Onko tekniikalla väliä?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja hege2
  • Aloitettu Aloitettu

3 kpl M-Nutrition MANIA!

LAADUKAS PWO

-40%
leadImage.jpg
 
Kyllä liian isoilla painoilla runkuttaminen ainakin liian pienillä painoilla hifistelyä parempi vaihtoehto on, kunhan sen verran järkeä ja nostotekniikkaa löytyy ettei itseään riko.
 
^ Tosta ku valitsee puolitien ja tekniikka on kondiksessa, et treeni menee sinne minne pitääkin.
 
Henk.koht pidän nyrkkisääntönä sitä että sarjan kaikki toistot ovat samannäköisiä, ainut mikä saa muuttua on nopeus.

Kaikki chiittaus on 90% typerää, miten voit mitata todellista voimatasojen muutosta jos toistot ovat enemmän tai vähemmän sinnepäin?
 
Ei epäilystä etteikö cheattaamalla sais isompia painoja ja isompaa lihaskasvua, mutta millä hinnalla? Iso arskalla oli hyviä ideoita weak point training menetelmistä. Toi cheattaaminen on melkein päinvastaista, siinä yritetään vaan saada kompensoitua heikkoudet vahvemmilla lihaksilla muuttamalla asentoa, toimii mutta olet edelleen heikko. Lisäksi nivelkulmat menee perseelleen ja lopputulos voi olla kiero kuin korkkiruuvi.
 
Ei epäilystä etteikö cheattaamalla sais isompia painoja ja isompaa lihaskasvua, mutta millä hinnalla? Iso arskalla oli hyviä ideoita weak point training menetelmistä. Toi cheattaaminen on melkein päinvastaista, siinä yritetään vaan saada kompensoitua heikkoudet vahvemmilla lihaksilla muuttamalla asentoa, toimii mutta olet edelleen heikko. Lisäksi nivelkulmat menee perseelleen ja lopputulos voi olla kiero kuin korkkiruuvi.

Khyllä!

On olemassa paljon paljon parempia keinoja tulla vahvemmaksi ja isommaksi kuin harjoitella rinnallevetoa riipusta vastaotteella :rolleyes:
 
Mun mielestäni tässä menee nyt mielenkiintoinen keskustelu aivan hukkaan, jos asia mustavalkoistetaan joko überpuhtaaksi oppikirjatyylillä tekemiseksi tai sitten aivan päin vittua heilumiseksi. Sillä liian tiukalla oppikirjatyylillä ei yleensä pysty käsittelemään riittävän suuria painoja, ainakaan viimeisiin toistoihin asti, ja jonkin rive-myötäotteella-hauiskäännön tai takaraivo-lattiaan-ylätaljan järkevyydestä nyt ei varmaan tarvitse edes keskustella. Toimiva kompromissi on siis kuitenkin jossain siellä ääripäiden välissä, mutta onko se aivan keskellä vai selvästi lähempänä jompaakumpaa ääripäätä?
 
Tiivistettynä, oman lihashermojärjestelmän ymmärtämykseni mukaan en näe yhtään järkevää syytä olla tekemättä mahdollisimman puhtaita toistoja.
Niinkuin aikaisemmin kirjoitin niin silloin sarja on oikein tehty kun ensimmäinen ja viimeinen toisto ovat teknisesti samannäköisiä.

Jos se ei onnistu niin sitten pitää keksiä missä se heikkous on joka tämän aiheuttaa. Ja sen korjaamalla tekninen puhtaus paranee myös.

Hermostollisesti se on niin että jos toisto muuttuu edes vähän niin teet samassa sarjassa useamman liikkeen.

Siksi painonnostajat esimerkiksi tekevät kaikki toistot kuormasta riippumatta samallailla. Maksimi/kisanostot tietenkin asia erikseen kun omia rajoja koitellaan.
 
En tiedä muista mut mulla on ainakin kauhee kasa yliaktiivisia lihaksia joita ei saa rentoutettua vaikka pitäis. Jos ei tee tekstikirjatyylillä niin parin päivän päästä särkee niveliä. Joka tapaukses hiihtäessäkin tapasin aina kiskoa ihan hulluna selällä.. kiskon oikeastaan vieläkin ja usein tulee kipeeks mut koitan jotenki saada sen kestämään. Mun mielestä selällä kiskominen on ok jos se liike on sellasta pientä soutamista neutraaliasennon molemmin puolin mut jos haetaan jotain tukea selästä niin et se pysyy kokoajan neutraalin toisella puolella niin sit se kuormittuu väärin.
Edit, vielä et se on parempi jos hakee tukea neutraalin toiselta puolelta niin et vastustettava voima yrittää kiskoa selkää neutraalin yli eri puolelle mut jos ei se pääse siitä yli niin kaikki on ok?
Jälkimmäinen on aktiivinen tuki ja eka on passiivinen tuki, passiivinen on just huono.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Mun mielestäni tässä menee nyt mielenkiintoinen keskustelu aivan hukkaan, jos asia mustavalkoistetaan joko überpuhtaaksi oppikirjatyylillä tekemiseksi tai sitten aivan päin vittua heilumiseksi. Sillä liian tiukalla oppikirjatyylillä ei yleensä pysty käsittelemään riittävän suuria painoja, ainakaan viimeisiin toistoihin asti, ja jonkin rive-myötäotteella-hauiskäännön tai takaraivo-lattiaan-ylätaljan järkevyydestä nyt ei varmaan tarvitse edes keskustella. Toimiva kompromissi on siis kuitenkin jossain siellä ääripäiden välissä, mutta onko se aivan keskellä vai selvästi lähempänä jompaakumpaa ääripäätä?

Ite en kans ymmärrä miks toi on monelle niin mustavalkonen asia, joillekkin se tekniikka on kaikki kaikessa, toisille taas tärkein on se isoin rauta tekniikasta välittämättä. Ja niinkuin välimuotoja ei olis. Itsellä ainakin liika keskittyminen tekniikkaan vie fokuksen siitä itse painojen liikuttelusta, ja ei, se ei tarkota sitä et heilun niiden painojen kanssa ku heinämies. Muutenkin tommonen elitismi sen suhteen ettei lihas voi kasvaa jos käsi on parikin astetta väärässä kulmassa sitä hauista tehdessä on lähinnä naurettavan absurdia ;)

Tietty kontrolli ja tekniikka niissä liikkeissä pitää joo olla, ihan jo loukkaantumisriskin pienentämiseksi. Mut ei saakeli, onhan se jo naurettavaa ajatuksenakin et aletaan vetään niin pienillä painoilla et sarjoissa viimeiset toistotkin menee täysin tyylipuhtaasti. Eikös tärkeintä ole väsyttää kuitenkin sitä/niitä lihasta/lihaksia mitä halutaan treenata, itse näen asian niin ettet voi antaa kaikkia paukkuja jos koko fokus esim. kyykätessä menee siihen et pysyy "formi" täydellisenä, enkä tässäkään tarkota sitä et ylös tullaan keskivartalo kaksinkerroin selkä mutkalla.

Cheattaamiselle on myös oma paikkansa ja aikansa, kunhan siitä ei tule pääasiallinen keino lisätä painoja liikkeeseen. Sekin on erikoistekniikka muiden joukossa, jos nyt aivan tarkkoja ollaan niin suurin osa erikoistekniikoista on cheattaamista. Välillä on hyvä hieman kurittaa sitä lihaa erikoistekniikoilla, ei liian usein kuitenkaan.

Loppukaneettina voisin sanoa, että tekniikalla on väliä, mutta se ei ole pääasia.
 
Tekniikalla on oikeastaan eniten merkitystä loukkaantumisriskin vähentämisessä. Lihas sen sijaan ei oikein välitä siitä miten sitä harjoitetaan, kunhan tulee jotain treenin kaltaista tarpeeksi. Teknisesti aika hyvä kompromissi on tehdä hieman isoilla painoilla, että suoritus pysyy kuitenkin kasassa eikä aiheuta ongelmia, ja siihen sitten tarpeeksi toistoja että menee vähän huonommallakin tekniikalla ajatus perille lihakselle.
 
Eikös se ole niin, että jos tekee hiukan omaan voimatasoon liian isolla painolla, sarja muuttuu drop-setiksi? Ekat toistot on tyylipuhtaita, sitten loppua kohti ruvetaan cheattaamaan yhä enemmän, jolloin kohdelihas tekee aina vähemmän työtä (esim hauis vähemmän kun alaselkä ja etuolkapäät auttaa). En sano onko kyseessä hyvä vai huono asia, mutta siis sama kuin jos tekisi tyylipuhtaasi drop-sarjaa...
 
Nii ja kuten tos onmonest jo mainittu ni en tarkoita siis sitä että tekniikka heitetään helvettiin ja revitään ,vaan alusin tietää miten suhtaudutte siihen ja kuinka paljo kiinnitätte siihen huomiota treenatessa ja kuinka se on teillä toiminut. Itelläni on että esimerkiksi vipois haukkatoistois yritän saaha painon vaa ylös mahollisimman hyväl tekniikalla ja tossa linkissäni puhutaan samasta asiasta

eli jos nyt puhuttas laajemmi asiasta :thumbs:
 
Ite en kans ymmärrä miks toi on monelle niin mustavalkonen asia, joillekkin se tekniikka on kaikki kaikessa, toisille taas tärkein on se isoin rauta tekniikasta välittämättä. Ja niinkuin välimuotoja ei olis. Itsellä ainakin liika keskittyminen tekniikkaan vie fokuksen siitä itse painojen liikuttelusta, ja ei, se ei tarkota sitä et heilun niiden painojen kanssa ku heinämies. Muutenkin tommonen elitismi sen suhteen ettei lihas voi kasvaa jos käsi on parikin astetta väärässä kulmassa sitä hauista tehdessä on lähinnä naurettavan absurdia ;)

Tietty kontrolli ja tekniikka niissä liikkeissä pitää joo olla, ihan jo loukkaantumisriskin pienentämiseksi. Mut ei saakeli, onhan se jo naurettavaa ajatuksenakin et aletaan vetään niin pienillä painoilla et sarjoissa viimeiset toistotkin menee täysin tyylipuhtaasti. Eikös tärkeintä ole väsyttää kuitenkin sitä/niitä lihasta/lihaksia mitä halutaan treenata, itse näen asian niin ettet voi antaa kaikkia paukkuja jos koko fokus esim. kyykätessä menee siihen et pysyy "formi" täydellisenä, enkä tässäkään tarkota sitä et ylös tullaan keskivartalo kaksinkerroin selkä mutkalla.

Cheattaamiselle on myös oma paikkansa ja aikansa, kunhan siitä ei tule pääasiallinen keino lisätä painoja liikkeeseen. Sekin on erikoistekniikka muiden joukossa, jos nyt aivan tarkkoja ollaan niin suurin osa erikoistekniikoista on cheattaamista. Välillä on hyvä hieman kurittaa sitä lihaa erikoistekniikoilla, ei liian usein kuitenkaan.

Loppukaneettina voisin sanoa, että tekniikalla on väliä, mutta se ei ole pääasia.

Tossa osuttiin just asian ytimeen
 
Itse en ole uhrannut tekniikkaa. Jos pystäri näyttää viimisillä suorituksilla enemmän vinopenalta se on painoa vähän pois ja takas uudestaan ylös.
 
Tietty kontrolli ja tekniikka niissä liikkeissä pitää joo olla, ihan jo loukkaantumisriskin pienentämiseksi. Mut ei saakeli, onhan se jo naurettavaa ajatuksenakin et aletaan vetään niin pienillä painoilla et sarjoissa viimeiset toistotkin menee täysin tyylipuhtaasti. Eikös tärkeintä ole väsyttää kuitenkin sitä/niitä lihasta/lihaksia mitä halutaan treenata, itse näen asian niin ettet voi antaa kaikkia paukkuja jos koko fokus esim. kyykätessä menee siihen et pysyy "formi" täydellisenä, enkä tässäkään tarkota sitä et ylös tullaan

Eikö tuossa ole aikamoinen ristiriita? Jos kyykkyä tehdään etureisipainotteisesti, kuten uskoakseni sitä kehonrakennusharjoittelussa useimmiten tehdään, niin tekniikallahan pitää pystyä maksimoimaan etureisien rasitus. Siinä vaiheessa kun "formi" hajoaa ja muut lihakset rupeaa ottamaan duunia halutulta lihasryhmältä, niin nimenomaan ei treenata "sitä/niitä lihasta/lihaksia mitä halutaan treenata".

Tämä samainen ilmiö selittää hyvin sen minkä takia body-treeniä vetävillä kavereilla saattaa olla rintaliikkeissä hirveät romut, mutta rinta yhtä jylhä kuin vatsalihakset eli täysin vaatimaton. Kyseessä ei tällöin ole kehonrakennustreeni, vaan siinä treenataan nimenomaan jotain liikettä lihasten kehittämisen kustannuksella. Eikä sitäkään tehdä kunnolla, jos tekniikkaan ei kiinnitetä huomiota.



Mielestäni JP-P eli EX-Fuhrer on tähän mennessä esittänyt perusteita näkökulmalleen, mutta niihin ei ole vastattu. Toisen näkökannan edustajat eivät ole esittäneet juurikaan järkiperusteluita vain ainoastaan väittämiä ilman taustatietoa tai virheellistä päättelyä. Odotan teiltä parempaa! :) Ihan jo keskustelun jatkumisen takia, koska kuten sanottua, ei tämäkään aihe ole mustavalkoinen.

Teknisissä urheilulajeissa - kuten juuri painonnostossa, jalkapallossa, yleisurheilussa jne - tekniikalla todellakin on suorituksissa väliä. On kokonaan toinen asia millä tavoin kehonrakennus näihin vertautuu. Joka tapauksessa ainakin tällä hetkellä olen täysin sitä mieltä, että suoritustekniikka on kehonrakennuksessa kriittisen tärkeää. Tämä ei merkitse mitään ultrapuhdasta tekniikkaa, vaan sitä että tekniikan käyttöarvo on pystyttävä perustelemaan - kehonrakennuksen perspektiivistä tämä tarkoittaa, että tekniikan on palveltava nimenomaan lihaskasvua välittömästi vai välillisesti voimatasojen kasvun kautta.
 
Joka tapauksessa ainakin tällä hetkellä olen täysin sitä mieltä, että suoritustekniikka on kehonrakennuksessa kriittisen tärkeää. Tämä ei merkitse mitään ultrapuhdasta tekniikkaa, vaan sitä että tekniikan käyttöarvo on pystyttävä perustelemaan

Mitä nyt joskus olen humalaspäissäni ammattikehonrakentajien treenivideoita katsonut niin kyllä sielläkin vedetään aika pohjanmaan kautta eli ei mitään teknisesti kovin kaunista jälkeä. Enemmänkin sellaista raakaa vääntöä.
 
Saman olen huomannut kuten Krice, mutta niitähän löytyy varmasti toisiakin, tarkalla tekniikalla vääntäviä. Mitä nyt olen muutaman Yatesin videon kahtonu niin hän vaikuttaisi panostavan tekniikkaan.
 
Vaikka jotkut ammattilaiset ronskilla tekniikalla tekevätkin, niin silti se tuntuma pysyy tai tulee loppuvaiheessa siihen kohdelihakseen. Joitain ylätaljaliikkeitä voi katsoa, niin ukko heiluttaa vauhtia alaselällä, mutta yleensä siellä loppuvaiheessa on havaittavissa lyhyt pito ja kunnon supistus latseilla. Tai kun tehdään penkkiä/ vinopenkkiä rivakalla vauhdilla, niin silti sekin on kontrolloitua tekemistä. Menee ihan eri kastiin jonkun aloittelevan bodarin kanssa, joka huterilla käsillään pompauttelee tankoa rinnalta.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom