- Liittynyt
- 31.12.2008
- Viestejä
- 4
Eli nyt päästään tähän minun ja ehkä monen muunkin semi-mentaaliseen ongelmaan.
Eli monella on itsevarmuuden ja peilikuvan kanssa useasti paljon ongelmia, jolloin useasti vaihtoehtona itsevarmuuden\peilikuvan parannukseen aletaan käymään salilla. Hyvinhän se toimii, jos kärsivällisyyttä oikeastikkin riittää ja tahdonvoima on ihan niin korkealla että asioita tekee, eikä mieti.
Minä sitten sijoitun noihin miettijiin. Kärsivällisyys ei anna tietyllä tilanteella periksi, mutta kyllä heittää veivinsä kun kerran jättää vaikka panostuksen vähälle.
Mutta jappastuksen jälkeen suoraan asiaan !
Olen huomannut olevani vähän turhan hoikka. Kaikki sen tietää, maskuliinisuus katoaa kauvas pois, jos on hoikka ja tietenkin lihakseton. Rintalihaksia ei edes suurinpiirtein tunne, (tai että olisiko niitä edes) paitojen hihoistakin puolet jää käyttämättä kun käsivarret ovat sen verran laihat, ja luut tuntuvat tiettyjen alueiden läpi, kuten rintakehä, lapaluut, olkapää, selän alueelta muutamia luita, kylkiluut.
Sitten tämä omasta mielestä inhottavin, vartalon leveys. Kuulin että syömällä vaan yksinkertasesti kasvaa. Aloin harrastamaan sitä, ja nyt huomasin, että minun yksi ylpeyksistä, mahani, oli paisunut\kasvanut. Mikään muu ei ! Kyllä potki päähän. Lähinnä, tuli semmoinen olo, että sama se on lopettaa ja ei muutakuin :kippis1:
Tahtoisin tietää, että mistä nämä johtuu, miten asiaa voi parantaa. Kirjoittakaa teidän lohduttavia tekstejänne ja löytäkää tälle parannus ! Olen aikalailla valmis lähes kaikkeen, salilla käyminen onnistuu se pari kertaa viikossa ja syöminenkin, jos vain panostan siihen enemmän. En halua tuntea oloani klonkuksi aina kun vilkuilen itseäni peilistä tai katsele muita ihmisiä.
Tämänhetkistä painoani en tiedä mutta pituuteni on suurinpiirtein 167 cm.
Ja ei, en ole anorektikko.
Eli monella on itsevarmuuden ja peilikuvan kanssa useasti paljon ongelmia, jolloin useasti vaihtoehtona itsevarmuuden\peilikuvan parannukseen aletaan käymään salilla. Hyvinhän se toimii, jos kärsivällisyyttä oikeastikkin riittää ja tahdonvoima on ihan niin korkealla että asioita tekee, eikä mieti.
Minä sitten sijoitun noihin miettijiin. Kärsivällisyys ei anna tietyllä tilanteella periksi, mutta kyllä heittää veivinsä kun kerran jättää vaikka panostuksen vähälle.
Mutta jappastuksen jälkeen suoraan asiaan !
Olen huomannut olevani vähän turhan hoikka. Kaikki sen tietää, maskuliinisuus katoaa kauvas pois, jos on hoikka ja tietenkin lihakseton. Rintalihaksia ei edes suurinpiirtein tunne, (tai että olisiko niitä edes) paitojen hihoistakin puolet jää käyttämättä kun käsivarret ovat sen verran laihat, ja luut tuntuvat tiettyjen alueiden läpi, kuten rintakehä, lapaluut, olkapää, selän alueelta muutamia luita, kylkiluut.
Sitten tämä omasta mielestä inhottavin, vartalon leveys. Kuulin että syömällä vaan yksinkertasesti kasvaa. Aloin harrastamaan sitä, ja nyt huomasin, että minun yksi ylpeyksistä, mahani, oli paisunut\kasvanut. Mikään muu ei ! Kyllä potki päähän. Lähinnä, tuli semmoinen olo, että sama se on lopettaa ja ei muutakuin :kippis1:
Tahtoisin tietää, että mistä nämä johtuu, miten asiaa voi parantaa. Kirjoittakaa teidän lohduttavia tekstejänne ja löytäkää tälle parannus ! Olen aikalailla valmis lähes kaikkeen, salilla käyminen onnistuu se pari kertaa viikossa ja syöminenkin, jos vain panostan siihen enemmän. En halua tuntea oloani klonkuksi aina kun vilkuilen itseäni peilistä tai katsele muita ihmisiä.
Tämänhetkistä painoani en tiedä mutta pituuteni on suurinpiirtein 167 cm.
Ja ei, en ole anorektikko.