mutta muista kuunnella kehoa ja höllätä tarpeen vaatiessa. Jos välillä tulee pikku repsahduksia ja herkutteluita tiukemman pudotusjakson jälkeen, niin ei homma siihen kaadu. Takaisin vaan normaalille uralle. Itsellä oli nuorempana vähän turhan ehdoton asenne, että jos ei pystynyt töiden takia treenaamaan haluamallaan tavalla, niin sitten sai olla kokonaan treenaamatta. Nykyään vanhempana yrittänyt kääntää ajattelumallia siihen suuntaan, että kaikki pienikin treeni ja kuntoilu on hyvästä. Jos ei ehdi treenaamaan täysipainotteisesti, niin tekee edes jotain pientä. Kaikki on kotiinpäin.