Omakotitalon ilmanvaihto ja lämmöntalteenotto

[vässy74]

Nyt tarvis alkaa päättämään jäähdytyksen toteutustapa, eli konvektoreilla vai enerventin pandionin omalla jäähdytys kennolla. Aiemmin olin konvektorien kannalla mutta nyt oon alkanu miettiin tuota ilmanvaihdon kautta tapahtuvaa jäähdytystä

Tuo valintahan on varsin helppo. Jos tilat eivät ole suoralle auringolle alttiina ja pieni viilennys (kennon ja IV-kanavien kautta tulevaa viileää virtausta ei kannata jäähdytykseksi kutsua) riittää on IV-jäähdytys oikea valinta; se on huomaamaton, äänetön jne.

Jos taasen tarvitaan oikeaa jäähdytystehoa; esim. jos on normaalia suurempia etelä/länsi-ikkunoita sisältävään olohuoneeseen tarvitaan konvektori, koska IV-viilennyksen teho on varsin rajallinen.

Meillä on Pandionissa maaviileä sekä tuossa isossa akvaariomaisessa olohuoneessa oma suht järeä Technibelin konvektori. IV-jäähdytyksestä ei ollut mitään iloa ja olohuoneessa vietettiin hikisiä päiviä kunnes konvektori saatiin kytkettyä toukokuun lopussa, muutettiin tuohon taloon viime joulun alla. Tehnibel pitää olohuoneen lämpötilat jotakunkin siedettävinä, mutta ensi viikosta alkaen lasista länsiseinää peittää ulkopuoliset aurinko/tuuliautomatiikalla ohjatut moottoroidut screen-kaihtimet. Meillä tosin lasia on normitaloja huomattavasti enemmän, mutta aivan vastaavia ongelmia on monissa taloissa mitä moderni arkkitehtuuri tuottaa.

Ylipäätään jäähdytyksen ja auringon lämpökuorman hanskaaminen nykyisessä rakentamisessa jossa noita isoja seinänkorkuisia ikkunoita käytetään on paljon hankalampi kysymys kuin oletetaan ja siihen kannattaa käyttää suunnitteluvaiheessa aikaa. Toimiva ratkaisu on yleensä kombinaatio eri tekijöistä eli erilaisista auringonsuojauksista; rakenteellisista (räystäiden pituus, mahdolliset terassikatot), kaihtimista/auringonsuojaikkunoista sekä jäähdytyksestä.

 

[LoftYokel]

Tuo valintahan on varsin helppo. Jos tilat eivät ole suoralle auringolle alttiina ja pieni viilennys (kennon ja IV-kanavien kautta tulevaa viileää virtausta ei kannata jäähdytykseksi kutsua) riittää on IV-jäähdytys oikea valinta; se on huomaamaton, äänetön jne.

Jos taasen tarvitaan oikeaa jäähdytystehoa; esim. jos on normaalia suurempia etelä/länsi-ikkunoita sisältävään olohuoneeseen tarvitaan konvektori, koska IV-viilennyksen teho on varsin rajallinen.

Meillä on Pandionissa maaviileä sekä tuossa isossa akvaariomaisessa olohuoneessa oma suht järeä Technibelin konvektori. IV-jäähdytyksestä ei ollut mitään iloa ja olohuoneessa vietettiin hikisiä päiviä kunnes konvektori saatiin kytkettyä toukokuun lopussa, muutettiin tuohon taloon viime joulun alla. Tehnibel pitää olohuoneen lämpötilat jotakunkin siedettävinä, mutta ensi viikosta alkaen lasista länsiseinää peittää ulkopuoliset aurinko/tuuliautomatiikalla ohjatut moottoroidut screen-kaihtimet. Meillä tosin lasia on normitaloja huomattavasti enemmän, mutta aivan vastaavia ongelmia on monissa taloissa mitä moderni arkkitehtuuri tuottaa.

Ylipäätään jäähdytyksen ja auringon lämpökuorman hanskaaminen nykyisessä rakentamisessa jossa noita isoja seinänkorkuisia ikkunoita käytetään on paljon hankalampi kysymys kuin oletetaan ja siihen kannattaa käyttää suunnitteluvaiheessa aikaa. Toimiva ratkaisu on yleensä kombinaatio eri tekijöistä eli erilaisista auringonsuojauksista; rakenteellisista (räystäiden pituus, mahdolliset terassikatot), kaihtimista/auringonsuojaikkunoista sekä jäähdytyksestä.

Onko teillä Tedchnibelille oma kiertovesipumppu vai käytättekö esim. MLP:n pumppua? Osaatko sanoa tohtisiko Technobelistä ottaa syötön erillisille pumpulle, kun missään spekseissä ei sanota, paljonko virtaa se pystyy antamaan. Toinen vaihtoehto varmaan on sitten käyttää vaan konvektoria ohjaamaan pumpulle tehtävää erillistä kytkentää josta sitten syöttökin tulis erikseen.

 

[cryscythe]

Ilmanvaihdon kautta jäähdyttäminen on se kallein vaihtoehto. Iv-putkien eristäminen on yllättävän kallista ja jos sieltä oikeesti halutaan enemmän jäähdytystehoa niin kanavakoot pitäis samantien suunnitella isommalla putkikoolla.

Meille ei tullut ilmanvaihdon kautta mitään jäähdytystä, paitsi Enerventin EDA-automatiikan kesäyöjäähdytys ominaisuus. Sen sijaan meillä on Uponorin lattialämmitys järjestelmä ja sen ohjelmistot tukee lattiaviilennystä. Myös suurinosa ilmavesilämpöpumpuista tukee viilennystä ja meille tuleekin nyt sitten viilennys lattian kautta. Tuota ei vielä Suomessa ole paljoa käytetty, mutta Euroopassa se on ollu käytössä jo pitkään. Se tuossa vaihtoehdossa on hyvää että se ei varsinaisesti vaadi mitään ylimääräisiä asennuksia vaan tulee noiden järjestelmien mukana ilmaisena kylkiäisenä. Jos se osoittautuu huonoksi niin sen voi ottaa pois käytöstä ihan käyttöpaneelista näpyttelemällä.

 

[vässy74]

Onko teillä Tedchnibelille oma kiertovesipumppu vai käytättekö esim. MLP:n pumppua? Osaatko sanoa tohtisiko Technobelistä ottaa syötön erillisille pumpulle, kun missään spekseissä ei sanota, paljonko virtaa se pystyy antamaan. Toinen vaihtoehto varmaan on sitten käyttää vaan konvektoria ohjaamaan pumpulle tehtävää erillistä kytkentää josta sitten syöttökin tulis erikseen.

ITse en ole tuota ollut speksaamassa ja ei ihan ymmärrys riitä tuolle detaljitasolle, mutta erillinen pumppu on. Tuo on meillä ketketty siten että Pandion ohjaa jäähdytyspiirin KV-pumppua eli jäähdytystä ei konvektoriltakaan saa ellei Pandion ole sitä mieltä että tuloilma on niin lämmintä että jäähdytystä tarvitaan. Tuo on paska systeemi siinä mielessä että huhtikuun ensimmäisinä aurinkoisina päivinä kun aurinko matalalta porottaa tuon olohuoneen kuumaksi vaikka ulkolämpötila on alle 15 astetta ei konvektori saa kylmää nestettä ==> ei jäähdytystä olkkarissa.

Ylläoleva siis esimerkkinä siitä että tuota kokonaisuutta kantsii miettiä. Itsellä on nyt ajatustasolla joku ZWave tms. pohjainen langaton home automation systeemi, jossa noita kaikkia (moottoroidut kaihtimet sisällä/ulkona, IV/konvektori-jäähdytys...) ohjataan pikkuisen älykkäämmin eli kellon, aurinkosensoreiden jne avulla. Saa sitten nähdä toteutuuko koskaan; noiden screen-kaihdintin käyttöönoton jälkeen tilanne on jo varmaan riittävän täydellisesti hanskassa ja ei jaksa uhrata rahaa/effortia moiseen.

Itse olen nämä jäähdytys/auringon lämpökuorman hallintajutut oppinut tässä oman taloprojektin yhteydessä. Ostettiin siis gryndattu kohde, jossa noita ei oltu alkusuunnittelussa huomioitu lainkaan. Ostimme rakennusaikaisina muutostyönä maalämmön/viileän (noihin oli tulossa alunperin VILP) ja tuon konvektorin tarve ymmärrettiin vasta matkan varrella, mutta se saatiin onneksi asennettua fiksusti rakennusvaiheessa.

 

[LoftYokel]

ITse en ole tuota ollut speksaamassa ja ei ihan ymmärrys riitä tuolle detaljitasolle, mutta erillinen pumppu on. Tuo on meillä ketketty siten että Pandion ohjaa jäähdytyspiirin KV-pumppua eli jäähdytystä ei konvektoriltakaan saa ellei Pandion ole sitä mieltä että tuloilma on niin lämmintä että jäähdytystä tarvitaan. Tuo on paska systeemi siinä mielessä että huhtikuun ensimmäisinä aurinkoisina päivinä kun aurinko matalalta porottaa tuon olohuoneen kuumaksi vaikka ulkolämpötila on alle 15 astetta ei konvektori saa kylmää nestettä ==> ei jäähdytystä olkkarissa.

...

Osaatko sanoa päästääkö tuollainen kv-pumppu nestettä lävitseen, jos se on levossa? Tai onko teillä 3-tieventtiiliä konvektorilinjoissa?

 

[vässy74]

Osaatko sanoa päästääkö tuollainen kv-pumppu nestettä lävitseen, jos se on levossa? Tai onko teillä 3-tieventtiiliä konvektorilinjoissa?

Vaikeita kysyt; jos mä illalla otan foton noista pumpuista jne. (melkein koko kytkentä on tuossa 1145:n yläpuolella näkyvissä) ja arvaillaan kimpassa mitä ne tekee? :D

 

[Timba79]

Meillä muuten Pingu rupesi taas "jurnuttamaan" kun alkoi viileät. Talvellahan siihen uusittiin se hihna. Soitin sitten kaverille Keski-Suomen Ilmastointihuoltoon (takuuhuoltaa noita ja huolsi viimeksi) se otti yhteyttä Enerventiin ja tulee koko LTO kenno uusiksi takuuseen. Jotain tiivistehässäkkää niisssä ollut ja kuulemma jos ei kertahuollolla asetu niin vaihtavat koko kennon. Eipä haittaa minua.

 

[69T]

Meillä muuten Pingu rupesi taas "jurnuttamaan" kun alkoi viileät. Talvellahan siihen uusittiin se hihna. Soitin sitten kaverille Keski-Suomen Ilmastointihuoltoon (takuuhuoltaa noita ja huolsi viimeksi) se otti yhteyttä Enerventiin ja tulee koko LTO kenno uusiksi takuuseen. Jotain tiivistehässäkkää niisssä ollut ja kuulemma jos ei kertahuollolla asetu niin vaihtavat koko kennon. Eipä haittaa minua.

Hitto kun meillä on ihan hiljainen.... Voisi jurnutella parin vuoden välein niin saisi uuden ja puhtaan kennon
Nyt pitää nostella tuo itse alas ja puhaltaa paineilmalla puhtaaksi. Tosin samalla saa siivottua kaikki sokkelot koneesta kun kenno on pois.

 

[Timba79]

Hitto kun meillä on ihan hiljainen.... Voisi jurnutella parin vuoden välein niin saisi uuden ja puhtaan kennon
Nyt pitää nostella tuo itse alas ja puhaltaa paineilmalla puhtaaksi. Tosin samalla saa siivottua kaikki sokkelot koneesta kun kenno on pois.

Ei tartte ees nostaa itse pois kun kaveri tulee ja nostaa ja pistää uuden tilalle. ;)

Ei sentään vielä kurnuta niin kuin talvella kun kuului alakertaan asti.

 

[69T]

Ilmanvaihdon kautta jäähdyttäminen on se kallein vaihtoehto. Iv-putkien eristäminen on yllättävän kallista ja jos sieltä oikeesti halutaan enemmän jäähdytystehoa niin kanavakoot pitäis samantien suunnitella isommalla putkikoolla.

Meille ei tullut ilmanvaihdon kautta mitään jäähdytystä, paitsi Enerventin EDA-automatiikan kesäyöjäähdytys ominaisuus. Sen sijaan meillä on Uponorin lattialämmitys järjestelmä ja sen ohjelmistot tukee lattiaviilennystä. Myös suurinosa ilmavesilämpöpumpuista tukee viilennystä ja meille tuleekin nyt sitten viilennys lattian kautta. Tuota ei vielä Suomessa ole paljoa käytetty, mutta Euroopassa se on ollu käytössä jo pitkään. Se tuossa vaihtoehdossa on hyvää että se ei varsinaisesti vaadi mitään ylimääräisiä asennuksia vaan tulee noiden järjestelmien mukana ilmaisena kylkiäisenä. Jos se osoittautuu huonoksi niin sen voi ottaa pois käytöstä ihan käyttöpaneelista näpyttelemällä.

Periaatteessa mikä tahansa vesikiertoinen lattialämmitys ottaa lämpöä pois mikäli tilan lämpötila on suurempi kuin nesteen lämpötila. Sen huomaa varsin helposti siitä kun kesähelteellä paluuveden lämpötila alkaa nousemaan menon tasolle ja suntti menee kiinni ja edelleen lämmöt jatkaa nousuaan.
Käytännössä tuossa on pari juttua jotka kannattaa huomioida. Yhdellä järjestelmällä voi vain joko lämmittää tai jäähdyttää ts. mites kosteat tilat tai yleensäkin laattalattiat? Ne vaan on kylmiä kesälläkin tuonne sisälämpötilaan +25C (jolloin paluuvesi on myös +25C). Puulattioita voi hyvinkin viilentää, mutta sitten pitäisi pystyä ohjaamaan eri tilojen ja pintojen lattioita erikseen...

 

[cryscythe]

Periaatteessa mikä tahansa vesikiertoinen lattialämmitys ottaa lämpöä pois mikäli tilan lämpötila on suurempi kuin nesteen lämpötila. Sen huomaa varsin helposti siitä kun kesähelteellä paluuveden lämpötila alkaa nousemaan menon tasolle ja suntti menee kiinni ja edelleen lämmöt jatkaa nousuaan.
Käytännössä tuossa on pari juttua jotka kannattaa huomioida. Yhdellä järjestelmällä voi vain joko lämmittää tai jäähdyttää ts. mites kosteat tilat tai yleensäkin laattalattiat? Ne vaan on kylmiä kesälläkin tuonne sisälämpötilaan +25C (jolloin paluuvesi on myös +25C). Puulattioita voi hyvinkin viilentää, mutta sitten pitäisi pystyä ohjaamaan eri tilojen ja pintojen lattioita erikseen...

Periaatteessa ottaa joo, mutta ilman jäähdytystähän se ei poista sitä lämpöä mihinkään vaan kierrättää muihin tiloihin eli tasaa talon lämpötilaa...

Meillä joka huoneessa on oma piirinsä tietenkin ja mulla oli ainakin ajatus että viilennän vain makkareita ja olohuonetta. Tällöin ei siis kierrä vesi ollenkaan muissa tiloissa. Vilp:hän käytännössä vuorottelee sitten lattian viilennyksen ja käyttöveden lämmityksen välillä. Uponorin järjestelmässä voi määritellä sen mitkä piirit ottaa mukaan tohon jäähdytykseen eli silloin se vetää muut piirit kiinni ja kierrättää vain näissä huoneissa. Järjestelmä myös vahtii ettei sinne mene liian kylmää vettä ja synny kondenssivaaraa.

Periaatteessa meillä on koko alakerran lattiat laattaa ja yläkerta taas vinyylikorkkia. Molemmissa kerroksissa on omat jakotukkinsa eli periaatteessa niitä vois ohjata erikseen ja niin on virallisissa lvi-kuvissakin, mutta meinasin yksinkertaistaa ja ohjata koko systeemiä samasta shuntista.

 

[69T]

Periaatteessa ottaa joo, mutta ilman jäähdytystähän se ei poista sitä lämpöä mihinkään vaan kierrättää muihin tiloihin eli tasaa talon lämpötilaa...

Meillä joka huoneessa on oma piirinsä tietenkin ja mulla oli ainakin ajatus että viilennän vain makkareita ja olohuonetta. Tällöin ei siis kierrä vesi ollenkaan muissa tiloissa. Vilp:hän käytännössä vuorottelee sitten lattian viilennyksen ja käyttöveden lämmityksen välillä. Uponorin järjestelmässä voi määritellä sen mitkä piirit ottaa mukaan tohon jäähdytykseen eli silloin se vetää muut piirit kiinni ja kierrättää vain näissä huoneissa. Järjestelmä myös vahtii ettei sinne mene liian kylmää vettä ja synny kondenssivaaraa.

Periaatteessa meillä on koko alakerran lattiat laattaa ja yläkerta taas vinyylikorkkia. Molemmissa kerroksissa on omat jakotukkinsa eli periaatteessa niitä vois ohjata erikseen ja niin on virallisissa lvi-kuvissakin, mutta meinasin yksinkertaistaa ja ohjata koko systeemiä samasta shuntista.

Näinhän tuo tekee, mutta käytännössä toimii kyllä muutaman päivän puskurina varsinkin jos yöllä pääsee jäähdyttämään IV-koneella. Sitten tietysti nämä perinteiset eli säleverhot kiinni, verhot edessä ja pitkät räystäät.

Laita ne erilliset shuntit jottet sitten kiroa täällä jälkeenpäin. Lisääminen on myös kalliimpaa kun tehtyä työtä ja putkia pitää purkaa. Vinyylikorkki on mukavan lämpöinen aina eli tarvitsee huomattavasti vähemmän lämpöä allensa kuin laatta. Saattaa olla talvellakin hyötyä jos voi ajaa sinne viileämpää vettä kuin alakerran laattoihin. Lisäksi kun se lämpö nousee alhaalta ylös niin yläkerran lämmitystarve on pienempi ja vastaavasti kesällä viilennystarve isompi.

 

[Man78]

Minkähänlaisilla "asetuksilla" kannattas lähtee kokeilee talvea kohti, ku talo on 96m2 2-kerroksinen tiilitalo. rak. 2006, yläkerrassa on vastuksilla??? lattialämmitys ja alakerrassa Legalett-harkoilla (varaava) lattialämmitys. Lisäksi asennetaan Mitsun ILP. Kuulostasko järkevälle, et laittas alakerran lattialämmityksen vähän reilummin päälle, sit ILP kuljettamaan lämmintä ilmaa ylös(ja meneehän se muutenkin ylöspäin) ja yläkerran vastukset todella pienelle. Itse ku en pysty seuraamaan tarkasti kustannuksia, koska nykyisten asukkien mukaan sähkö maksetaan vielä arvioiden mukaan.

 

[69T]

Minkähänlaisilla "asetuksilla" kannattas lähtee kokeilee talvea kohti, ku talo on 96m2 2-kerroksinen tiilitalo. rak. 2006, yläkerrassa on vastuksilla??? lattialämmitys ja alakerrassa Legalett-harkoilla (varaava) lattialämmitys. Lisäksi asennetaan Mitsun ILP. Kuulostasko järkevälle, et laittas alakerran lattialämmityksen vähän reilummin päälle, sit ILP kuljettamaan lämmintä ilmaa ylös(ja meneehän se muutenkin ylöspäin) ja yläkerran vastukset todella pienelle. Itse ku en pysty seuraamaan tarkasti kustannuksia, koska nykyisten asukkien mukaan sähkö maksetaan vielä arvioiden mukaan.

Asetukset löytyy siinä kun perehtyy järjestelmään että tietää mikä lämpiää milläkin ja mistä sitä säädetään. Sitten haetaan omalle perheelle sopiva yhdistelmä huomioiden palikoiden vaikutukset toisiinsa ja siinä on "perusasetukset". Toimiva lämpö- ja kosteusmittari on hyvä perustyökalu. Hifistely alkaa aikaisintaan vuosi muutosta kun kokemusta on kertynyt.

Kustannusperiaatteella jos asiaa lähestyy niin vituiks män jo heti alkumetreillä koska silloin ainoa oikea "asetus" = 0 / pois /off

 

[vässy74]

Osaatko sanoa päästääkö tuollainen kv-pumppu nestettä lävitseen, jos se on levossa? Tai onko teillä 3-tieventtiiliä konvektorilinjoissa?

Tuossahan tuo jäähdytysten kytkentä kokonaisuudessaan möllöttää MLP:n maapiirin tulosta napattuna. Ylhäällä kahden jäähdytyspiirin (Pandion + konvektori) lähdöt ja tulot ja Grundfors tuota piiriä pyörittää. Itsehän tajuan about tuon verran noista. Eristykset on varsin "siistit" mutta minkäs teet, toi pumppu esim. kondensoi koko ajan hiukan eli ihan tarpeeseen eristykset kai ovat...

 

[LoftYokel]

Tuossahan tuo jäähdytysten kytkentä kokonaisuudessaan möllöttää MLP:n maapiirin tulosta napattuna. Ylhäällä kahden jäähdytyspiirin (Pandion + konvektori) lähdöt ja tulot ja Grundfors tuota piiriä pyörittää. Itsehän tajuan about tuon verran noista. Eristykset on varsin "siistit" mutta minkäs teet, toi pumppu esim. kondensoi koko ajan hiukan eli ihan tarpeeseen eristykset kai ovat...

Mullakin kondensoi pumppu aika kovaa. Vois kans ostaa rullan teippiä, niin sais jotain armaflexin jämiä siihen kiinni.

Tuosta vois nyt joku guru katsoa näkyykö 3-tieventtiiliä. Mikäs tuo oranssi juttu on tuossa ylhäällä?

 

[69T]

Osaatko sanoa päästääkö tuollainen kv-pumppu nestettä lävitseen, jos se on levossa? Tai onko teillä 3-tieventtiiliä konvektorilinjoissa?

Vähän jälkijunassa hokasin, mutta kyllä normaali kv-pumppu päästää nestettä läpi levossakin. Sen eliminoimiseksi tarvitaan erilaisia apuja jos läpivuoto ei ole suotavaa. Esim. aurinkokeräinjärjestelmässä pitää kuumalle puolen tehdä mutka = mekaaninen jarru lämpötilaeron aiheuttaman painovoimaisen kierron estämiseksi. Latauspumppupaketeissa on yleensä sähköinen sulku ja takaiskut riittää joissain tapauksissa.

 

[vässy74]

Mullakin kondensoi pumppu aika kovaa. Vois kans ostaa rullan teippiä, niin sais jotain armaflexin jämiä siihen kiinni.

Tuosta vois nyt joku guru katsoa näkyykö 3-tieventtiiliä. Mikäs tuo oranssi juttu on tuossa ylhäällä?

Muistelisin putkarin sanoneen että siinä olis nimenomaan 3-tie venttiili ja olen melkein sikstyfifty varma asiasta Ainakin se on tuollaisessa T-risteyksessä ;)

 

[Tengu1]

Vähän jälkijunassa hokasin, mutta kyllä normaali kv-pumppu päästää nestettä läpi levossakin. Sen eliminoimiseksi tarvitaan erilaisia apuja jos läpivuoto ei ole suotavaa. Esim. aurinkokeräinjärjestelmässä pitää kuumalle puolen tehdä mutka = mekaaninen jarru lämpötilaeron aiheuttaman painovoimaisen kierron estämiseksi. Latauspumppupaketeissa on yleensä sähköinen sulku ja takaiskut riittää joissain tapauksissa.

Semmoinen jousikuormitettu takaisku linjaan. Niin ja kannattaa vähän laittaa rahaa lisää ja ottaa kiertopumpuksi se grundfossin alpha 2. Vähän kalliimpi mutta vie sähköä vuositasolla todella paljon vähemmän ja itsesäätyvä.

 

[69T]

Tuossahan tuo jäähdytysten kytkentä kokonaisuudessaan möllöttää MLP:n maapiirin tulosta napattuna. Ylhäällä kahden jäähdytyspiirin (Pandion + konvektori) lähdöt ja tulot ja Grundfors tuota piiriä pyörittää. Itsehän tajuan about tuon verran noista. Eristykset on varsin "siistit" mutta minkäs teet, toi pumppu esim. kondensoi koko ajan hiukan eli ihan tarpeeseen eristykset kai ovat...

Kuvaan ja LoftYokelin kysymykseen tuo oranssi lienee 3-tieventtiili. Toinen kuvakulma voisi varmentaa, mutta sijainnin sähköjen ja muodon perusteella kyllä.

Eikös tuossa käy siten että kun maalämpöpiirin viileää otetaan jäähdytykseen se lämpiää. Palattuaan mutkan takaisin MLP:lle on tulo lämpöisempää kuin kaivolta eli vastaavasti MLP saa tehtyä helpommin lämmintä --> pumppu käy vähemmän. Kun tuo lenkki ei palaudu paluupuolelle vaan tulopuolelle...