Opiskelijoiden köyhä elämä..

[Raejuusto]

Holhousyhteiskunnan toiminta-ajatuksena tosiaan tuntuu olevan, että köyhyys on ominaisuus, joka ei riipu mitenkään itsestä. Nykyisessä järjestelmässä ongelma tulee siirtymäkohdassa tuen varassa eläjästä palkkatuloilla elävään.

Joo, mutta holhousyhteiskuntaan sisältyy myös täysin ilmainen koulutus vaikka kuinka rahakkaaseen ammattiin. Eli on vapaus mutta myös vastuu, niistä en ainakaan itse haluaisi luopua mistään hinnasta.

 

[SledgeHammer82]

Peruuttamalla tuen vaikkapa yhdeltä kuukaudelta saa hetikohta huomattavasti lisää pelivaraa noihin tulorajoihin. Ainakin korkeakouluissa tämä onnistuu.

Itse en käyttäisi sanaa huomattavasti.. Ja järjestelmä voisi jotenkin toimia, jos tulorajoja nostettaisiin. Nykyisellään tilanne on kuitenkin pyllystä.

Vaikka tilanne tukia peruuttamalla hieman "paraneekin", niin silti työssäkäyvä opiskelija joutuu tienaamaan sen 440 e/kk, ennen kuin palkasta jää yhtään mitään itselle. Esim. tuolla 8,5 euron tuntipalkalla on siis tehtävä kuukaudessa yli 50 h töitä, jotta voisi alkaa tienaamaan enemmän. Tämä siis kun tulorajat ylittyvät.

Tulorajat ovat aivan liian pienet ainakin pääkaupunkiseudulla, jossa elinkustannukset ovat muuta maata suuremmat. Huvittavaa on, että esim. valtiorahoitteinen (ARAVA) Helsingin seudun Opiskelija-Asunto Säätiö (HOAS) kuitenkin pokkana nostelee opiskelijoiden vuokria yleisten kustannustennousun tahdissa. Samoin nousee esim. bussilippujen hinnat. Eli lähes joka vuosi kustannukset nousevat, mutta tulorajat pysyvät samalla tasolla. Suomessakin inflaatio on jossain kahden prosentin hujakoilla joten esim. 2000 vuonna opiskelijat saivat tienat suhteessa yli 10% enemmän kuin nyt.

Rahat tulorajojen nostoon saataisiin ehkä vähentämällä opintoetuuksista nauttivien määrää rajoittamalla koulujen sisäänottoa ja nostamalla opintotuen opintoviikkorajoja. Vai mitä pisteitä nykyään ovatkin.

 

[Dippi]

Eikö tässä nyt ole mitään epäkohtia havaittavissa?

On. Se, että haluat samaan aikaan nauttia ilmaista tukea ja kerätä rahaa tekemällä töitä. Vänkään tätä siksi, kun keneltäkään ei ole vielä kuulunut hyvää perustelua sille, miksi opiskelijoille pitäisi antaa tällainen kakkua kakun päälle etu. Työttömyyspäivärahaakaan ei käsittääkseni makseta jos käyt samaan aikaan töissä.

Vaihtoehto 3: teet 30 h/viikossa töitä ja opiskelet sivutoimisena. Vaikka opiskelun hidastuminen ei järjestelmän kannalta olekaan hyvä asia, kukaan ei tule sinua rokottamaan tästä ja saat kunnolla massia siihen elintason kohottamiseen.

 

[SledgeHammer82]

Joo, mutta holhousyhteiskuntaan sisältyy myös täysin ilmainen koulutus vaikka kuinka rahakkaaseen ammattiin. Eli on vapaus mutta myös vastuu, niistä en ainakaan itse haluaisi luopua mistään hinnasta.

Koulutus kyllä tulee maksettua tiukan tuloveroituksen johdosta korkojen kanssa takaisin valtiolle, ainakin useimmilla aloilla. Kannatan myös Suomen kokoisessa maassa ilmaista koulutusta, mutta ennen kuin liikaa sillä hehkutellaan, kannattaa miettiä kuinka paljon enemmän esim. jenkeissä tai jopa Saksassa vastaavan koulutuksen saanut ansaitsee uransa aikana - sillä summalla maksaisi jo melko suuren opintovelan takaisin.

 

[Tomppa85]

En ota kantaa tulorajoihin, mutta miten niin ei valtion tarjoama opintotukipaketti (sis. myös opintolainan!) riitä elämiseen? Ymmärrän kyllä jotain työttömiksi valmistuvia taideopiskelijoita tms. ei huvita upottaa itseään lainaan, mutta jos on jollain teknisellä alalla, lääketieteellisessä tai oikiksessa, tai jossain muualla, missä työllistyminen on lähes varmaa opiskelujen jälkeen, niin eihän siinä ole mitään järkeä olla ottamatta valtion takaamaa edullista lainaa.

Kelatkaas nyt, suuri osa porukkaa ottaa kuitenkin sen jättimäisen asuntolainan opiskelujen jälkeen. Sen rinnalla joku opintolaina ei ole juuri mitään. Helsingin Sanomissakin muistaakseni oli juttu, jossa todettiin opintolainan hankkimatta jättämisen olevan turhaa hätävarjelun liioittelua, ainakin hyvin työllistyvillä aloilla.

 

[Raejuusto]

SledgeHammer: Hmm, mikään ei estä sinua menemästä ulkomaille duuniin suomalaisten veronmaksajien kustantaman koulutuksen kanssa; toisin kuin se jenkki jonka ei tänne kannata tulla jotta voisi maksaa opintolainansa takaisin.

Maassa maan tavalla, jenkeissä joudut kustantamaan sellaisia asioita jotka täällä tulee valtion puolesta. En nyt tiedä kumpi järjestelmä on parempi, mutta kyllä tämä nykyinen sopii ainakin hyvinvointiyhteiskunta-ajatteluun mainiosti.

 

[SledgeHammer82]

On. Se, että haluat samaan aikaan nauttia ilmaista tukea ja kerätä rahaa tekemällä töitä. Vänkään tätä siksi, kun keneltäkään ei ole vielä kuulunut hyvää perustelua sille, miksi opiskelijoille pitäisi antaa tällainen kakkua kakun päälle etu. Työttömyyspäivärahaakaan ei käsittääkseni makseta jos käyt samaan aikaan töissä.

Vaihtoehto 3: teet 30 h/viikossa töitä ja opiskelet sivutoimisena. Vaikka opiskelun hidastuminen ei järjestelmän kannalta olekaan hyvä asia, kukaan ei tule sinua rokottamaan tästä ja saat kunnolla massia siihen elintason kohottamiseen.

Työttömyystuella pystyy kuitenkin elelemään jopa yksiössä ja omien havaintojen mukaan jopa nauttimaan olutta terassillakin. Pääkaupunkiseudulla opintotuki ei riitä elämiseen, vaan on elettävä kesätöiden säästöillä. Lisäksi useimmilla aloilla oman alan työkokemus on välttämätöntä kunnon työpaikan saamiselle, siksi järjestelmä joka ei salli lainkaan työntekoa opintotuen lisäksi olisi melko kohtuuton.

Käsittääkseni esimerkiksi Tanskassa tuki on lainapohjainen, joten saat nostaa tukea ja käydä töissä, mutta sittenpä joudut myöhemmin maksamaan tuet takaisin. Maassa tosin tulovero on sitten pienempi kuin Suomessa. Tällainenkin järjestelmä tuntuu oikeudenmukaisemmalta kuin nykyinen systeemi, jossa tuki on melkein riittävä tulorajoineen, mutta ei ihan. Tällöin syntyy ongelma, että palkkatulo ja opintotuki nähdään toistensa vaihtoehtona, ja joutuu oikeasti harkitsemaan kannattaako tehdä työtä vai ei.

Haittapuolena voi tosin olla, että tiettyjen opiskelualojen haluttavuus kärsii melko reilusti..

 

[Laiffah]

Jostain pitäisi saada aikaan yhteiskunnallista asennemuutosta kouluttautumisen suhteen: nykyään ne vähän hitaammatkin kaverit haluavat lukea vähintään maistereiksi asti (kun muutkin niin tekevät), vaikkei varsinaista kiinnostusta tai tarvittavaa henkistä kapasiteettia alaa kohtaan olisikaan. Tämä yhdistettynä tiettyjen alojen aivan liian suuriin vuosittaisiin sisäänottomääriin tuottaa tuhansittain opiskelijoita jotka jäävät roikkumaan johonkin tehokkaan opiskelun ja aktiivisen työelämän välille vailla motivaatiota kumpaankaan. Näiden tukemiseen sitten suolletaan hirvittävät määrät rahaa. Uskallanpa väittää että suomen kansainvälisen kilpailukyvyn riippuvuus on kaukana lineaarisesta suhteessa yliopistojen tai edes ammattikorkeiden sisäänottomääriin. Tietyilla aloilla tilanne on ihan järkevä, esimerkkinä vaikka (sosiaali)psykologian sisäänotot yliopistoilla: muutama prosentti pääsee sisään sadoista hakijoista. Ei yksinkertaisesti ole tarvetta kouluttaa joka toiselle suomalaiselle henkilökohtaista psykologia.

 

[Raejuusto]

eihän siinä ole mitään järkeä olla ottamatta valtion takaamaa edullista lainaa.

Niinpä. Täällä podetaan tosi pahaa lamanjälkeistä pelkoa velkaantumista kohtaan. Kyllä mä olisin itse valmis ottamaan vaikka kymmenkertaisena sen opintolainan, sillä olen ihan varma että tulen työllistymään siten ettei rahasta tule ongelmaa. Kaikilla ei kuitenkaan riitä motivaatiota ja kauaskatseisuutta uransa kehittämisen suhteen, ja eletään jossain kituutusajattelussa. Kyllä se aika joka on käytettävissä itseä kehittäviin toimiin pitäisi nähdä arvokkaampana kuin hyvä elintaso surkeita kehittämättömiä töitä tehden. Tai niin ainakin itse näen.

 

[Tomppa85]

Laiffah, eikös tuo johdukin siitä, että ammattikorkeakoulut saavat rahaa sen mukaan, kuinka paljon heillä on opiskelijoita? Esim. tradenomin tutkinto on kärsinyt melkoisen inflaation liiallisen määrän vuoksi. Poikkeuksiakin ilmeisesti löytyy: Amk, jonne hain ja pääsin, hyväksyi reilu 10% hakijoista hakemalleni linjalle. Tälle vuodelle pisteraja oli noussut sopivasti 9 pistettä edellisestä vuodesta. Eli melkoinen heitto.

 

[Dippi]

Pääkaupunkiseudulla opintotuki ei riitä elämiseen, vaan on elettävä kesätöiden säästöillä. Lisäksi useimmilla aloilla oman alan työkokemus on välttämätöntä kunnon työpaikan saamiselle, siksi järjestelmä joka ei salli lainkaan työntekoa opintotuen lisäksi olisi melko kohtuuton.

En ota kantaa tuohon riittävyyteen tai riittämättömyyteen, koska siitä ei ole vielä näkynyt hyvää laskelmaa keneltäkään. Itse epäilen, että riittämättömyys johtuu siitä, että ei haluta asua solussa, halutaan 8 megan netti kotiin, ei voida pitää muuta kuin merkkivaatteita, pitää saada 50 e/kk salikortti yliopiston lähes ilmaisen salin sijaan jne. Raha ei riitä, kun vanhempien huostassa vietettyjen vuosien elintasosta ei suostuta luopumaan eikä lainaa uskalleta ottaa.

Tuosta työkokemuksen välttämättömyydestä en ole ollenkaan vakuuttunut ja se on itse asiassa vähän epäilyttävä argumentti. Kuinka moni tosi asiassa käy kesä/sivutöissä juuri oman alansa hommissa verrattuna siihen kuinka moni pyörittelee mäkkärillä lihalättyjä tai tekee talkkarihommia?

Ja kaikki tämä on itse asiassa turhaa spekulointia, koska esittämäni vaihtoehto 3 mahdollistaa esimerkissäsi ainakin kaksinkertaiset tulot pelkkään tukeen verrattuna. Sillä irtoaa se työkokemus, salikortti ja paljon muuta mukavaa opiskelijalle jolla on muutenkin halvat ruokaedut ja julkinen liikenne.

Tällöin syntyy ongelma, että palkkatulo ja opintotuki nähdään toistensa vaihtoehtona, ja joutuu oikeasti harkitsemaan kannattaako tehdä työtä vai ei.

Tässä on nyt meillä kyllä joku ongelma kommunikaatiossa, koska en ymmärrä mikä ongelma tuossa on. Nehän ovatkin toistensa vaihtoehtoja. Jos pystyt tekemään töitä niin paljon, että palkkatulot ylittävät saamasi tuen määrän, niin et sinä silloin mitään tukea tarvitse vaan siirryt palkansaajaksi.

 

[Integrandi]

Holhousyhteiskunnan toiminta-ajatuksena tosiaan tuntuu olevan, että köyhyys on ominaisuus, joka ei riipu mitenkään itsestä. Nykyisessä järjestelmässä ongelma tulee siirtymäkohdassa tuen varassa eläjästä palkkatuloilla elävään.

Esimerkkinä opiskelija joka on kesällä tienannut "sallitut" 1505 euroa/kk. Tämän summan saa helposti esimerkiksi varastoilla ja huoltofirmoilla esimerkiksi tekemällä hiukan ylitöitä. Opiskelijan asumiskustannukset ovat sen verta suuret, että hän saa täydet tuet 440e/kk. Opiskelija kuitenkin huomaa, että kun tuosta maksaa vuokran ja pakolliset elinkustannukset (sähkö, vesi, ruoka, bussilippu, opiskelumateriaali jne.), ei rahat riitä. Koska periaatteena on "suu säkkiä myöten", opiskelija päättää hankkia lisätuloja. Paikallinen huoltoyhtiö etsiikin osa-aikaista työntekijää, joka voisi iltaisin ja joskus aikaisin aamulla tehdä töitä (sekä silloin tällöin viikonloppuisin). Palkka on normi 8,5 e/h ja viikossa työtunteja tulee 15. Opiskelija päättää, että kerta työ ei mene koulun kanssa päällekkäin tässä on se oiva paikka paikata rahapulaa.

Tarkastellaan nyt vaihtoehtoja opiskelijan kannalta:

1) Opiskelija jää kotiin puristelemaan kiveksiään. Viikossa on runsaasti vapaa-aikaa. KELA maksaa 440 e/kk.

2) Opiskelija menee töihin. Edelleen koulu tulee suoritettua kunnialla. Tulot 510 e. Menee tulorajan yli, joten KELA perii 440 euroa takaisin. 510-440=70 euroa.

Tekemällä 60 h/kk töitä tienaa siis nyt 70 euroa enemmän. Elintason nostaminen tapahtuu nyt siis todellisuudessa 1,17 euron tuntipalkalla ja tähän kuluu lähes kaikki ylimääräinen vapaa-aika.

Eikö tässä nyt ole mitään epäkohtia havaittavissa?

Jos pyrkii tulemaan toimeen ilman säästöjä, ei se onnistu opiskeluja haittaamattomalla työmäärällä, vaan töitä on sitten tehtävä lähes täyspäiväisesti, jolloin opiskelu kärsii taatusti. Tuollaisen 15 h tuntia tekee vielä helposti opiskelujen ohessa, mutta 30h/vko haittaa jo melko varmasti opintoja. Monessa paikassa osa-aikaisille tarjotaan juuri 20 ja 15 tunnin työsopimuksia, ja näillä tulorajat ylittyvät.

lol mitkä luvut valitsit tuohon esimerkkiisi. Mitäs jos se opiskelija ottaisi muutaman tunnin tuosta pois niin rajat ei paukkuisi? No joka tapauksessa ainoa epäkohta siinä todellakin on se (niin kuin jo taidettiin mainitakin) että miksi tuon esimerkkiopiskelijan pitäisi saada enää tukia? Rahaa tulee muuta kautta joten tuille ei ole enää tarvetta. Munia rapsuttavat kaverit tosin saavat saman pätäkät tekemättä yhtään mitään, mutta se onkin sitä tukea tulottomille.

Niitä näitä...

Asiatekstiä kaiken kaikkiaan :thumbs:

Ja vielä tuosta kun vertaillaan työttömän ja opiskelijoiden tienestejä. Muutenkin aika perseestä tuo vertailu, mutta kyllä musta opiskelija "tienaa" enemmän kuukaudessa kuin se työtön siellä sohvalla. Käteisenä ei toki tule samaa, mutta laskekaapa kaikki mahdolliset tuet ja lisätkää siihen vielä päälle ilmainen opiskelu, ei ole tuo viimeksi mainittu ihan mikään pieni summa kun sen rahaksi muuttaa.

 

[Amaryllis]

Käsittääkseni esimerkiksi Tanskassa tuki on lainapohjainen, joten saat nostaa tukea ja käydä töissä, mutta sittenpä joudut myöhemmin maksamaan tuet takaisin. Maassa tosin tulovero on sitten pienempi kuin Suomessa. Tällainenkin järjestelmä tuntuu oikeudenmukaisemmalta kuin nykyinen systeemi, jossa tuki on melkein riittävä tulorajoineen, mutta ei ihan. Tällöin syntyy ongelma, että palkkatulo ja opintotuki nähdään toistensa vaihtoehtona, ja joutuu oikeasti harkitsemaan kannattaako tehdä työtä vai ei.

Voihan suomessakin tehdä noin: Hakee opintotukipäätöksen ja lainantakauksen koko vuodelle, nostaa lainat ja antaa opintotuen tulla tilille, mutta maksaa opintotuet sen vuoden lopussa (tai viim seuraavassa maaliskuussa) takaisin Kelalle, jolloin tulorajat poistuvat, mutta nostettua lainaa ei tokikaan tarvitse palauttaa vaan se maksetaan takaisin ihan normaalisti opintojen päätyttyä.

 

[Jakob]

En ota kantaa tuohon riittävyyteen tai riittämättömyyteen, koska siitä ei ole vielä näkynyt hyvää laskelmaa keneltäkään.

kelan laskurilla tehty laskelma

Päiväys: 19.07.2006 Laskentaperusteet 1.11.2005 lukien

Arvio opintotukesi määrästä annetuilla vastauksilla :

Opintoraha 259,01 e/kk opintorahan verotus
Asumislisä 201,60 e/kk omien tulojen vaikutus
Opintolainan valtiontakaus 300,00 e/kk lainan myöntäminen
Opintotuki yhteensä 760,61 e/kk opintotuen maksaminen



Ensimmäisen kysymysnäytön vastauksesi :

(1) Ikä: 25
(2) Siviilisääty: muu, esim. naimaton
(3) Lapsia: ei ole
(4) Oppilaitos: korkeakoulu (yliopisto tai ammattikorkeakoulu)
(5) Opiskelumaa: Suomi
(6) Muut etuudet: ei mitään näistä
(7) Asumismuoto: vuokra-asunto, joka on eri kiinteistössä kuin vanhempasi vakituinen asunto


Toisen kysymysnäytön vastauksesi :

(10) Vanhemman asunto: ei
(11) Asumismenot: 400,00 e/kk

tuohon päälle sitten se 500€/kk palkkatuloa.

Ilman sitä kamalaa lainaa siis 960€/kk ja lainalla 1260€/kk. Jos peruuttaa tukia niin vapaantulon määrä kasvaa. En tosin tiedä paljonko yksi peruutettu tukikuukausi nostaa vapaantulon määrää.

Lisätään nyt vielä kertaalleen loppuun se, että mun mielestä tulorajaa voisi nostaa jonkin verran.

 

[Titaani]

Tulorajaa voisi nostaa todellakin. Alhaisten tulorajojen vuoksi jouduin palauttelemaan tukia oikein tosissaan. Tästä syystä tämä KTM maksoi yhteiskunnalle ainoastaan 2 vuoden opintotuet. Kiitos kuitenkin tästäkin

 

[rocky6]

Minusta kanssa olematonta natinaa kun on ilmainen opiskelupaikka ja tuetaan vielä sadoilla euroilla kuussa ja opintolainaakin saa. Ja tämän lisäksi saa vielä pitää ne tuet jos käy joskus hankkimassa lisäansioita osa-aikaisena. Tuntuu jengiltä usein unohtuvan miten hyvin on maassa hoidettu tämä opiskelupuoli vaikka muut asiat ovat miten ovat.

Jenkeissä jne. lukukausimaksuja käyttävissä maissa olisi köyhän perheen vesa mäkkärillä tai Gapissa asettelemassa kympin teepaitoja hyllyyn eikä opiskelu olisi edes vaihtoehto. Itse ainakin saan nuo tavistuet ja käyn duunissa 3-4kk kesällä ja joskus lomilla niin pärjää hyvin.

 

[Hippa]

Saako teillä kirjatenttiä kursseja? Eli itseopiskelua ja tenttiin.

On meillä jopa 2 kirjatenttiä mahdollista tehdä yhdessä sivuaineessa.

Muutoin ei ole tenttimahdollisuutta. Läsnäolopakko käytännössä 100%, jotkut opettajat sallii 1 poissaolon ilman, että tarvitsee korvata mitenkään. Useimmat eivät suostu minkäänlaiseen muuhun hyvitykseen kuin istumalla sen saman tunnin jonain toisena kertana.

 

[Janne22]

Minusta kanssa olematonta natinaa kun on ilmainen opiskelupaikka ja tuetaan vielä sadoilla euroilla kuussa ja opintolainaakin saa. Ja tämän lisäksi saa vielä pitää ne tuet jos käy joskus hankkimassa lisäansioita osa-aikaisena. Tuntuu jengiltä usein unohtuvan miten hyvin on maassa hoidettu tämä opiskelupuoli vaikka muut asiat ovat miten ovat.

Jenkeissä jne. lukukausimaksuja käyttävissä maissa olisi köyhän perheen vesa mäkkärillä tai Gapissa asettelemassa kympin teepaitoja hyllyyn eikä opiskelu olisi edes vaihtoehto. Itse ainakin saan nuo tavistuet ja käyn duunissa 3-4kk kesällä ja joskus lomilla niin pärjää hyvin.

Stadissahan tuo töissä käynti onnistuu (99% saat töitä, jos et vain ole turhan ronkeli), mutta entä ne jotka opiskelevat maaseudulla?

 

[SledgeHammer82]

En ota kantaa tuohon riittävyyteen tai riittämättömyyteen, koska siitä ei ole vielä näkynyt hyvää laskelmaa keneltäkään. Itse epäilen, että riittämättömyys johtuu siitä, että ei haluta asua solussa, halutaan 8 megan netti kotiin, ei voida pitää muuta kuin merkkivaatteita, pitää saada 50 e/kk salikortti yliopiston lähes ilmaisen salin sijaan jne. Raha ei riitä, kun vanhempien huostassa vietettyjen vuosien elintasosta ei suostuta luopumaan eikä lainaa uskalleta ottaa.

Tuosta työkokemuksen välttämättömyydestä en ole ollenkaan vakuuttunut ja se on itse asiassa vähän epäilyttävä argumentti. Kuinka moni tosi asiassa käy kesä/sivutöissä juuri oman alansa hommissa verrattuna siihen kuinka moni pyörittelee mäkkärillä lihalättyjä tai tekee talkkarihommia?

Täytyy myöntää, että itse en ole koskaan solussa asunut, mutta ilman nettiä ei ainakaan meidän koulussa pysty juurikaan koulutöitä tekemään, eikä koulu tarjoa ilmaista salia. Opiskelijasali maksaa 240 e/vuosi.

Itse olin ensimmäisen opiskelukesän hanttihommissa sen jälkeen enemmän tai vähemmän alaan liittyvissä töissä. Alalta löytyi myös osa-aikaista töitä opiskelujen ajaksi. Tiedän, että monilla aloilla on tilanne eri, mutta näitä asioita voi jokainen pohtia kun valitsee opiskelupaikkaa (Suomessa ei välttämättä löydy töitä kovin monelle tuhannelle multimedia-sisällön-tuottajalle tai udmurtian filologille, vaikka sinänsä päteviä koulutuksia varmasti ovatkin).

Ja kaikki tämä on itse asiassa turhaa spekulointia, koska esittämäni vaihtoehto 3 mahdollistaa esimerkissäsi ainakin kaksinkertaiset tulot pelkkään tukeen verrattuna. Sillä irtoaa se työkokemus, salikortti ja paljon muuta mukavaa opiskelijalle jolla on muutenkin halvat ruokaedut ja julkinen liikenne.


Tässä on nyt meillä kyllä joku ongelma kommunikaatiossa, koska en ymmärrä mikä ongelma tuossa on. Nehän ovatkin toistensa vaihtoehtoja. Jos pystyt tekemään töitä niin paljon, että palkkatulot ylittävät saamasi tuen määrän, niin et sinä silloin mitään tukea tarvitse vaan siirryt palkansaajaksi.

Ongelma oli siis siinä, että mielestäni työn teon tulisi aina kannattaa, mutta nykyisessä järjestelmässä opiskeluja haittaamaton n. 15 h/vko työmäärä ei välttämättä ole taloudellisesti kannattavaa. Ja kuka tahansa opiskelija voi tienata sen 505 euroa kuussa, teki sen sitten hampurilaisia paistamalla tai opiskeltavaan alaan liittyvissä tehtävissä. Periaatteessa ymmärrän pointtisi, mutta ei tunnu oikeudenmukaiselta, että opiskelun ohella töitä tekevä tienaa saman verran kuin töitätekemätön.

Tarkennan vielä, että en valita ettenkö olisi tullut tai tule toimeen opiskeluaikana, vaan sitä, että järjestelmä on epäoikeudenmukainen ja kannustaa tuilla elelyyn työnteon asemesta.

Tomppa85: Vaikka hyvin työllistetylle alalle olenkin valmistumassa, en ole mitenkään nähnyt järkeväksi nostaa lainaa rellestämiseen/elämiseen. Ilmaisia aterioita ei ole jaossa ja ne opintolainatkin pitää maksaa korkojen kanssa takaisin. Lainojen takaisinmaksu taas viivästyttää alkupääoman kasaamista asuntoa varten, jolloin asunnon sitten joutuu ottamaan sairaalloisen pitkän lainan, jonka korkoihin uppoaa helposti jopa vuosien tulot. Itse olen kokenut paremmaksi vaihtoehdoksi tehdä töitä.

 

[Riitu]

Minun mielestäni noista tulorajoista koituu suurin ongelma niille, jotka ovat todella kovapalkkaisissa kesätöissä. Rahaa tulee sen verran, että sen teoriassa pitäisi hyvinkin riittää elämiseen, mutta käytäntö voi olla toinen. Luulisin, että aika monella ei-opiskelijallakin tulisi ongelmia saada rahansa riittämään, jos touko-elokuun aikana tulisi tienattua vaikkapa 16 000 euroa (bruttona), jolla sitten pitäisi käytännössä pärjätä seuraavaan kesään asti.

Itselleni ainakin on aika vaikeaa säästää paljon rahaa, vaikka suhteellisen pihi olenkin. Sitä kun on vuosikaudet elellyt opintotuella ja kesätyötuloilla, niin nyt työssäkäyvänä opiskelijana (en muuten nosta enää tukia) tulee tehtyä kaikenlaisia hankintoja. Parhaiten onnistun oikeastaan "säästämään" maksamalla asunto- ja opintolainaa pois. Opintolainan nostamista kammosin kolme ensimmäistä opiskeluvuotta, mutta kun alkoi näyttää siltä, että varmasti valmistun, oli lainaa helppo ottaa. Pidän opintotuen tasoa riittävänä, koska olen itse pärjännyt opiskelijana taloudellisesti ihan hyvin, niin soluasunnossa kuin puolison kanssa asuessanikin. Tulorajoja tosin voisi mielestäni korottaa, vaikka itselläni ne eivät ole koskaan olleet lähelläkään ylittyä.