Omakotitalon ilmanvaihto ja lämmöntalteenotto

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Huppe
  • Aloitettu Aloitettu
Kuvaan ja LoftYokelin kysymykseen tuo oranssi lienee 3-tieventtiili. Toinen kuvakulma voisi varmentaa, mutta sijainnin sähköjen ja muodon perusteella kyllä.

Eikös tuossa käy siten että kun maalämpöpiirin viileää otetaan jäähdytykseen se lämpiää. Palattuaan mutkan takaisin MLP:lle on tulo lämpöisempää kuin kaivolta eli vastaavasti MLP saa tehtyä helpommin lämmintä --> pumppu käy vähemmän. Kun tuo lenkki ei palaudu paluupuolelle vaan tulopuolelle...
Niinhän siinä ilmeisesti on tarkoitus käydä. Kesällä tuo MLP ei ole juurikaan sähköä vienyt ja muutenkin vähällä sähkönkulutuksella on 8 kW Nibe mennyt. Sille asennettiin joulukuun alussa 2011 oma sähkönkulutusmittari ja kuten kuvassa vasemmassa ylänurkassa näkyy on se haukannut vajaassa 10 kuukaudessa reilu 3500 kW. Talossa on melkein 80 neliötä lasiseiniä eli ihan passiivitalosta ei ole kyse :)
 
Niinhän siinä ilmeisesti on tarkoitus käydä. Kesällä tuo MLP ei ole juurikaan sähköä vienyt ja muutenkin vähällä sähkönkulutuksella on 8 kW Nibe mennyt. Sille asennettiin joulukuun alussa 2011 oma sähkönkulutusmittari ja kuten kuvassa vasemmassa ylänurkassa näkyy on se haukannut vajaassa 10 kuukaudessa reilu 3500 kW. Talossa on melkein 80 neliötä lasiseiniä eli ihan passiivitalosta ei ole kyse :)

Kyllä ainakin on matalaenergia :) Vaikka kuinka laittaisi Nibeen COP=3 niin siltikin kulutus on melko pientä. Koko vuosi jäänee 5000kWh huitteille eli olisi luokkaa 15000kWh jaettuna brm2.
 
Kyllä ainakin on matalaenergia :) Vaikka kuinka laittaisi Nibeen COP=3 niin siltikin kulutus on melko pientä. Koko vuosi jäänee 5000kWh huitteille eli olisi luokkaa 15000kWh jaettuna brm2.
Onhan tuo A-energialuokkaa, mutta laskennallisesti varsinaisesta matalaenergiatalosta ei määritelmän mukaan ole kyse, koska joku vaadittava suunnitteluarvo ei täyty. Mutta ylipäätään aika tyytyväinen täytyy olla kun muutettiin 86 neliön sähkölämmitteisestä paritalosta 168 neliön lasiseinäiseen erillistaloon ja vuotuinen kokonaissähkönkulutus näyttäisi tippuvan jotain 45% :D Nibe 1145-8 sekä Enervent Pandion saa kyllä meikäläiseltä puhtaat paperit, siinä määrin vähän sähköä molemmat kuluttavat; molemmilla on omat mittarit noiden seurantaa varten.
 
Mun tapauksessa ei ole laitettu vielä 3-tieventtiiliä, joten onko se nyt niin, että käytännössä neste kiertää tuolla konvektoripiirissä, koska pumppu päästää läpi ja virtausvastus yläkertaan menevässä piirissä on varmaan merkittävästi pienempi kuin melkein 400m lenkki kaivon kautta? Hmm... en kyllä muista onko konvektoripiirin meno ja paluu kaivopiirin samassa putkessa vai eri putkissa.

Vässy, kerroit että Pandionin ohjaa pumppua. Onko se siis käytännössä pumpun virransyöttö samalla eli pumppu käyttää virtaa minkä Pandion syöttää, eikä niin, että Pandion ohjaa vaikka relettä, joka kytkee virrat pumppuun?

Ohjataanko tuota venttiiliä jollain?
 
Mun tapauksessa ei ole laitettu vielä 3-tieventtiiliä, joten onko se nyt niin, että käytännössä neste kiertää tuolla konvektoripiirissä, koska pumppu päästää läpi ja virtausvastus yläkertaan menevässä piirissä on varmaan merkittävästi pienempi kuin melkein 400m lenkki kaivon kautta?
Muistelisin putkarin selittäneen (kävi tekemässä noita viilennys kytkentöjä viime kevänä) ettei nesteen kannata jatkuvasti/talvella kiertää konvektorin piirissä, koska talvipakkasten aikaan maasta tuleva tukevasti miinuksella oleva neste kiertämäassä pitkin taloa ei ole hyvä juttu kondenssin kannalta. Liittyiköhän tää kommentti edes aiheeseen :)

Vässy, kerroit että Pandionin ohjaa pumppua. Onko se siis käytännössä pumpun virransyöttö samalla eli pumppu käyttää virtaa minkä Pandion syöttää, eikä niin, että Pandion ohjaa vaikka relettä, joka kytkee virrat pumppuun?
Pandion käynnistää tuon pumpun kun se toteaa tuloilman niin lämpimäksi suhteessa "pyydettyyn" eli IV-koneen säätöarvoon että viilennystä tarvitaan. Releistä tms. en tiedä, mutta tuossahan noita kytkentöjä on. Tästäkin putkari jutteli jotain eli oliko tuo nyt vakio liuosvirtakytkentä vai mitä; ei pysty muistaa kun aika hepreaa oli noi jutut meikäläiselle tuolloin.

http://www.enervent.fi/data/fi/manuals/CG_CW_2011_1_fi.pdf


Ohjataanko tuota venttiiliä jollain?
3-tie? Jos pitäisi arvata niin eiköhän toi Pandion EDA sitä ylläolevan dokkarin (sivu 5?) jonkun vaihtoehdon mukaisesti ohjaile.
 
Olipas hyvä pdf. 3-tieventtiilille pitäis saada ilmeisesti sitten DC-sähköä. Osaatko sanoa onko Technibelin termostaatin kautta tuleva ohjaus DC vai 240 AC? Jos se on DC, niin eihän sillä mitään kv-pumppua pyöritetä... vai onkohan olemassa DC-pumppuja (tai AC 3-tieventtiileitä?)?
 
Olipas hyvä pdf. 3-tieventtiilille pitäis saada ilmeisesti sitten DC-sähköä. Osaatko sanoa onko Technibelin termostaatin kautta tuleva ohjaus DC vai 240 AC? Jos se on DC, niin eihän sillä mitään kv-pumppua pyöritetä... vai onkohan olemassa DC-pumppuja (tai AC 3-tieventtiileitä?)?
Paha mennä sanomaan, kun meillä toi Technibel ei edes ohjaa mitään; se vaan pyörii tyhmänä jos sen laittaa päälle ja alakerran Pandion päättää pikkuhitlerin lailla saako yläkerran Technibel edes kylmää nestettä. En erityisemmin diggaa tuosta setupista; maalis-huhtikuussa ja syys-lokakuussa olkkarissa toisinaan ottaisi mielellään jäähdytystä vaikkei Pandion sille näkisi tarvetta, mutta tosiaan auringon lämpökuorma olkkariin pienenee merkittävästi ensi viikolla kun sähkäri tulee laittamaan ulkopuolisiin screenikaihtimiin sähköt...

Technibelien dokkarit on ao linkin takana. Onnistuin juskus reverse engineeraamaan sen mikä Technibelin malli/koko meille on asennettu etsimällä tuolta oikean mallisarjan ja laitteen ulkomittojen pohjalta (mittailemalla ja vertaamalla dokkareihin) sain sitten tietää tarkan mallin :D Onneksi en kirjoittanut tuota mihinkään ylös ja olen unohtanut jo koko jutun...

http://blog.technibel.com/en/technical-data/download/
 
Jossain ketjussa manailin Enerventin Padionin metelöintiä ja kämppään sekä naapurustoon laskeutui tänään hiljaisuus puhaltimien vaihdon jälkeen. Käsipelin kun pyöritti vanhaa puhallinta niin piti melkoista meteliä. Uusi ei pitänyt mitään ääntä.
 
Jossain ketjussa manailin Enerventin Padionin metelöintiä ja kämppään sekä naapurustoon laskeutui tänään hiljaisuus puhaltimien vaihdon jälkeen. Käsipelin kun pyöritti vanhaa puhallinta niin piti melkoista meteliä. Uusi ei pitänyt mitään ääntä.

Se on melko äänekäs kaveri tuo viallinen laakeri, liekö taipumusta narsismiin tms. ;)
 

Anabolic Overdrive

2 kg, Orange

-30%
Olisikohan järkevää laittaa autotalliin koneellinen ilmanvaihto vai pelkästään painovoimanen tehostettuna huippuimurilla?

Meinasit siellä autoa pitää eli kosteutta tulee? Ehkä joku konekin voisi olla hyvä. Autollehan ei tee hyvää jos ei se kuivu eikä varmasti tallin rakenteillekaan.

Itse saisin ilmatteeksi vanhan n. 50% hyötysuhteella olevan LTO koneen, mutta en jaksa alkaa tuonne mitään kanavia vetämään. Meinasin että korvauilmaventtiilit sopiviin kohtiin ja kanavapuhallin hoitaa ilman liikkumisen. En säilytä autoa tallissa, eli ei tuota tartte edes ympäri vuorokauden kierrättää.
 
Olisikohan järkevää laittaa autotalliin koneellinen ilmanvaihto vai pelkästään painovoimanen tehostettuna huippuimurilla?

Auto ei tarvitse happea vaan kuivuutta. IV-kone tallissa on pelkkää energianhukkaa. Painovoimainen iv ja mahdollisesti ilmankuivaaja on järkevä ratkaisu. Jälkimmäisiä saa asiallisia muutamalla satkulla.
 
Itellä tulee huippuimuri lämpimään talliin ajastimen taakse, eli voi pyöräyttää imurin toimimaan tietyn aikaa kun ajaa auton talliin. Lisäksi tietty normaalit korvausventtiilit ilman vaihtuvuuden varmistamiseksi.

Aika näyttää miten toimii vai ruostuuko romut.
 
Meinasit siellä autoa pitää eli kosteutta tulee? Ehkä joku konekin voisi olla hyvä. Autollehan ei tee hyvää jos ei se kuivu eikä varmasti tallin rakenteillekaan.

Itse saisin ilmatteeksi vanhan n. 50% hyötysuhteella olevan LTO koneen, mutta en jaksa alkaa tuonne mitään kanavia vetämään. Meinasin että korvauilmaventtiilit sopiviin kohtiin ja kanavapuhallin hoitaa ilman liikkumisen. En säilytä autoa tallissa, eli ei tuota tartte edes ympäri vuorokauden kierrättää.

Jeps meinasin pitää siellä autoa
 
Olisikohan järkevää laittaa autotalliin koneellinen ilmanvaihto vai pelkästään painovoimanen tehostettuna huippuimurilla?

Auto ei tarvitse happea vaan kuivuutta. IV-kone tallissa on pelkkää energianhukkaa. Painovoimainen iv ja mahdollisesti ilmankuivaaja on järkevä ratkaisu. Jälkimmäisiä saa asiallisia muutamalla satkulla.

Jälkimmäisessä olennainen ja pientä tarkennusta. Painovoimainen IV jossa tulot esim. ovissa alhaalla ja poisto ehdottomasti ylös katolle sekä putki kunnolla eristetty. Venttiilit pitää tietysti olla säädetty jotenkin suhteeseen. Lisäksi voi laittaa PAX-tyyppisen puhaltimen poistokanavaan joka toimii esim. siten että kun sammuttaa tallissa valot niin pyörii 20min tvst. (jos perusviritys ei riitä). Paljon näkee että tulot ovissa ja sitten samanlainen räppänä vastaseinään katonrajaan seinästä ulos (= halpa ratkaisu) --> toimii huonosti tai ei ollenkaaan varsinkin jos on lattialämmitys.

Meillä siis lattialämmitys, tulot ovissa, poisto katolle ja auto kyllä kuivuu hyvin yön aikana vaikka ei ole puhallinta/kuivainta apuna. Vanhassa kämpässä oli vastaava paitsi patteri peräseinällä ja hyvin toimi sekin.
 
Huppe ja Samo, teillähän tais olla Valloxin koneita. Viitsisittekö vilkaista millaisia lukemia teidän koneet näyttää? Joku muukin kuutiokonemies voi toki ilmoittaa. Mulla on ulkolämpö 0, sisä 19, tulo 15, jäte 11. Teillä varmaan on tulo suurempi, mutta kiinnostais tuo jäteilman lämpötila. Ruuvasin jälkilämmitysvastuksenkin pois testin vuoksi, eikä kone kyllä yhtään enempää ota jäteilmasta talteen. Eli kone ottaa 8 astetta talteen ja tekee sillä 15 asteista, mutta en tiedä millä logiikalla jäte on 11 astetta. Eikö se vaan saa sitten otettua siitä enempää näillä ulkolämpötiloilla... Eli sitten kun ulkolämpö on enemmän miinuksella, niin voi jätekin laskea?
 
noniin, ulko 0, sisä 20, tulo 17 (oon asettanu esilämmityksen 17) jäte 9.
 
Mulla on ulkolämpö 0, sisä 19, tulo 15, jäte 11. Teillä varmaan on tulo suurempi, mutta kiinnostais tuo jäteilman lämpötila. Ruuvasin jälkilämmitysvastuksenkin pois testin vuoksi, eikä kone kyllä yhtään enempää ota jäteilmasta talteen.

Jos tulo ja jäte on pahasti epätasapainossa, voi syynä olla viallinen lämpötila-anturi tai sitten tulo/poisto on epätasapainossa. Vastaavassa tilanteessa tarkistin ensin lämpötilat toisilla mittareilla ja aloin sitten etsimään syytä. Mulla tulo oli todella vähäistä ja siten jäteilmasta ei juurikaan lämpöä otettu. Epätasapaino oli pahempi kuin sulla. Mun pallox sanoo nyt tilanne fiksattuna 3 20 16 8, mutta toi on jälkilämmityksen kanssa (16) eli ei suoraan vertailukelpoinen.

Syyksi epätasapainoon löytyi tuloilmaputki johon oli laitettu ulkoseinässä tiheä verkko joka oli sitten paukannut täysin tukkoon ties montako vuotta sitten. Selvää ammattilaisen kädenjälkeä siis. Tääkin ongelma on varovaisesti arvioiden noin joka toisessa torpassa eli vilkaiskaapa oma tilanteenne. Mulla se ritilä oli n. 8m korkeudessa mutta hieman mielikuvitusta käyttämällä sain sen tutkittua ilman nosturia kun laskin viimeisen putkenpätkän ritilöineen narun varassa maahan.
 
Jos tulo ja jäte on pahasti epätasapainossa, voi syynä olla viallinen lämpötila-anturi tai sitten tulo/poisto on epätasapainossa. Vastaavassa tilanteessa tarkistin ensin lämpötilat toisilla mittareilla ja aloin sitten etsimään syytä. Mulla tulo oli todella vähäistä ja siten jäteilmasta ei juurikaan lämpöä otettu. Epätasapaino oli pahempi kuin sulla. Mun pallox sanoo nyt tilanne fiksattuna 3 20 16 8, mutta toi on jälkilämmityksen kanssa (16) eli ei suoraan vertailukelpoinen.

Syyksi epätasapainoon löytyi tuloilmaputki johon oli laitettu ulkoseinässä tiheä verkko joka oli sitten paukannut täysin tukkoon ties montako vuotta sitten. Selvää ammattilaisen kädenjälkeä siis. Tääkin ongelma on varovaisesti arvioiden noin joka toisessa torpassa eli vilkaiskaapa oma tilanteenne. Mulla se ritilä oli n. 8m korkeudessa mutta hieman mielikuvitusta käyttämällä sain sen tutkittua ilman nosturia kun laskin viimeisen putkenpätkän ritilöineen narun varassa maahan.

Kiitos! Verkko on otettu pois ennen tasapainotussäätöä. Onhan noissa luvuissa selvästi enemmän järkeä kuin omissani. Kaikki muu lämpöisempää ja jäte silti viileämpää eli juuri hyvin.

- - - Updated - - -

noniin, ulko 0, sisä 20, tulo 17 (oon asettanu esilämmityksen 17) jäte 9.

Ootko yhtään vilkuillut käyttääkö kone vastusta kuinka paljon?
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom