Holhousyhteiskunnan toiminta-ajatuksena tosiaan tuntuu olevan, että köyhyys on ominaisuus, joka ei riipu mitenkään itsestä. Nykyisessä järjestelmässä ongelma tulee siirtymäkohdassa tuen varassa eläjästä palkkatuloilla elävään.
Esimerkkinä opiskelija joka on kesällä tienannut "sallitut" 1505 euroa/kk. Tämän summan saa helposti esimerkiksi varastoilla ja huoltofirmoilla esimerkiksi tekemällä hiukan ylitöitä. Opiskelijan asumiskustannukset ovat sen verta suuret, että hän saa täydet tuet 440e/kk. Opiskelija kuitenkin huomaa, että kun tuosta maksaa vuokran ja pakolliset elinkustannukset (sähkö, vesi, ruoka, bussilippu, opiskelumateriaali jne.), ei rahat riitä. Koska periaatteena on "suu säkkiä myöten", opiskelija päättää hankkia lisätuloja. Paikallinen huoltoyhtiö etsiikin osa-aikaista työntekijää, joka voisi iltaisin ja joskus aikaisin aamulla tehdä töitä (sekä silloin tällöin viikonloppuisin). Palkka on normi 8,5 e/h ja viikossa työtunteja tulee 15. Opiskelija päättää, että kerta työ ei mene koulun kanssa päällekkäin tässä on se oiva paikka paikata rahapulaa.
Tarkastellaan nyt vaihtoehtoja opiskelijan kannalta:
1) Opiskelija jää kotiin puristelemaan kiveksiään. Viikossa on runsaasti vapaa-aikaa. KELA maksaa 440 e/kk.
2) Opiskelija menee töihin. Edelleen koulu tulee suoritettua kunnialla. Tulot 510 e. Menee tulorajan yli, joten KELA perii 440 euroa takaisin. 510-440=70 euroa.
Tekemällä 60 h/kk töitä tienaa siis nyt 70 euroa enemmän. Elintason nostaminen tapahtuu nyt siis todellisuudessa 1,17 euron tuntipalkalla ja tähän kuluu lähes kaikki ylimääräinen vapaa-aika.
Eikö tässä nyt ole mitään epäkohtia havaittavissa?
Jos pyrkii tulemaan toimeen ilman säästöjä, ei se onnistu opiskeluja haittaamattomalla työmäärällä, vaan töitä on sitten tehtävä lähes täyspäiväisesti, jolloin opiskelu kärsii taatusti. Tuollaisen 15 h tuntia tekee vielä helposti opiskelujen ohessa, mutta 30h/vko haittaa jo melko varmasti opintoja. Monessa paikassa osa-aikaisille tarjotaan juuri 20 ja 15 tunnin työsopimuksia, ja näillä tulorajat ylittyvät.