Tossa raportissa on muitakin mielenkiintoisia kaavioita, en osaa noita kuvia linkittää mutta raportti sivulla 8, table 1 niin portugalissa on kolminkertaistuneet nuo käyttörikokset 2001-2006 välillä.
Tuo oli tavallaan sellainen sivutuote johon nuo päättäjät valmistautuivatkin, eli se ei ollut tuon politiikan pointti. Portugalissa koko homman idea on vähentää kokonaishaittaa, ei saada tilastoja kivemman näköisiksi. Effects of Portuguese Decriminalization(s. 11, oikea kappale) alkaa kuvaamaan että politiikka on onnistunutta myös käyttömäärien välillä. Miten tossa sun kertomassa ja tuossa raportin muussa kirjoituksessa voi olla noinkin iso ristiriita kun kerran käyttömäärät ovat nousseet?
Musta tämä johtuu siitä että sinä otat esille ainoastaan käyttömäärän kyseisen politiikan onnistumisen kriteerinä. Tämä on siinä mielessä huono valinta että käyttömääriä ei ole edes tarkoitettu mittariksi kun arvioidaan politiikan onnistumista. Dekriminalisoinnin onnistuminen ja epäonnistuminen ei ole suoraan verrannollinen käyttötilaston nousuun tai laskuun. Pelkkä taulukoiden repiminen irti kontekstista on muutenkin hedelmätöntä koska samalla tavalla voin viitata pelkästään yhteen taulukkoon(s. 12-13, taulukot 4 ja 5) joissa ollaan huomattu laskua kouluikäisten lasten käytössä(absoluuttiset määrät) kun verrataan vuotta 2001 ja 2006 - tämän mukaan siis dekriminalisoinnilla on ollut myös positiivisia vaikutuksia. Ja nämä nuoret ikäryhmät on nimenomaan ollut politiikassa ns. avainryhmiä joihin tuon politiikan tehon tulisikin kohdentua.
Sivulla 12 mainitaan lisäksi että hieman vanhempien henkilöiden kulutus on kasvanut suhteellisen miedosti, eli mitään räjähdystä ei kuitenkaan ole tullut. Lisäksi mainitaan että kyseinen kasvu on lähes väistämätöntä joka maassa riippumatta politiikasta tai siitä että onko luvut edes nousseet. Joka on sinänsä aika mielenkiintoinen väite.
"In almost every category of drug, and for
drug usage overall, the lifetime prevalence rates
in the predecriminalization era of the 1990s
were higher than the postdecriminalization
rates. Moreover, the level of drug trafficking,
as measured by the numbers of those convict-
ed of that offense, has steadily declined since
2001 as well (see Figure 7)."
Sivulla 12, taulukossa 8 voidaan nähdä dramaattinen pudotus HIV/AIDS-tartunnoissa sekä huumeidenkäyttäjillä että niitä käyttämättömillä. Varsinkin huumeidenkäyttäjien osalta luku on romahtanut joka tietää todella isoa säästöä yhteiskunnalle pitkänajan terveydenhuoltokustannuksissa. Kyse ei ole laillistamisesta eikä dekriminalisoinnin osalta kannata höpötellä mistään tuloista vaan haittojen minimoinnista.
Jotenkin tuntuu että tässä keskustelussa halutaan yleenkatsoa dekriminalisoinnin alkuperäiset tarkoitusperät - eivät ne kuitenkaan ole pelkästään yksilönvapauksien hamuamista vaan nimenomaan haussa on kokonaishaitan vähentyminen. Ainakin minä onnistun lukemaan sen tuosta Caton raportista näin.
Ja sivulta 18 figure 11, kannabiskuolemat nousseet noin nelinkertaisiksi, en sanoisi että ihan putkeen on mennyt. Muiden aineiden kuolemat ovat laskeneet mutta kannabiksen osuus kasvanut paljon. Mutta hei, sehän on vaaraton aine, eikös juu?
Kyseessä ei ole kannabiskuolemat vaan kuolemat joissa on ruumiinavauksen tutkimuksessa löytynyt jotain substanssia tai sen hajoamistuotteita elimistöstä. Nämä ovat kaksi aivan eri asiaa. Opiaattien kohdalla luku on vähentynyt huomattavasti.
Jatkan vielä tuosta raportista. Vaikka moni täällä hyvin kärkkäästi naureskelee noille yksittäisille tilastoille ja väittää koko homman epäonnistuneen, niin tuon raportin yhteenveto tekee siitä aika hankalaa. Se on nimittäin hyvin positiivinen sanavalinnoiltaan ja saa Portugalin politiikan vaikuttamaan onnistuneelta. Minusta tämä Portugalin lakimuutos on siis tuonut positiivista kehitystä.
Conclusion
None of the fears promulgated by oppo-
nents of Portuguese decriminalization has
come to fruition, whereas many of the benefits
predicted by drug policymakers from institut-
ing a decriminalization regime have been real-
ized. While drug addiction, usage, and associat-
ed pathologies continue to skyrocket in many
EU states, those problems—in virtually every rel-
evant category—have been either contained or
measurably improved within Portugal since
2001.
In certain key demographic segments,
drug usage has decreased in absolute terms in the
decriminalization framework, even as usage across
the EU continues to increase, including in those
states that continue to take the hardest line in
criminalizing drug possession and usage.
By freeing its citizens from the fear of prose-
cution and imprisonment for drug usage,
Portugal has dramatically improved its ability
to encourage drug addicts to avail themselves of
treatment. The resources that were previously
devoted to prosecuting and imprisoning drug
addicts are now available to provide treatment
programs to addicts. Those developments,
along with Portugal’s shift to a harm-reduction
approach, have dramatically improved drug-
related social ills, including drug-caused mor-
talities and drug-related disease transmission.
Ideally, treatment programs would be strictly
voluntary, but Portugal’s program is certainly
preferable to criminalization.
The Portuguese have seen the benefits of
decriminalization, and therefore there is no
serious political push in Portugal to return to
a criminalization framework. Drug policy-
makers in the Portuguese government are vir-
tually unanimous in their belief that decrimi-
nalization has enabled a far more effective
approach to managing Portugal’s addiction
problems and other drug-related afflictions.
Since the available data demonstrate that they
are right, the Portuguese model ought to be
carefully considered by policymakers around
the world.
Olennaisinta on minusta tässä se, että käyttömäärien nousu tai lasku ei ole itseisarvoista. Haittoja ja hyötyjä näkyy selvemmin muualla , tarkoittaen sosiaalihuoltoa, terveydenhuoltoa ja lainvalvontaa.
