Ongelmasyöjien mitä söit tänään/eilen

[user...]

Ripittäydyn taas tänne tj. :D

Perjantai
aamiainena:2 ruisleipää, 2 leikelettä
1banaani

välipala:rusinoita ja pähkinöitä yht. n 300kcal

välipala:jogurttia n.2dl ja protskujauhetta
kiivi ja kourallinen pähkinöitä

illallinen: tonnikalaa, täysjyväspagettia
+pinaattia ja sipulia


Lauantai
aamianen. 2 leipää, 2 leikkelettä
kiivi, 2 kuivattua luumua

välipala:mysliä ja jogurttia

välipala.pähkinöitä, rusinoita + 1/2 protskupatukka yht. n.400kcal

illallinen:pinaattiperunamuussia ja poronkäristystä + porkkanaraastetta

iltapala:ruispala+leikkele+ 1/2 protskupatukka


sunnuntai
aamiainen:maitoa+mysliä
tuoretta ananasta

välipala: banaani, 2kuivattua luumua

välipala:leipä+ leikkele

illallinen: 2 paistettua kananmunaa, salaattia(sis. raejuustoa/tonnikalaa)

iltapala:leipä+leikkele

 

[Aanu]

Jokapäivä

Aamupala: kaksi ruisleipäpalaa, joiden päällä ohut kerros, yksi siivu juustoa, puoli siivua ohutta kinkkua ja pari viipaletta kurkkua.

Välipala: sama kuin aamupala

Lounas: Tänään 300g riisiä & kanaa. Joskus jotain muutakin halpaa valmisruokaa.

Päivällinen: sama kuin välipala ja aamupala

Iltapala: sama kuin päivällinen, välipala ja aamupala

Saatan myös juoda päivän aikana ½l kolapullon joka EI OLE LIGHTIA!

Olen siis 188cm pitkä ja 110kg painava mies. Kalorit on kaikkien laskurien mukaan miinuksen puolella, mutta paino ei onnekseni jostain syystä tipu. Opiskelijan rahatilanne ei anna myöten ostaa kalliimpaa/enemmän joten yritän syödä ruokia jotka ovat halpoja ja pitävät vatsan täytenä pitkään. Opintoraha riittää juuri laskujen maksuun. Käteen jää 100€/kk Eduskunta voi puolestani haistaa pitkän paskan! Onneksi nyt on kesä ja 1200€/kk palkastani säästän syksyn ruokiin ja menoihin (salimaksuun, matkakorttiin yms.).

(kiitos tästä kivestelyn mahdollisuudesta t: Tuleva slipover insinööri) :dance:


Pahoittelen että kirjoitin viestin tälle alueelle. Käytin forumin hakutoimintoa enkä huomannut eksyväni punttimimmien osioon :D

 

[user...]

Mua mietityttää kovasti sellainen juttu, että kun jossain vaiheessa pitäisi saada ylimääräiset pois/rasvat alas, niin enkai mä voi taas alkaa syömään niin vähän kuin aikaisemmin? tarkoitan että mistä mä sitten miinustan ne 500kcal päivässä? ja mitä tapahtuu dietin jälkeen? syönkö sitten taas normaalisti?...eikö silloin ne ylimääräisetkin tule takaisin?
en vaan tajua :(

 

[Jepu]

No ei ne ylimääräset tule takasin jos syö sen verran minkä kuluttaa..

 

[-Kukkis-]

Piiiitkästä aikaa taas tääll päin. Lukiessa Malenan kirjoituksia, oli aivan pakko kirjautua sisään ja ottaa osaa jälleen palstalle..Kun tuo on niin tutun kuullosta!! Välillä ahdistaa lukea tuota mitä söit-ketjua kun tuntuu että kaikilla syömimen on niin siistiä, puhdasta ja ennnen kaikkea HALLITTUA. Siis, että ateriat vain syödään ja that' s it.
Minulla myös selvää, itsetiedostettua masennusta, joka yhdistettynä häiriintyneeseen suhteeseen ruokaan = ei hyvä yhdistelmä..:(
Vuosi sitten eli viime kesänä tiputin painoa reilusti, ja ulkopuolisten mielestä liikaakiin. Tämä tapahtui aika tiedostamattomasti, sillä sekainen elämäntilanne vei ruokahalut ym. No talven aikana sitä painoa alkoi kerääntyä, ja tällä hetkellä en viihdy kehossani en juuri ollenkaan. Ulkopuolisen silmin olen varmasti edelleen terveennäköisen kokoinen ja painoinen, mutta pienikokoinen kun perusrakenteeltani olen, niin ei sitä massaa voi kauheasti olla..
Mutta palataan asiaan: eli kontrolli on pettänyt koko kesän aikana jatkuvasti. Päivä menee tosi hyvin, alhaisilla kaloreilla kituutellessa, mutta auta armias kun ilta ja etenkin yö koitttaa, niin se on menoa. Itselläni ei herkut varsinaisesti ole ongelma, vaan ruoka yleensäkin. Sillä kun ahminta iske, niin sitten lusikoin vaikka lusikalla kevytlevitettä suoraan paketista, niin kuin yksi yö..
Olen jättänyt viljatuotteet lähes kokonaan pois (lukuunottamatta aamuista kaurahiutaleannosta, sekä talk-muroja ja talkkunajauhoa, jota tulee iltaisin syötyä rahkan kanssa), peruna on myös aika vähässä käytössä. Eli ruuan kanssa korvaan lautasmallin makarooni/peruna osan aina muilla kasviksilla. Esim. teen kastikkeen ja lisukkeeksi kattillallinen erilaisia kasviksia (kaaleja, porkkanaa).
Leipää en voi syödä ollenkaan, enkä näkkäreitä tai hapankorppuja joita vielä ennen söin, sillä kontrolli ei pelaa noiden kanssa. Eli jos ostan kaupasta paketin leipää/näkkäriä, syön sen takuuvarmasti kokonaan samaisen illan/yön aikana, oli nälkä tai ei.
Olen yrittänyt tietoisesti päästä eroon hiilarihimosta, joka kohdistuu erityisesti viljatuotteisiin joka ilta, niin että en vain syö niitä. Toivoen että joskus helpottaa...:wtf:
En tiedä kumpi parempi, totuttaa ittensä taas syömään niitä vai olla totaalisesti erossa?? Alkoholisteillakin se on niin että joko tai..Tiedän että apua tähän olisi saatava, sillä selvästi pyrin syömisellä hakemaan lohtua johonkin, tai yritän kulminoida pahan oloni ruokaan ja syömiseen.

 

[user...]

Piiiitkästä aikaa taas tääll päin. Lukiessa Malenan kirjoituksia, oli aivan pakko kirjautua sisään ja ottaa osaa jälleen palstalle..Kun tuo on niin tutun kuullosta!! Välillä ahdistaa lukea tuota mitä söit-ketjua kun tuntuu että kaikilla syömimen on niin siistiä, puhdasta ja ennnen kaikkea HALLITTUA. Siis, että ateriat vain syödään ja that' s it.
Minulla myös selvää, itsetiedostettua masennusta, joka yhdistettynä häiriintyneeseen suhteeseen ruokaan = ei hyvä yhdistelmä..:(
Vuosi sitten eli viime kesänä tiputin painoa reilusti, ja ulkopuolisten mielestä liikaakiin. Tämä tapahtui aika tiedostamattomasti, sillä sekainen elämäntilanne vei ruokahalut ym. No talven aikana sitä painoa alkoi kerääntyä, ja tällä hetkellä en viihdy kehossani en juuri ollenkaan. Ulkopuolisen silmin olen varmasti edelleen terveennäköisen kokoinen ja painoinen, mutta pienikokoinen kun perusrakenteeltani olen, niin ei sitä massaa voi kauheasti olla..
Mutta palataan asiaan: eli kontrolli on pettänyt koko kesän aikana jatkuvasti. Päivä menee tosi hyvin, alhaisilla kaloreilla kituutellessa, mutta auta armias kun ilta ja etenkin yö koitttaa, niin se on menoa. Itselläni ei herkut varsinaisesti ole ongelma, vaan ruoka yleensäkin. Sillä kun ahminta iske, niin sitten lusikoin vaikka lusikalla kevytlevitettä suoraan paketista, niin kuin yksi yö..
Olen jättänyt viljatuotteet lähes kokonaan pois (lukuunottamatta aamuista kaurahiutaleannosta, sekä talk-muroja ja talkkunajauhoa, jota tulee iltaisin syötyä rahkan kanssa), peruna on myös aika vähässä käytössä. Eli ruuan kanssa korvaan lautasmallin makarooni/peruna osan aina muilla kasviksilla. Esim. teen kastikkeen ja lisukkeeksi kattillallinen erilaisia kasviksia (kaaleja, porkkanaa).
Leipää en voi syödä ollenkaan, enkä näkkäreitä tai hapankorppuja joita vielä ennen söin, sillä kontrolli ei pelaa noiden kanssa. Eli jos ostan kaupasta paketin leipää/näkkäriä, syön sen takuuvarmasti kokonaan samaisen illan/yön aikana, oli nälkä tai ei.
Olen yrittänyt tietoisesti päästä eroon hiilarihimosta, joka kohdistuu erityisesti viljatuotteisiin joka ilta, niin että en vain syö niitä. Toivoen että joskus helpottaa...:wtf:
En tiedä kumpi parempi, totuttaa ittensä taas syömään niitä vai olla totaalisesti erossa?? Alkoholisteillakin se on niin että joko tai..Tiedän että apua tähän olisi saatava, sillä selvästi pyrin syömisellä hakemaan lohtua johonkin, tai yritän kulminoida pahan oloni ruokaan ja syömiseen.

Mulla tosiaan on samantapaisia ongelmia...olen myöskin riuduttanut itseni alipainoiseksi ja sittemmin lihonut takaisin ja kuvailemiasi ahmimiskohtauksia on ollut aikoinaan myös...nyt harvemmin, eikä yhtä pahoja, kun olen koittanut syödä normaalimmin/enemmän.
ei kannata kieltää itseltään mitään ruokia/herkkuja, mutta jos tiedät että ahmit koko näkkäripaketin, niin ostat joko tosi pienen tai syöt näkkäriä vain jonkun seurassa...tuskinpa silloin vedät koko pakettia?
mä olen ainakin kokenut että ei tuollaisiin ongelmiin saa mitään apua, vaikka pyytäisikin. yleensä ongelmaa vähätellään..."sinulla on vain huono itsekuri" jne...eli ei kai siinä sitten :(

jepu-ankan kommentti tuo mieleeni kysymyksen: syönkö sittenkin liikaa koska lihon?

 

[Jepu]

Sä syöt kyllä vähän. Sun aineenvaihduntas on luultavasti sekaisin, ja kertyyhän ihmisiin nestettäkin. Lihomista kannattaa mittailla mittanauhalla vaikka aamuisin, ei vaa'alla, koska se ei kerro juuri mitään hyödyllistä.

 

[angelo]

Mua mietityttää kovasti sellainen juttu, että kun jossain vaiheessa pitäisi saada ylimääräiset pois/rasvat alas, niin enkai mä voi taas alkaa syömään niin vähän kuin aikaisemmin? tarkoitan että mistä mä sitten miinustan ne 500kcal päivässä? ja mitä tapahtuu dietin jälkeen? syönkö sitten taas normaalisti?...eikö silloin ne ylimääräisetkin tule takaisin?
en vaan tajua :(

Muista, että "niin vähän kuin söit aikaisemmin" on nyt historiaa, eikä sun tarvitse enää tulevaisuudessa dieetatessasi vetää mitään nälkäkuureja. Ne ei johda loppupelissä mihinkään positiiviseen. Älä vielä tässä vaiheessa vaivaa päätäsi millään "sitten joskus kun dieettaan.." ajatuksilla - se on sen ajan asia ja nyt on aika keskittyä vain riittävään ja monipuoliseen ravintoon, että saat treenistä kaiken irti ;)

Sen verran kuitenkin tuosta dieettaamisesta, että yleensä nuo 500kcal on helpointa miinustaa hiilareista - lähinnä viljatuotteista jne. (normaaliruokavaliossa). Dieetillä proteiinin merkitys kasvaa, eli siitä ei ainakaan kannata vähentää ja myös hyvän rasvan osuus on tärkeä. Monet tekevät hallaa kropalleen jättämällä kaikki rasvat ruokavaliostaan dieetillä.

Dieetin jälkeen palataan siihen ruokavalioon ja niihin kalorimääriin, joilla "tavallisestikin" eletään. Toisin sanoen syödään sen verran kuin kroppa kuluttaa (lihaskasvua haalittaessa ylikin), esim. 1900kcal. Silloin ei paino laske, eikä nouse ;)

 

[angelo]

Vuosi sitten eli viime kesänä tiputin painoa reilusti, ja ulkopuolisten mielestä liikaakiin. Tämä tapahtui aika tiedostamattomasti, sillä sekainen elämäntilanne vei ruokahalut ym. No talven aikana sitä painoa alkoi kerääntyä, ja tällä hetkellä en viihdy kehossani en juuri ollenkaan. Ulkopuolisen silmin olen varmasti edelleen terveennäköisen kokoinen ja painoinen, mutta pienikokoinen kun perusrakenteeltani olen, niin ei sitä massaa voi kauheasti olla..
Mutta palataan asiaan: eli kontrolli on pettänyt koko kesän aikana jatkuvasti. Päivä menee tosi hyvin, alhaisilla kaloreilla kituutellessa, mutta auta armias kun ilta ja etenkin yö koitttaa, niin se on menoa. Itselläni ei herkut varsinaisesti ole ongelma, vaan ruoka yleensäkin. Sillä kun ahminta iske, niin sitten lusikoin vaikka lusikalla kevytlevitettä suoraan paketista, niin kuin yksi yö..

Eli jos ostan kaupasta paketin leipää/näkkäriä, syön sen takuuvarmasti kokonaan samaisen illan/yön aikana, oli nälkä tai ei.

Kuulostaa NIIN tutulta :( Itse elin tuollaista vaihetta pari vuotta sitten ja muistan edelleen sen tunteen, kun pelkäsin etten voisi koskaan enää tulla "normaaliksi" tai saada sitä kontrollia takaisin. Monesti kävin kaupassa ja ostin ihan fiksujakin ruokatarvikkeita ajatellen; "nyt mä aloitan alusta ja hillitsen itseni", mutta auta armias kun tuli ilta niin tuntui, kuin joku mun sisällä olisi pakottanut mut jääkaapille kerta toisensa jälkeen, kunnes jogurtit, leivät ja puurot oli syöty. Se oli kamalaa aikaa.

Luulen, että mun kohdalla tuo ongelma johtui ihan fyysisistä ja hermostollisista syistä, koska mun kroppa oli vielä aivan sekaisin sairastamastani ortoreksiasta ja rajusta laihtumisesta. Kyllä siinä oma aikansa meni, että se balanssi taas löytyi ja vaati kyllä melkoista kärsivällisyyttä, itsensä hyväksymisen opettelua ja kehon kuuntelemisen opettelua. Mulle oli suuri apu avopuolisostani - en usko, että olisin alkanut vielä siinä vaiheessa toipumaan, jos olisin ollut yksin. Yksin ollessa on niin helppo rypeä itsesäälissä ja tehdä pahaa itselleen - sen sijaan että ottaisi vastuun omasta hyvinvoinnistaan. Näin ainakin mulla.

Olen yrittänyt tietoisesti päästä eroon hiilarihimosta, joka kohdistuu erityisesti viljatuotteisiin joka ilta, niin että en vain syö niitä. Toivoen että joskus helpottaa...:wtf:
En tiedä kumpi parempi, totuttaa ittensä taas syömään niitä vai olla totaalisesti erossa?? Alkoholisteillakin se on niin että joko tai..Tiedän että apua tähän olisi saatava, sillä selvästi pyrin syömisellä hakemaan lohtua johonkin, tai yritän kulminoida pahan oloni ruokaan ja syömiseen.

Tähän on vaikea sanoa juuta tai jaata. Itse kokeilin viljatuotteiden rajoittamista itseltäni, mutta aina se kostautui jossain vaiheessa - jos ei samana iltana niin viimeistään viikon päästä aivan järkyttävänä hiilarihimona ja -mättönä. Jossain vaiheessa siihenkin vaan löytyi balanssi ihan itsestään, en tarkalleen osaa itsekään sanoa, miten se asia korjaantui. Huonompana kautena (vielä n. vuosi sitten) olin aivan varma, etten voi enää syödä hiilareita tai sokeria samalla tavoin kuin muut kaverini. Enkä silloin voinutkaan, aina olin jommassa kummassa ääripäässä - joko totaalikiellossa tai ahmimiskierteessä. Huomasin, että mitä enemmän yritin kontrolloida ja rajoittaa itseäni, sitä varmemmin menetin kontrollini ennemmin tai myöhemmin.

Käytkö sä tällä hetkellä jossain juttelemassa? Luulen tietäväni, mitä käyt läpi ja haluan sanoa vaan, että usko itseesi ja siihen että parannut. Anna itselles aikaa ja rakkautta, niillä pääsee pitkälle :haart:

 

[-Kukkis-]

Ihanaa että löytyy muitakin! Oikein sydäntä lämmittää lukea teidän rohkaisevia tekstejä..:haart:

Ongelma, joka onkin yksi iso syy näihin syömisongelmiini, on se että olen oikeasti älyttömän yksinäinen. Elämässäni oli vähän aikaa sitten vaihe, jolloin uuvutin itseni työllä ja koululla, aikaa eikä voimia ollut mihinkään muuhun, joten kaikki ystävyyssuhteeni kariutuivat siihen.
Toisaalta olen luonteeltani erittäin itsenäinen, ja "erakkomainen", viihdynkin vapaa-aikani mielelläni yksin, enkä tykkää yhtään oleskella sosiaalisissa tapahtumissa kuten baareissa. Salilla on tullut kesäaikaan käytyä aamu 5.30-7.00, joten tuolloinkaan ei tule kamalasti oman ikäisiä ihmisiä tavattua. Päivät menee kesätöissä, jossa olen vain työparini kanssa..
Niin että lähelläni ei ole selaista tukijoukkoa, jolta voisi apua saada,ja toisaalta olen aina ollut sellainen oman tieni kulkia, että pidän ajatukseni itselläni.
Yksin kun asun ja elän, niin syöminenkin tapahtuu valitettavasti yksin. Onkin jopa ahdistavaa, kun joskus pitää mennä vanhempien kanssa johonkin syömään tai pitää muuten ruokailla seurueen kanssa. Hirveää on esim. mennä ravintolaan, jossa on seisova pöytäsysteemi, sillä en osaa enää arvioida kuinka paljon on sopiva määrä. Kotona kun voi kaikessa pyhässä yksinäisyydessä lappaa kaapista ruokaa turhaan miettimättä..
No mutta valoa on ikkunassa: aloitan syyskuun 1.pv uuden koulun ja opinnot, jotka itseäni oikeasti kiinnostavat. Töihin en koulun ohella enää mene, vaan päätän satsata kaiken ylimääräisen ajan itseeni: eli liikuntaharrastuksiin ja uusien ihmissuhteiden luontiiin! Uskon että olen jo matkalla kohti parepaa, kun olen selvästi jo itselleni tiedostanut ongelman. Eri asia tietenkin että miten kauan menee, ennen kuin se tasapaino löytyy..
Mutta onneksi täältä saa uskomatonta vertaistukea..

 

[Sabi]

:DHeihei, laivailija Sabi täällä taas ilmoittautuu .

Angelo: Kiitos tuhannesti rohkaisustasi, laivamatka meni mahtavasti :dance:! Todella tarvitsin sitä valaistuakseni enemmän. Olen paha ongelmasyöjä, ylitreenaan vähäiseen syömiseeni nähden ja olen pahasti riutunut. Risteilyllä sai syödä taas oikeaa ruokaa ja kuinka hyvältä, ravitsevalta se maistuikaan pitkästä aikaa! Lohikin maistui aivan joltain, joltain toffeelta.... ! Olisi ihanaa löytää taas oma hyvinvointipaino ja normaalit ruokailutavat.

Tässä syömisesimerkkejäni tältä viikolta:

Perjantai (risteilypäivä): ----------------------------------------

Aamiainen: Litra mansikoita, kahvia, profeel cottifrutti-rahka, n. 200g omenoita
Lounas: n. 300g eri rehuja (kukkis,parsakaali, sieniä) + 3 kpl munanvalkuaisia
välipala: cottifrutti-rahka, litra mansikoita, n. 400g omppuja, kahvia
--> Linja-autossa: omppu
Illalla laivalla : Iso kasa salaattia, katkarapuja, yhteensä 120-150g lohta (graavi, savu), 50g broilerin rintafilettä, jälkkäriksi hedelmiä (omput, luumut, rypäleet) n. kilon verran.

liikunnasta: 40 min aamutreeni (lihaskuntoa/aerobinen) + 40 minsaa päivällä toinen samanlainen + 150 min reipas kävely jossa välissä spurtteja ja portaiden nousua.

Lauantai: (laivalla edelleen ):-----------------------------
Aamiainen: n. 4 perus viiliä (1%), 3dl maitoa, ruokalusikallinen rusinoita, 1 banaani, 4 omenaa, päärynä, marjoja, kahvia, munasta valkuainen
Välipala hytissä: banaani, viili (olisin pyörtynyt muuten... o__O'')
Päivällinen: (samanlainen satsi ku edellisiltana tullessa)

tuon lisäksi kului myös tietenkin lauantaina mässynä :D 250g lakupussi, 150g suklaata, 300g hedelmäkarkkeja, bountypatukka...

Sitten yleis-esimerkiksi tämä päivä...... eilisen kun nyhjytin n. 500-600 kalsulla. Perus kituutusta:---------------------------------------------------------------

Aamiainen: cottifrutti, puolikas banaani, litra mansikoita, 2 omppua, kahvia
Lounas: 3 valkuaista, 400g rehuja (sienet,parsakaali ym.), jälkkäriksi cottifrutti rahkaa ja litra mansikoita
Välipala: puolikas cottifrutti-rahka, 2dl rasvatonta maitoa, pari luumua, ananaspurkki

säälittävää, siinä kaikki mitä normisti uskaltaa... :(. Lisäksi tänään 40 minsan aamuaerobinen lihaskuntotreeni, 30 minsan hölkkä ja yleisesti käppäilyä ja siivoilua. Vähän nuutunut olo, nälkä ei kuiteskaan ilmota ittestään silti x___X. Liikun joka päivä vähintään tunnin verran lihaskuntoa ilman painoja ja joskus vielä 30 minsaa jotain muutakin kuten hölkkä.

Auttakee minuu, laivalla löysin nälkäni hetkeksi! Olen siis 163 senttiä pitkä, 43-47 kiloinen luuviulu (todella rasvaton). Hyvinvointipainoni on oikeasti jossain 50-56 kilossa missä se liikkui siihen aikaan kun söin tavallisempaan tapaan...

 

[-Kukkis-]

Laitanpahan esimerkkinä tämän päivän syömingit. Tänään vp kesätöist, joten ateriarytmi vähän epäsäännöllisempi. Töissä ollessa (7.00-15.30) tulee syötyä n. parin tunnin välein, mutta tänään:

aamupala: kaurahiutale 40g, maitorahka 130g, keiju 30% 10g, mustaherukka 50g, vadelma 50g, rasvaton maito 200g

aamupäivällä: luumu 100g, mandariini 150g

päivällä: kaurahiutale 35g, ruislese 25g, vadelma 50g, mansikka 110g, keiju30% 12g, rasvaton maito 200g

iltapäivä-ilta: porsaan ulkofilepihvi 150g, sipuli 220g, margariini 60% 5g, sieni 200g, kukkakaali 370g, kaali 200g, keräsalaatti 100g, balsamiviinietikka 15g, keiju 30& 10g, philadelpiatuorejuusto 12% 10g, rasvaton piimä 170g

 

[angelo]

No mutta valoa on ikkunassa: aloitan syyskuun 1.pv uuden koulun ja opinnot, jotka itseäni oikeasti kiinnostavat. Töihin en koulun ohella enää mene, vaan päätän satsata kaiken ylimääräisen ajan itseeni: eli liikuntaharrastuksiin ja uusien ihmissuhteiden luontiiin! Uskon että olen jo matkalla kohti parepaa, kun olen selvästi jo itselleni tiedostanut ongelman. Eri asia tietenkin että miten kauan menee, ennen kuin se tasapaino löytyy..
Mutta onneksi täältä saa uskomatonta vertaistukea..

Toihan kuulostaa hyvältä! Saat varmasti uusia kavereita sieltä koulusta! Opiskelussa on se hyvä puoli, että siinä aikalailla samanhenkiset ihmiset kerääntyy tietyille aloille - siten on helpompi löytää myös ystäviä. Ja kyllä se tasapaino löytyy, kunhan keskityt vaan siihen että olet itselles hyvä - päivä kerrallaan ;)

aamupala: kaurahiutale 40g, maitorahka 130g, keiju 30% 10g, mustaherukka 50g, vadelma 50g, rasvaton maito 200g

aamupäivällä: luumu 100g, mandariini 150g

päivällä: kaurahiutale 35g, ruislese 25g, vadelma 50g, mansikka 110g, keiju30% 12g, rasvaton maito 200g

iltapäivä-ilta: porsaan ulkofilepihvi 150g, sipuli 220g, margariini 60% 5g, sieni 200g, kukkakaali 370g, kaali 200g, keräsalaatti 100g, balsamiviinietikka 15g, keiju 30& 10g, philadelpiatuorejuusto 12% 10g, rasvaton piimä 170g

Ei mikään ihme, että pää ja keho toimii pakonomaisesti, jos syöt noin vähän (ymmärsin, että liikut kuitenkin jonkun verran?)! Aamupala näyttää hyvältä, vaikka voisit vaihtaa tuon keijun ihan kunnon rypsiöljyyn (1tl). Ja joka aterialle se 1tl rypsäriä tai muuta hyvää rasvaa - voin taata, että pää toimii kirkkaammin muutaman viikon kuluttua, kun oot alkanut käyttämään noita rasvoja ;)

Välipalalle ehdottomasti proteiinia (+rasvat), esim. 1prk maitorahkaa tai pari ruisleipää tuhdilla kerroksella leikkelettä. Jos koitat nyt vähähiilarista ruokavaliota niin muista huolehtia, että korvaat hiilareiden kalorit protskulla ja rasvalla. Hyvä välipala/kevyt lounas on esim. runsas salaatti, jossa 1 avokado pilkottuna ja proteiinin lähteenä kanaa/raejuustoa/paahtopaistia tms. Käytä mielikuvitusta Päivällinen kaipaa myös proteiinia, esim. raejuusto käy hyvin puuron kanssa.

Angelo: Kiitos tuhannesti rohkaisustasi, laivamatka meni mahtavasti !

Kiva kuulla, että osasit relata siellä reissussa! Siitä se lähtee, muista että sinä teet sen muutoksen. Ruokaa on turha pelätä, se on vaan kehon polttoainetta.

Toisilla se nälkä ei vaan ilmoita itsestään, ennenkuin alkaa jo pyörryttää. Mun yhdellä tutulla on sama juttu - sen takia se on merkannut itselleen ihan tarkat ruoka-ajat 3 tunnin välein, jotta ne ei varmasti jää välistä. Muista, että jokaiselta aterialta tulee saada kaikkia ravintoaineita tasaisesti; (esim. 1 jogurtti ei ole ateria) hiilihydraatteja, proteiinia ja hyvälaatuista rasvaa. Siitä se lähtee!

 

[Guerlainn]

Mulla oli ongelmana pitkään napostelu ja jo aikaisemmin mainitsemani hiilarihimot. Koko ajan ovat pienentyneet, kun syön tarpeeksi rasvaa. Itse lisäilen kalorimäärää pikkuhiljaa. Täältä Punttimimmien puolelta saamieni ohjeiden mukaan mun pitäisi syödä noin 2000 kcal päivä, kun treenaan paljon. Nostan kalorimäärää pikkuhiljaa, koska kroppa on ollut pitkään todella heikolla ruokavaliolla ja olen syönyt yksipuolisesti.

Tsemppiä kaikille!

 

[cilla]

Voi luoja. En muista milloin ois mennyt näin surkeesti. Joka toinen päivä elän reippailla miinuksilla ja joka toinen päivä menee sitten reippailla plussilla. Ei mitään järkee missään taas. Kultaista keskitietä ei taida olla olemassakaan.
Koulun alkuun viikko ja todella toivon, että päiviin tulee sisältöä eikä aikaa jää millekään turhalle toiminnalle tai ajattelulle.. nyt vaan se viikkokin tuntuu mahdottoman pitkältä..

 

[Kylli]

cilla - nythän sinulla on viikko aikaa vaikka treenata kunnolla ja lukea hyllyyn jääneitä kirjoja sen sijaan että miettisit syömistäsi. ;) Kultainen keskitie löytyy kun hyväksyt että kroppasi ansaitsee joka päivä kunnon ruokaa. Tsemppiä! Ei varmaan ole helppoa mutta älä tee syömisestä elämän kiintopistettä, se ei ole sen arvoista!

 

[cilla]

Kylli, jep. niinhän mun kannattaisi tehdä, jos olisin fiksu. Mutta... tää kesä on ollut vaan niin piinaava että mä haluaisin jo niin unohtaa koko ajanjakson ja siirtyä eteenpäin. Mutta kyllä se viikko kuitenkin menee taas huomaamatta (toivottavasti) ja sit kun koulussa on ollu hetken niin alkaa manaileen, että miks tätä odotti niin paljon :D

 

[user...]

Angelolla on aina niin ihania vastauksia :haart:

Ongelmasyömisellä ja yksinäisyydellä näyttäisi olevan jotain yhteistä, sillä itse koen myös olevani aika yksinäinen...se on osittain mun oma valinta ja mun luonne on sellainen että en välitä hakeutua sosiaalisiin tilanteisiin ja niitä jopa pelkään, mutta musta löytyy kyllä se toinenkin puoli joka viihtyy ihmisten seurassa. mulla ei juurikaan ole ollut kavereita/ystäviä. jos mut pyydetään mukaan, niin tuskin lähden...himassa jumittaminen johtuu kai osittain siitä että olen jo vuosia ollut masentunut. mulla ei tohon vaivaan mitään lääkitystä ole, tuskin kukaan ulkopuolinen sitä huomaa. luulevat että olen laiska ja aikaansaamaton :( .

tuli sitten ihan kunnon avautuminen :D

 

[Kylli]

cilla - olet varmaan oikeassa, itsekin tykkään että elämä on kivempaa jos on sen verran tekemistä että voi työntää ikävät asiat taka-alalle. On sitten toinen asia että kuinka tervettä tällainen ajattelu on... ;)

Malena - masennus on sairaus, ei tunne tai olotila. Jos uskot että olet masentunut, käy hakemassa diagnoosi ja hakeudu hoitoon. Kuten itsekin totesit, masennus vaikuttaa myös muuhun elämään, jolloin on turha hoitaa oireita ellei sairauden aiheuttajaa saada poistettua.

 

[user...]

Malena - masennus on sairaus, ei tunne tai olotila. Jos uskot että olet masentunut, käy hakemassa diagnoosi ja hakeudu hoitoon. Kuten itsekin totesit, masennus vaikuttaa myös muuhun elämään, jolloin on turha hoitaa oireita ellei sairauden aiheuttajaa saada poistettua.

Siis tiedän olevani, mulla on jo diagnoosi. eikä sitä sillä tavalla vaan hoideta pois...varsinkaan, kun on jo niin kauan jatkunut. pitää koittaa elää vaan mahd. normaalia elämää.