Omituiset tavat?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja nCh
  • Aloitettu Aloitettu
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Mä lasken ihan kaikkea. Lyhtypylväitä, vastaan tulevia autoja, puita...Varsinkin liikennemerkkien nuolien "suoria viivoja" pitää aina laskea, vaikka niitä on aina 7 tai 8. Silti aina pitää laskea uudestaan.

Sitten lyön itteni kanssa vetoa kaikesta. Aina kun jotain käy, esim. "lyön tonnista vetoa, että ehin kassalle ennen tota mummoa." Jos häviän, niin pitää taas lyödä uudestasa, ettei jää miinukselle.

Jos astun jollekin väripinnalle, tai laatalle ym. esim. suojatien valkoiselle viivalle eka oikealla jalalla, niin mun pitää laskea, että astun molemmilla jaloilla yhtä monelle viivalle. Jos ei onnistu, niin toinen jalka jää jotenkin oudosti painavammiksi, ja sille pitää vaikka hypätä, tai potkasta jotain ym.
 
En pidä tapaani omituisena, mutta ehkä liiottelen hieman, samantapaista kuin Tikarilla. Tarkastan että hella ja kahvinkeitin on poissa päältä monen monta kertaa, vaikken olisi käyttänyt niitä. Tarkistelen että ovi meni oikeasti kiinni nykien sitä kymmeniä kertoja ennenkuin uskon...
Myös täältä päin löytyy täsmälleen samanlaisia tapoja. Jos nyt esimerkiksi saunan sähkökiuasta olen laittamassa päälle, on minun kurkittava muutamia kertoja saunan oven raosta ja varmistettava, että käänsin varmasti oikeita nappuloita. Saunan ovikin on tarkistettava aina vähintään sen kolme kertaa kodinhoitohuoneen puolelta, että tulikos se nyt varmasti kunnolla kiinni... Tämän jälkeen voinkin jatkaa rauhassa taas muita askareita.

:david:
 
pyöräilyssä ihan sama. ohitusvimmasta oon päässyt eroon, mutta nykyinen pyöräilytahti on niin reipas että aika monesti tulee "vahingossa" ohitettua muut pyöräilijät.

Joo no itse sain pitkästä aikaa nyt pyörän käyttöön ja sotken niin lujaa kuin pääsee miltei koko ajan. Ihan järjetöntä, pakko polkea lujempaa jos jossain kohdassa vähäkin löysää.
 
Yksi omituinen tapani on aina suihkussa aloittaa pesu oikeasta kainalosta, ja siitä se jatkuu aina tietyssä samassa järjestyksessä.

Ei vaan oikean jalan varpaista ja vasen jalka sillee ylhäällä, tietää onko vesi sopivaa :dance2:
 
Mä lasken ihan kaikkea. Lyhtypylväitä, vastaan tulevia autoja, puita...Varsinkin liikennemerkkien nuolien "suoria viivoja" pitää aina laskea, vaikka niitä on aina 7 tai 8. Silti aina pitää laskea uudestaan.

Sitten lyön itteni kanssa vetoa kaikesta. Aina kun jotain käy, esim. "lyön tonnista vetoa, että ehin kassalle ennen tota mummoa." Jos häviän, niin pitää taas lyödä uudestasa, ettei jää miinukselle.

Jos astun jollekin väripinnalle, tai laatalle ym. esim. suojatien valkoiselle viivalle eka oikealla jalalla, niin mun pitää laskea, että astun molemmilla jaloilla yhtä monelle viivalle. Jos ei onnistu, niin toinen jalka jää jotenkin oudosti painavammiksi, ja sille pitää vaikka hypätä, tai potkasta jotain ym.
Eikö häiritse jo tavallista elämää moiset tavat? Itsellä oli pienenä jotain samansuuntaista, mutta en kyllä enää tuollaista jaksaisi... :wtf:
 
Mä lasken ihan kaikkea. Lyhtypylväitä, vastaan tulevia autoja, puita...Varsinkin liikennemerkkien nuolien "suoria viivoja" pitää aina laskea, vaikka niitä on aina 7 tai 8. Silti aina pitää laskea uudestaan.

Sitten lyön itteni kanssa vetoa kaikesta. Aina kun jotain käy, esim. "lyön tonnista vetoa, että ehin kassalle ennen tota mummoa." Jos häviän, niin pitää taas lyödä uudestasa, ettei jää miinukselle.

Jos astun jollekin väripinnalle, tai laatalle ym. esim. suojatien valkoiselle viivalle eka oikealla jalalla, niin mun pitää laskea, että astun molemmilla jaloilla yhtä monelle viivalle. Jos ei onnistu, niin toinen jalka jää jotenkin oudosti painavammiksi, ja sille pitää vaikka hypätä, tai potkasta jotain ym.

nyt tulikin mieleeni vielä toinen tapa, vähän samantyyppinen..
aina kun näen lukuja jossain, oli se sit rekkari tai mikä tahansa, niin tulee lähes pakonomainen tarve laskea millä sen jaollinen, sen takia mulla onkin nykyään järjettömän nopea päässälasku isoistakin luvuista
:D
 
mietin aina itsekseni jos olen esimerkiksi ajamassa liikennevaloja kohti että jos nyt en kerkeä niin joku mun tuttu tapetaan tai vastaavaa :eek:

Meitsil oli ennen samantyylisiä juttuja. Sit vaan aloin ajatella että kuolkoot kaikki perkele ja sitä kautta toi loppui melkein kokonaan, tosin välillä vieläkin tulee noita.:rock:
 
mietin aina itsekseni jos olen esimerkiksi ajamassa liikennevaloja kohti että jos nyt en kerkeä niin joku mun tuttu tapetaan tai vastaavaa :eek:

Joo, nää on kivoja.

Jos mä en lähe joltain sivustolta esim 5 sekunnin päästä, niin mä kuolen 3 päivän päästä. (Tästä seurauksena yleensä täristään 3 päivään ja hyvin usein tulee paniikkikohtauksia jne.)

Jos mä katon ''väärin'' jotakin, niin tää kyseinen henkilö sairastuu tyyliin aivokasvaimeen.

Jep. On pakko-oireinen häiriö ja käyn terapeutilla.:hyper::D
 
Mua pelottaa välillä iltaisin ja oon varma että asunnossa on joku (vaikka murhaaja tai rosmo). Sitten pitää mennä sytyttää kaikki valot ja tutkia paikat(parveke, sauna, kaapit yms.)
Fear of the dark...
 
Ärsyttävä tapa, mutta en voi päästää irti:D Aina kun suljen oven kokeilen vähintään 10 kertaa, että se ON kiinni.
 
Yleensä näplään jotain kokoajan. On mtös semmonen ikävä pakkomielle, että en saa jäädä solmuun. Eli ihankuin takanani kulkisi joku lanka, yritän mennä samaa tietä takaisin kun tulinkin. Ja jos välillä käännän päätä vasemmalle, niin käännän sen jälkeen päätä 2 kertaa oikealla jonka jälkeen taas kerran vasemmalle, että "kuvio" pysyy symmetrisena. Sama, jos joudun kääntymään 360 astetta, käännyn sen myös sen jälkeen takaisin vaikka se voikin näyttää välillä tyhmältä. Onneksi olen päässyt tästä jo lähes kokonaan eroon. Toivottavasti saitte selvää:D

edit. Minäkin usein sanon itselleni että kuolen(tai jotain muuta tyhmää) jos en pysty/kerkeä/jotain tehdä jotain.
 
Kun lähen kotoa niin kokeilen aina 3 kertaa että avaimet on taskussa.

Vähä väliä kokeilen onko kännykkä taskussa ja katon onko tullu viestiä/puhelua (jos oisin missanu puhelun :) ).

Petaan sängyn aina aamulla vaikka ois miten kiire (vai onko se sittenkään omituista :D )
 
kun maksan kortilla ostokseni kokeilen AINA kynän toimivuutta sormenpäähäni :D pari kertaa saanut kassaneidiltä kommenttia tästä tyyliin "kutittiko sormenpäätä?".."sä kuittasit sen kortin jo ku naputtelit tunnuslukus toho laitteeseen.." siinä on sellanen maaginen viive ku lukija lukee korttia niin pakko kuluttaa se aikatestaamalla toimiiko allekirjotuskynä varmasti :D
 
Yleensä näplään jotain kokoajan. On mtös semmonen ikävä pakkomielle, että en saa jäädä solmuun. Eli ihankuin takanani kulkisi joku lanka, yritän mennä samaa tietä takaisin kun tulinkin. Ja jos välillä käännän päätä vasemmalle, niin käännän sen jälkeen päätä 2 kertaa oikealla jonka jälkeen taas kerran vasemmalle, että "kuvio" pysyy symmetrisena. Sama, jos joudun kääntymään 360 astetta, käännyn sen myös sen jälkeen takaisin vaikka se voikin näyttää välillä tyhmältä. Onneksi olen päässyt tästä jo lähes kokonaan eroon. Toivottavasti saitte selvää:D


Toi on kyllä häiriintynyttä. :D
 
Kieputan hiuksiani sormen ympärille. Tämä tapa on ollut ihan pienestä asti ja teen sitä aina jos on tylsää. Uudet kaverit alkavat yleensä n. viikon tuttavuuden jälkeen huomautella asiasta :D

Olen koulussa oppinut lukemaan erittäin tehokkaasti. Ärsyttävää lukea kirjoja ja lehtiä huvin vuoksi kun tahattomasti skannaan tekstin aina parissa sekunnissa ja nappaan pääkohdat. Myös koulun myötä tullut asioiden yletön kyseenalaistaminen ärsyttää. Ei Cosmon artikkeleita voi lukea nopeasti ja kyseenalaistamalla.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom