Omakotitalon energiankulutus

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
Kyllähän threadin otsikko on kieltämättä 'Omakotitalon energiankulutus', mutta ymmärsin kuitenkin että täällä olisi tarkoitus vertailla myös erilaisten lämmitysjärjestelmien tehokkuutta ja sitä että kannattaako johonkin taloon ottaa esim. maalämpö vai ei. Se on totta että meikäläisen talo on todellinen energiasyöppö jonka monimuotoinen malli jo takaa, mutta se ei mielestäni heikennä maalämmön sopivuutta ko. taloon. Ostoenergian osuus arvioitiin energiatodistuksessa johonkin 20 000 kwh:n hujakoille. Onneksi oikea luku on alle kolmannes tuosta.

Kuitenkin se lämmitykseen kuluva raha / vaiva on se mikä uusia rakentajia kiinnostaa.

Mielestäni kokonaisuus pitää ottaa aina huomioon. Kaikkia kiinnostaa lämmitykseen kuluva raha, toisaalta myöskin rakennusvaiheessa investoinnin hinta. Hyvätkin ratkaisut voidaan helposti pilata huonolla suunnittelulla, toteutuksella, nuukuudella ja varsinkin väärillä säädöillä. Sama toimii tietysti toisinpäin. Kaikki ostoenergia perustuu kuitenkin rakennuksen oletettuun (laskettuun) kokonaiskulutukseen ja sen toteutukseen. Tuosta paketista tulee sitten se rakentajan rahallinen ja periaatteellinen monivalintatehtävä jonka perusteella sitten valitaan esim. lämmitysjärjestelmä. Noita lukuja voi sitten asuessa yrittää pienentää hyvillä tai huonoilla konsteilla, pahimmillaan pilaa koko talon liiallisella säästöinnolla.

Meillä on 17 nurkkaa että kyllä tässä on sitä monimuotoisuutta riittävästi. Energiatodistus (osin väärillä arvoilla laskettuna) väittää ostoenergiaksi 24000 kWh (oletin että puhut lämmitysenergian osuudesta) ja toteutuma omalla ratkaisulla tällä hetkellä 14000 kWh hujakoilla.
 
Mielestäni kokonaisuus pitää ottaa aina huomioon. Kaikkia kiinnostaa lämmitykseen kuluva raha, toisaalta myöskin rakennusvaiheessa investoinnin hinta. Hyvätkin ratkaisut voidaan helposti pilata huonolla suunnittelulla, toteutuksella, nuukuudella ja varsinkin väärillä säädöillä. Sama toimii tietysti toisinpäin. Kaikki ostoenergia perustuu kuitenkin rakennuksen oletettuun (laskettuun) kokonaiskulutukseen ja sen toteutukseen. Tuosta paketista tulee sitten se rakentajan rahallinen ja periaatteellinen monivalintatehtävä jonka perusteella sitten valitaan esim. lämmitysjärjestelmä. Noita lukuja voi sitten asuessa yrittää pienentää hyvillä tai huonoilla konsteilla, pahimmillaan pilaa koko talon liiallisella säästöinnolla.

Meillä on 17 nurkkaa että kyllä tässä on sitä monimuotoisuutta riittävästi. Energiatodistus (osin väärillä arvoilla laskettuna) väittää ostoenergiaksi 24000 kWh (oletin että puhut lämmitysenergian osuudesta) ja toteutuma omalla ratkaisulla tällä hetkellä 14000 kWh hujakoilla.

Tarkoitan ostoenergialla sitä energiaa josta joudun maksamaan ns. ylimääräistä. Kodinkoneet, asukit ja valaistus tuottavat myös lämmitysenergiaa josta myös joutuu maksaman tavalla ja toisella. Em. mainitun energian lisäksi rahalla ostettu energia on sitten tätä mainitsemaani ostoenergiaa.
 
Mikä sulla on huonekorkeus? Vaikuttaa toi 630m2 koko rakennuksen tilavuudelta, ei lämpöisen tilan.

Alakerrassa 2800 ja yläkerrassa 2600 tai 2550 tai mikä tuoksi nyt jäikään kun koolattiin osa katoista ristiin. Ei mulla ole muita lukuja, bruttokuutiot 630 ja ilmatilavuus 450 kuutiota. Näin lukee energialaskelmassa.
 
Ihan näppärä tuo Vattenfallin palvelu, tuon saa tuolleen eriteltynä euroissakin ja paikkakunnan wirallisen ulkolämpötilankin mukaan kun vaan käy täyttämässä käyttöpaikan tietoihin oikeat lukemat...

sähkönkulutus_hinnat_viikkoesimerkki.webp
 
Tarkoitan ostoenergialla sitä energiaa josta joudun maksamaan ns. ylimääräistä. Kodinkoneet, asukit ja valaistus tuottavat myös lämmitysenergiaa josta myös joutuu maksaman tavalla ja toisella. Em. mainitun energian lisäksi rahalla ostettu energia on sitten tätä mainitsemaani ostoenergiaa.

Nyt en kyllä ihan saanut kiinni sun pointista.:wtf:

Mutta eikös tässä ole kysymys siitä, että talo A 130brm2 huonosti tehtynä MLPllä kuluttaa ostoenergiaa 10000 kWh/v ja talo B 230brm2 hyvin toteutettuna kuluttaa sen saman. Käyttösähkön yms. asumisen käyttämä/tuottama energia näkyy jollain tasolla mutta vertailu lienee taaskin mahdoton tehtävä.

Veikkaisin, että suurin hyöty näistä vertailuista tulee siinä että säädöt yms. ovat kohdallaan.
 
Ajatus kirjoitettuna loppuun....

Toisaalta siis talo A 100brm2 hyvin tehtynä kuluttaa 7000kWh ja talo B identtisenä paitsi 200brm2 kuluttaa 14000kWh. Molemmissa lienee sama kulutus per m2....
 
Nyt en kyllä ihan saanut kiinni sun pointista.:wtf:

Mutta eikös tässä ole kysymys siitä, että talo A 130brm2 huonosti tehtynä MLPllä kuluttaa ostoenergiaa 10000 kWh/v ja talo B 230brm2 hyvin toteutettuna kuluttaa sen saman. Käyttösähkön yms. asumisen käyttämä/tuottama energia näkyy jollain tasolla mutta vertailu lienee taaskin mahdoton tehtävä.

Veikkaisin, että suurin hyöty näistä vertailuista tulee siinä että säädöt yms. ovat kohdallaan.

No säätöjen tekemiseen on toki threadista kyllä ollut apua.

Siitä olen hieman eri mielti että kertooko talon energiankulutus sen onko se hyvin vai huonosti tehty. Rakennusmääräykset ovat eri vuosina erilaiset. 2008 rakennusmääräyksistä on varmaan jo 10 senttiä tullut villaa lisää ja passiivitaloissa seinien paksuus lähentelee jo metriä. Itse lähtisin kyllä siitä että oletusarvoisesti talo on hyvin tehty (oli se tehty 1950- tai 2012) ja mahdolliset heitot johtuvat sitten muista asioista. Jo ilmanvaihdon käyttö tai säädetty huonelämpötila vaikuttaa aika paljon siihen paljonko talo kuluttaa. Myös asukkaiden muut tottumukset vaikuttavat paljon.

Energiatodistus kertoo jollain tasolla se paljonko se haluttu talo kuluttaa. Se miten kulutus sitten maksetaan on jokaisen oma päätös, mutta siinäkin päätöksessä tämä threadi voisi auttaa.
 
Oletko seuraillut kompuran käyntitunteja? Niistä pystyy hieman päättelemään kuinka paljon pumppu on syönyt. Myös käyttöveden tekemiseen käytettyjä tunteja kannattaa seurata.

Mulla on kaverilla niben 10kw:n pumppu jossa erillinen sähkönkulutusmittari. Voin kysäistä mikä ottoteho suurinpiirtein voisi olla. Kannattaa kysäistä maalämpöfoorumiltakin asiaa, saisit vähän osviittaa käyttösähkön ja lämmityssähkön suhteesta.

Juu, on käyntitunnitkin ylhäällä, 417h helmikuussa. 12h meni käyttöveteen.

Tuossa pumpun mukana kai tuli muutama silmukka tjtn, jotka kai liittyivät jotenkin sähkön mittaamiseen, jos muistan oikein putkimiehen puheet. Mitähän ne mahtaisi olla ja kannattaisiko ne kytkeä? Jotain huonoa se kertoi niissä olevan, mutten enää muista.

EDIT: käynnistyksiä 284kpl. Jännä kun oltiin tammikuu vilhon ja timban kans suunnilleen samoissa, mutta mun kulutus laski paljon vähemmän helmikuussa. Noh, ehkä se sirkkeli on laulanut sen verran tiiviisti.

EDIT2: voisko ottoteho olla jossain 1,5kW:n luokassa?
 
Juu, on käyntitunnitkin ylhäällä, 417h helmikuussa. 12h meni käyttöveteen.

Tuossa pumpun mukana kai tuli muutama silmukka tjtn, jotka kai liittyivät jotenkin sähkön mittaamiseen, jos muistan oikein putkimiehen puheet. Mitähän ne mahtaisi olla ja kannattaisiko ne kytkeä? Jotain huonoa se kertoi niissä olevan, mutten enää muista.

EDIT: käynnistyksiä 284kpl. Jännä kun oltiin tammikuu vilhon ja timban kans suunnilleen samoissa, mutta mun kulutus laski paljon vähemmän helmikuussa. Noh, ehkä se sirkkeli on laulanut sen verran tiiviisti.

Törkeen pienillä tuntimäärillä sulla lämmittää käyttöveden. Onko sulla mitkä asetukset siinä menoveden maximilämpöjen suhteen? Mikä muu tuohon vaikuttaa? Mulla kun koko ajan paukuttanut lähemmäksei 40 tuntia tuohon.
 
Törkeen pienillä tuntimäärillä sulla lämmittää käyttöveden. Onko sulla mitkä asetukset siinä menoveden maximilämpöjen suhteen? Mikä muu tuohon vaikuttaa? Mulla kun koko ajan paukuttanut lähemmäksei 40 tuntia tuohon.

Mulla on nuo tehdasasetuksilla muuten, mutta tilaksi on laitettu se säästö vai mikä nyt olikaan nimeltään. Erillistä varaajaa ei ole. Sauna ei tosiaan ole vielä valmis, joten eiköhän nuokin lukemat tuosta vielä nouse :)

Sellainen kutina on, että ei tuohon älyttömiä pysty vaikuttamaan. Sen verran vaan pitää lämpöä varaajassa, ettei lämmin lopu kesken. Enempää ei tarvi. Suurella lämpötilallahan saa tavallaan kompensoitua pientä varaajan kokoa ja toisinpäin. Musta tuntuu, että suurin syy tuohon pieneen lämpöisen veden käyttöön on hanat. Ne oli alkuun tosi rasittavat, kun kahvaa täytyy kääntää jousta vasten, jotta sitä lämmintä saa. Enää ei jaksa kääntää, vaan käyttää vaan kylmää kaikkeen. Siihen on jo tottunut. Eli kaikki lämmin vesi menee suihkutteluun.

Kesällähän sulla pitäis teoriassa muutama tunti tuosta tippua, kun kanaaliinkin jää vähemmän.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Mulla on nuo tehdasasetuksilla muuten, mutta tilaksi on laitettu se säästö vai mikä nyt olikaan nimeltään. Erillistä varaajaa ei ole. Sauna ei tosiaan ole vielä valmis, joten eiköhän nuokin lukemat tuosta vielä nouse :)

Sellainen kutina on, että ei tuohon älyttömiä pysty vaikuttamaan. Sen verran vaan pitää lämpöä varaajassa, ettei lämmin lopu kesken. Enempää ei tarvi. Suurella lämpötilallahan saa tavallaan kompensoitua pientä varaajan kokoa ja toisinpäin. Musta tuntuu, että suurin syy tuohon pieneen lämpöisen veden käyttöön on hanat. Ne oli alkuun tosi rasittavat, kun kahvaa täytyy kääntää jousta vasten, jotta sitä lämmintä saa. Enää ei jaksa kääntää, vaan käyttää vaan kylmää kaikkeen. Siihen on jo tottunut. Eli kaikki lämmin vesi menee suihkutteluun.

Kesällähän sulla pitäis teoriassa muutama tunti tuosta tippua, kun kanaaliinkin jää vähemmän.

No kun ei meilläkään ole varmaan kertaakaan mennyt yli kuutta mottia vettä...

Nuo uudet hanat ei kuluta juuri mitään. Ja saunoessa taitaa ainakin itselläni mennä vähemmän lämpöstä kuin muuten. Saunan yhteydessä on kiva suihkutella viileellä ja taas muuten tulee kyllä suihkuteltua erittäinkin lämpimällä vedellä. Tosin mun suihkussakäynti kestää sen n. 2 minuuttia että sen merkitys on lähinnä marginaalinen. Mutta nuot "sadesuihkut" on kyllä loistavia kun on lapsia. Vettä ei tule paljon paskaakaan läpi mutta muksut tykkää kun se tulee siitä isosta lautassuuttimesta laajalle. Meillä vielä keksivät sellasen ison sängynaluslaatikon "ammeeksi" kun mahtuvat siinä istumaan ja leikkimään. Yleensä tuo suihku onkin päällä lähes koko saunomisen ajan ja tusliskohan siihen laatikkoon ehkä 50 litraa vettä kun hiljakseen lorottelee. Pitäs oikein joskus ottaa asiakseen ja mitata paljonko tuollasesta tulee pienellä teholla esim. 15 minuutissa läpi.
 
No kun ei meilläkään ole varmaan kertaakaan mennyt yli kuutta mottia vettä...

Nuo uudet hanat ei kuluta juuri mitään. Ja saunoessa taitaa ainakin itselläni mennä vähemmän lämpöstä kuin muuten. Saunan yhteydessä on kiva suihkutella viileellä ja taas muuten tulee kyllä suihkuteltua erittäinkin lämpimällä vedellä. Tosin mun suihkussakäynti kestää sen n. 2 minuuttia että sen merkitys on lähinnä marginaalinen. Mutta nuot "sadesuihkut" on kyllä loistavia kun on lapsia. Vettä ei tule paljon paskaakaan läpi mutta muksut tykkää kun se tulee siitä isosta lautassuuttimesta laajalle. Meillä vielä keksivät sellasen ison sängynaluslaatikon "ammeeksi" kun mahtuvat siinä istumaan ja leikkimään. Yleensä tuo suihku onkin päällä lähes koko saunomisen ajan ja tusliskohan siihen laatikkoon ehkä 50 litraa vettä kun hiljakseen lorottelee. Pitäs oikein joskus ottaa asiakseen ja mitata paljonko tuollasesta tulee pienellä teholla esim. 15 minuutissa läpi.

Mulla ei ole kuukausittaista seurantaa vielä vedestä, mutta nyt aloitin senkin. Jos nyt kuitenkin jakaa nykyiset motit sille ajalle mitä vesi on ollut, niin ei kulutuksessa hirveitä heittoja kyllä pitäis olla verrattuna teidän tilanteeseen. Sadesuihkut on kans 2kpl, tavallisia hanoja 2kpl ja tulee vielä 2 lisää. Tosin se ei selitä sitä miksi vettä pitäisi paljon lämmittää. Sen kyllä selkeästi huomaa jos on vieraita / laitetaan enemmän ruokaa (pestään käsin astioita) / suihkutellaan jne. eli mitä enemmän ihmisiä kotona, niin sitä enemmän menee vettäkin. Veikkaan että meilläkin kulutus tuplaantuu jahka tästä elämä taas aktivoituu muuhunkin kuin rakentamiseen.
 
Juu, on käyntitunnitkin ylhäällä, 417h helmikuussa. 12h meni käyttöveteen.

Tuossa pumpun mukana kai tuli muutama silmukka tjtn, jotka kai liittyivät jotenkin sähkön mittaamiseen, jos muistan oikein putkimiehen puheet. Mitähän ne mahtaisi olla ja kannattaisiko ne kytkeä? Jotain huonoa se kertoi niissä olevan, mutten enää muista.

EDIT: käynnistyksiä 284kpl. Jännä kun oltiin tammikuu vilhon ja timban kans suunnilleen samoissa, mutta mun kulutus laski paljon vähemmän helmikuussa. Noh, ehkä se sirkkeli on laulanut sen verran tiiviisti.

EDIT2: voisko ottoteho olla jossain 1,5kW:n luokassa?

10 kw:n pumppu antaa enemmän energiaa nopeammin, mutta ottoteho on myös kovempi. Mulla oli tässä kuussu ottoteho 2,2 kwh. Joskus 10 kw:n nibe fighter 1240:n 'suunnilleen' ottotehon selvitin, mutta en kyllä millään muista enää. Niben manuaali voi sanoa 1,5 mutta siihen kannattaa suhtautua varauksella. Tosin tossa mun ottotehossa on myös tyhjäkäynnin (silloin kun kompura ei ole päällä) ns. ohjausvirta, joka nostaa esim. kesän ottotehon todella korkeaksi. Muistelin että mun 8kw pumpun ottoteho olisi menovettä tehtäessä 2,14 ja lämmitysvettä tehtäessä 2,45 tmv, mutta viime kuun ottotehon (pumpulle mennyt sähkö / kompuratunneilla) mukaan menoveden ottoteho ehkä vähemmän kun toi 2,14.

Täytyy käydä maalämpöpumppufoorumilta katsomassa löytyykö jotain suurinpiirtein arvioita 10 kw 1245:n niben ottotehoista.
 
No säätöjen tekemiseen on toki threadista kyllä ollut apua.

Siitä olen hieman eri mielti että kertooko talon energiankulutus sen onko se hyvin vai huonosti tehty. Rakennusmääräykset ovat eri vuosina erilaiset. 2008 rakennusmääräyksistä on varmaan jo 10 senttiä tullut villaa lisää ja passiivitaloissa seinien paksuus lähentelee jo metriä. Itse lähtisin kyllä siitä että oletusarvoisesti talo on hyvin tehty (oli se tehty 1950- tai 2012) ja mahdolliset heitot johtuvat sitten muista asioista. Jo ilmanvaihdon käyttö tai säädetty huonelämpötila vaikuttaa aika paljon siihen paljonko talo kuluttaa. Myös asukkaiden muut tottumukset vaikuttavat paljon.

Energiatodistus kertoo jollain tasolla se paljonko se haluttu talo kuluttaa. Se miten kulutus sitten maksetaan on jokaisen oma päätös, mutta siinäkin päätöksessä tämä threadi voisi auttaa.

Kyllä threadi auttaa siinä että säädöt pitää olla oikein. Vielä kun saisi tarkistettua suunnitelmatkin, niin ei olisi välttämättä niin paljoa säätämistä.:)
Siinä olen kyllä eri mieltä että kaikki talot on hyvin tehty ja vaikka olisikin, monet perustason ratkaisut vaikuttaa kulutukseen toinen pienentävästi ja toinen suurentavasti.
Ihan esimerkkinä kun tuo kattilahuone on aika kaukana, putket kiertää 2m ulkona ja sisällä on kaksi erillistä kv-jakotukkia. Siinä menee varmaan jokunen litra vettä ja varsinkin lämpöä hukkaan jotta hanalta saa oikeasti kuumaa (eristyksistä huolimatta). Käytännössä ollaan siis opittu käyttämään haaleaa vettä kuten tuossa LoftYokel totesi omalta kohdaltaan. Mutta mikä olisi ollut ratkaisu? Kierto kuumaan veteen, ei kiitos ja kukaan ei ymmärtänyt tarjota tuollaista pientä varaajaa kuten Timballa. Olisi käytännössä tienannut hintansa aika nopeasti.

Toinen esimerkki on tuo lattialämmityksen säätö, johon tein torstaina reilumpia muutoksia. Muistan aikanaan 2008 kun tällainen matalaenergiatalo oli vielä vähän kummajainen, että eka versio suunnitelmasta oli normitalolle ja sitten sitä korjattiin. Nyt kun olen vanhoja papereita tutkinut niin totesin että päivityksessä on käytännössä vain lähinnä muutettu menoveden lämpötilaa ja jotain pientä virtauksissa. Meillä on 3 jakotukkia ja siinä riittää tutkimista, mutta nyt näyttäisi jonkinlainen logiikka auenneen. Pääjakotukilla suurinta osaa piirejä on pienennetty ja silti niistä saadaan (myös mittarin mukaan) haluttu lämpötila vaikka syksyn kokemuksen mukaan nollan tietämillä ei olisi +27C menovesi oikein riittänyt. Vastaavasti tuo viileäksi jäänyt huone on löytänyt lämpönsä eli sielläkin on nyt siis riiittävästi virtausta. At:n jakotukilla lienee myös tasapaino löytynyt (koko totuutta ei varmaan enää näe jos ei tule -20C kelejä). Kosteiden tilojen jakotukki on koskematta, mutta sinnekin näyttää riittävän enemmän puhtia (lienee varmaan jotain tekemistä noiden kolmen tukin keskinäisen tasapainon kanssa). Samalla kv-pumppu (Alpha2) ajaa kuitenkin kohtuullisella n. 1/3-teholla ja dT on n. 4C.
Summasummarum: Warmian ohjeita kun lukee niin siellä puhutaan virtauksen turbulenttisuudesta joka saavutetaan kun virtausta on riittävästi ja jonka pitäisi tehostaa lämmön luovutusta. Näyttää siis siltä että useassa piirissä ei ollut tuota turboa ennen korjauksia ja nyt sitten näyttäisi että saadaan riittävästi lämpöä "vähemmällä". Voisi olettaa tuon vaikuttavan jatkossa jotain, joskin omalla kohdalla totuus paljastuu vasta 2013 tankkauksessa.
 
Tuo puskurivaraaja talossa sisällä oli vähän appiukon kokeilua. Meillä on tuolla kaikki putket ja piuhat valmiina vetää kierto jos sitä olisi tarvittu. Nyt näyttäs siltä ettei tarvita.

Tuossa puskurivaraajassa on sekin hyvä puoli, että jos lämpöpumppuun tulee häiriö, niin se katkoo ekana lämpimän veden tuoton. Tuosta pikkuvaraajalta saa senverran, että pääsee pikapesut tekeen ja käsiä pesemään jne. Ihan kätevä se on kun kuumaa vettä saa käytännössä heti, ei siis tarvi valuttaa kun sen pätkän mitä nyt putkessa muutenkin on haaleaa vettä, eli tyyliin muutama sekunti.
 
Tuo puskurivaraaja talossa sisällä oli vähän appiukon kokeilua. Meillä on tuolla kaikki putket ja piuhat valmiina vetää kierto jos sitä olisi tarvittu. Nyt näyttäs siltä ettei tarvita.

Tuossa puskurivaraajassa on sekin hyvä puoli, että jos lämpöpumppuun tulee häiriö, niin se katkoo ekana lämpimän veden tuoton. Tuosta pikkuvaraajalta saa senverran, että pääsee pikapesut tekeen ja käsiä pesemään jne. Ihan kätevä se on kun kuumaa vettä saa käytännössä heti, ei siis tarvi valuttaa kun sen pätkän mitä nyt putkessa muutenkin on haaleaa vettä, eli tyyliin muutama sekunti.

Kokeilu/ajatus lienee aika onnistunut. Meillä kiertoa ei edes harkittu, vaikka olisihan sen voinut tietysti laittaa vaikka ajastimen tai hälyn perään käymään 15min tunnissa. Nykymääräyksillä kun ei saa enää laittaa edes rättipatteria siihen joka olisi voinut puoltaa kiertoa. Meillä tuo ei enää jälkikäteen onnistu kun olisi pitänyt tuoda vain yksi linja taloon, siihen varaaja ja sitten vasta jakaa tukeille. Vaikka eristykset yms. on yritetty tehdä hyvin niin tuo lämmin vaan häviää ja 2-3 tunnin jälkeen edellisestä pitää taas laskea pidempään.
 
Kokeilu/ajatus lienee aika onnistunut. Meillä kiertoa ei edes harkittu, vaikka olisihan sen voinut tietysti laittaa vaikka ajastimen tai hälyn perään käymään 15min tunnissa. Nykymääräyksillä kun ei saa enää laittaa edes rättipatteria siihen joka olisi voinut puoltaa kiertoa. Meillä tuo ei enää jälkikäteen onnistu kun olisi pitänyt tuoda vain yksi linja taloon, siihen varaaja ja sitten vasta jakaa tukeille. Vaikka eristykset yms. on yritetty tehdä hyvin niin tuo lämmin vaan häviää ja 2-3 tunnin jälkeen edellisestä pitää taas laskea pidempään.

Naapurilla ei ollut vielä kierto päällä kun muuttivat, tai siis ei ollut vielä laitettu koko pumppua. Sillä kanssa maalämpö, sama Kalpexin kanaali ja pumppu tallissa. Sanoi että vähintään puoli minuuttia viiva minuuti sai laskea vettä ennenkuin tuli lämmintä, siis jos nyt vaikka oli päivän duunissa ja illalla sitten suihkuun kun moneen tuntiin ei oltu lämpöstä vettä laskettu. Eli kyllähän se kierron melkein vaatii jos pumppu on kanaalin päässä toisessa rakennuksessa...tai sitten pitää vaan valutella.
 
Naapurilla ei ollut vielä kierto päällä kun muuttivat, tai siis ei ollut vielä laitettu koko pumppua. Sillä kanssa maalämpö, sama Kalpexin kanaali ja pumppu tallissa. Sanoi että vähintään puoli minuuttia viiva minuuti sai laskea vettä ennenkuin tuli lämmintä, siis jos nyt vaikka oli päivän duunissa ja illalla sitten suihkuun kun moneen tuntiin ei oltu lämpöstä vettä laskettu. Eli kyllähän se kierron melkein vaatii jos pumppu on kanaalin päässä toisessa rakennuksessa...tai sitten pitää vaan valutella.

Meillä menee jakotukista riippuen 20-30s kun laskee normivirtauksella (rajoittimella, ei siis napin takaa täysillä), joten ei se nyt ole mikään ongelma ja tuotakin on oppinut käyttämään hyödyksi (sitä haaleaa). Menee sitä kuitenkin vuositasolla varmaan kuutio tai kaksi valutteluun ja lämmitysenergiaa sen mukaan. Onneksi tuo putkesta haihtuva lämpö siirtyy suurimmaksi osaksi lattiaan...
 
Meillä menee jakotukista riippuen 20-30s kun laskee normivirtauksella (rajoittimella, ei siis napin takaa täysillä), joten ei se nyt ole mikään ongelma ja tuotakin on oppinut käyttämään hyödyksi (sitä haaleaa). Menee sitä kuitenkin vuositasolla varmaan kuutio tai kaksi valutteluun ja lämmitysenergiaa sen mukaan. Onneksi tuo putkesta haihtuva lämpö siirtyy suurimmaksi osaksi lattiaan...

Meillä on keittiössa vähän samaa ongelmaa, eli vähän alle 10 sekkaa pitää valutella että tulee kuumaa (tai siis lämmintä). Onneksi on sitten suihkuseinän takana tekninen tila, eli suihkussa ei tule "herätystä". Meillä ei tosin ole mitään rajoittimia. Suihkuun kyllä vaisi jotain rajoitinta laittaa (salaa). Mites se nyt taas tehtiinkään?

Veden lämmittäminen ei haittaa, mutta vettä menee se 12 - 13 m3 kuukaudessa, eli siitä voisi vähän varmaan nipistää.
 
Back
Ylös Bottom