Nyt tullu pari laskua etäluettavan mittarin asennuksen jälkeen ja hirvittää mitä talvi tuo tullessaan. Aikasemmi laskut oli about 100e/kk kesäkuukausilta ja 120-130e/kk talvikuukausilta, nyt nää kaks laskua ollu alle 60e/kk eli talvella tiedossa varmasti jotai 200e mällejä :jahas:
Omakotitalon energiankulutus
- Keskustelun aloittaja Timba79
- Aloitettu
- Liittynyt
- 27.4.2005
- Viestejä
- 7 871
Ei oo kyllä paha kulutus tuon kokoselle perheelle.
- Liittynyt
- 4.2.2012
- Viestejä
- 1 034
Eihän tuo. Meillä menee 3 aikuisella vajaa 90m3/v. Ei tuhlata, mutta ei pihistelläkkään.
- Liittynyt
- 30.6.2003
- Viestejä
- 2 702
Meillä menee 4 hengen perheessä 150 - 160 m3 / vuosi. Eikä siis kastelu tai autonpesuvesiä siinä.
- Liittynyt
- 5.6.2003
- Viestejä
- 29 708
- Ikä
- 45
Taitaa aika lähelle tuota mennä meilläkin, mukana kastelut sun muut kun kaikki vesi on otettava vesijohtoverkosta. Ei tän päivän suihkut paljon vie, tuntuu että se vesi menee ihan kaikkeen muuhun. Yllättävän paljon nimittäin kuluu kesällä jos vähänkään kastelee ja autoja pesee jne. Talvella mene juuri mitään. Silloin pelkkää käyttövettä sisällä.
- Liittynyt
- 12.5.2012
- Viestejä
- 577
Mä olen välillä ihmetellyt noita veden kulutusmääriä palstalaisten talouksissa. Meillä käy joka päivä vähintään joku suihkussa ja mamma tykkää saunoa vähintään 3 kertaa viikossa, eikä mamma muutenkaan säästele vettä. Pihaa ei vielä kastella mutta autoja on tullut tänä vuonna pestyä silloin tällöin. Ja vaikka ollaan ollut jonain kuukautena viikko pois kotoakin niin sen vaikutus veden kulutukseen tuntuu olemattomalta. Vettä menee pääsääntöisesti 7,5-8,5 kuutiota kuussa, kerran pari vuoteen tulee pieni heitto. En usko, että meillä päästäisiin millään konstilla neljään kuutioon niin kuin Timballa on joskus mennyt. Enkä kyllä ymmärrä miten saa menemään yli 10 kuutiota niin kuin vilho_kanuuna on saanut menemään tai jussi75:n 16 kuutiota heinäkuussa. Pitäisi varmaan unohtaa joku hana viikoksi auki.
Viime vuoden keskiarvo 8,1 kuutiota kuukaudessa. Tämän vuoden keskiarvo 7,86 kuutiota. Ei voi kuin ihmetellä taloyhtiöiden vesimaksuja kun omakotitalossa maksut on selvästi alhaisemmat.
Viime vuoden keskiarvo 8,1 kuutiota kuukaudessa. Tämän vuoden keskiarvo 7,86 kuutiota. Ei voi kuin ihmetellä taloyhtiöiden vesimaksuja kun omakotitalossa maksut on selvästi alhaisemmat.
- Liittynyt
- 31.8.2010
- Viestejä
- 66
On kyllä niin suuret kulutuserot palstalaisten kesken, että käy mielessä onko mittareissa jotain vikaa. Suurinpiirtein samankokoisten talouksien kulutukset on 5 - 16 motin välillä. Ja kukaan ei tunnustaudu lotraajaksi / pihistelijäksi.
Omaa kulutustamme en ymmärrä lainkaan, nyt kun palstalta näkee miten vähän joillakin muilla vettä kuluu. Meillä neljä henkeä käy suihkussa / saunassa päivittäin ja muuten normaalit (ainakin omasta mielestä) siivoukset, pyykit ja astianpesut. Autojen pesut on harvinaisia eikä pihaakaan kastella joka kuukausi... Kulutukset 13 - 16 motin välillä. Ja päivät ollaan siis töissä / hoidossa / koulussa.
Onkohan olemassa hanaan simppelisti asennettavaa kulutusmittaria, jolla voisi selvittää mistä hanasta sitä vettä eniten lasketaan ?
Omaa kulutustamme en ymmärrä lainkaan, nyt kun palstalta näkee miten vähän joillakin muilla vettä kuluu. Meillä neljä henkeä käy suihkussa / saunassa päivittäin ja muuten normaalit (ainakin omasta mielestä) siivoukset, pyykit ja astianpesut. Autojen pesut on harvinaisia eikä pihaakaan kastella joka kuukausi... Kulutukset 13 - 16 motin välillä. Ja päivät ollaan siis töissä / hoidossa / koulussa.
Onkohan olemassa hanaan simppelisti asennettavaa kulutusmittaria, jolla voisi selvittää mistä hanasta sitä vettä eniten lasketaan ?
- Liittynyt
- 30.6.2003
- Viestejä
- 2 702
Jossain vaiheessa tätä keskustelua olikin juttua että omakotitalojen energiankulutusta on aika hankala vertailla. Todellisuudessa me täällä vertailemme kulutustottumuksia eikä suinkaan sitä mitä mikäkin lämmitysjärjestelmä tai rakennustapa on energiataloudellisin.
- Liittynyt
- 21.10.2005
- Viestejä
- 10 950
Tää 30v vanha talo veis varmaan 20 000kw jos olis suorasähkö jos edes riittää. Siispä varmaan tulee MLP kun vaihto tulee ajankohtaiseksi.
Mutta kyllä mäkin olen vähän sitä mieltä, että uuteen ja hyvin eristettyyn taloon pitäis riittää suorasähkö + lämmöntalteenotto.
Kaivolle toki voi laskea lisäarvoa siitä, että saa pihaa kastella miten paljon huvittaa.
Osaako kukaan arvioida miten iso % energiasta menee uudessa talossa ilmanvaihdon kautta pihalle ja kuinka paljon muuten jos ei oteta huomioon esim käyttövettä? 70-80%?
Jos se on noin niin miksei sitten osteta paras ilmanvaihtokone mitä löytyy jos se olis paras tapa säästää energiaa?
Vanhassa talossa voi vaan koittaa laskea kulutusta/kilowattihintaa. Kulutuksen laskeminen on vaikeaa joten helpompaa on hankkia edullisempi lämmitysmuoto.
Mutta kyllä mäkin olen vähän sitä mieltä, että uuteen ja hyvin eristettyyn taloon pitäis riittää suorasähkö + lämmöntalteenotto.
Kaivolle toki voi laskea lisäarvoa siitä, että saa pihaa kastella miten paljon huvittaa.
Osaako kukaan arvioida miten iso % energiasta menee uudessa talossa ilmanvaihdon kautta pihalle ja kuinka paljon muuten jos ei oteta huomioon esim käyttövettä? 70-80%?
Jos se on noin niin miksei sitten osteta paras ilmanvaihtokone mitä löytyy jos se olis paras tapa säästää energiaa?
Vanhassa talossa voi vaan koittaa laskea kulutusta/kilowattihintaa. Kulutuksen laskeminen on vaikeaa joten helpompaa on hankkia edullisempi lämmitysmuoto.
- Liittynyt
- 21.12.2009
- Viestejä
- 41
Tuloilman lämmitykseen kuluva energia riippuu tietenkin vaihdettavan ilman määrästä. Omassa talossani (ilmatilavuus 354 m[SUP]3[/SUP] ja poistoilmavirta 49 l/s, joka vastaa iv-kerrointa 0,5 1/h) tuloilman lämmitykseen kuluisi energiaa ilman lämmön talteenottoa 8898 kWh/vuosi. Vallox Digit2SE -kojeella 4075 kWh/vuosi ja Enervent Pingvin eco EDE -kojeella vain 2198 kWh. Tästä syystä taloni ilmanvaihdosta vastaa viimeksi mainittu laite. Eli iv-koneeseen kannattaa ehdottomasti panostaa.
- Liittynyt
- 4.2.2012
- Viestejä
- 1 034
Meillä samat mitoitusarvot. Todellisuudessa Pingvin eco EDE kuluttaa jälkilämmityksen (EDE = 400W sähkövastus) kanssa vuodesta riippuen 800-1000kWh. Siksi kannattaa vielä suuremmalla syyllä panostaa kunnon IV-koneeseen ja nimenomaan pyörivällä kennolla koska se on vaan paljon tehokkaampi nimenomaan talvella eli silloin kun sitä raitisilmaa tarvitsee eniten lämmittää.
- Liittynyt
- 5.6.2003
- Viestejä
- 29 708
- Ikä
- 45
Juuri täsmälleen näin. Kovimmilla pakkasilla sitten antaa tulisijalla apuja niin ei tuokaan vastus käy edes täysillä koko ajan. Täytys jotain hommata luotettava pistokemallinen kulutusmittari ja tökätä se pingun töpseliin talveksi niin näkisi mitä se ihan oikeasti kuluttaa. Mutta vähillä se menee, veikkaan että tuo sun alta 1000 kwh on aika lähellä totuutta kyllä.
- Liittynyt
- 21.10.2005
- Viestejä
- 10 950
Mitä toi tarkoittaa? Että laskennallinen energiankulutus talolle on 8898 kWh/vuosi ilman veden/yms lämmitystä?
- Liittynyt
- 21.12.2009
- Viestejä
- 41
8898 kWh on laskennallinen arvo pelkälle ilmanvaihdolle ilman lämmön talteenottoa. Lisäksi lämmitysenergiaa tarvitaan rakennuksen vaipan vuotokohtien läpi sisään tulevan vuotoilman lämmitykseen ja rakennuksen vaippapintojen lämpöhäviöiden korvaamiseen.
Esimerkiksi talossani vuotoilman lämmitykseen tarvitaan laskennallisesti 428 kWh/vuosi (mitattu ilmanvuotoluku n50=0,61/h) ja vaippapintojen lämpöhäviöihin 9007 kWh/vuosi.
- Liittynyt
- 4.2.2012
- Viestejä
- 1 034
Korkeampaa matikkaa, alla ehkä Rhebokia enemmän "suomeksi"...
Laskennallisesti uudessa talossa (350m3) menisi koneellisen ilmanvaihdon tuloilman lämmittämiseen jonnekin +15C tuon verran energiaa. Tämä tietysti siksi kun kone sekä poistaa että tuo ilman hallitusti. Luku pienenee IV-koneen lämmöntalteenottokyvyn mukaan eli kun poistoilmasta otetaan lämpö talteen ja sillä lämmitetään ulkoa tuleva niin jäljelle jää laskennallisesti tuo 2198kWh/v (pyöriväkennoisella). Tässä pitää huomioida että uusissa taloissa ilmanvaihto pitää olla suunniteltu ja laskettu täyttäen määräykset että asunnon ilman pitää vaihtua 0,5 1/h eli suomeksi kerran kahteen tuntiin. Uudessa talossa talon ilma vaihdetaan hallitusti ja IV-järjestelmä on LTO-koneiden myötä osa talon lämmitysjärjestelmää (passiivi ja nollataloissa jopa päälämmitys).
Vanhoissa taloissa ilmanvaihto toimii yleensä painovoimaisena ja silloin korvausilma (se mikä raoista, nurkista, ikkunoista yms. tulee sisään) lämmitetään päälämmitysjärjestelmällä. Mikäli talossa on koneellinen poisto niin silloin menee vain enemmän ulos harakoille eli sisääntulevaa lämmitettävää tulee enemmän.
Käytännössä siis jos vanhaan taloon laittaa koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon LTO:lla, talon tiiiviydestä riippuen se vähentää lämmitystehon tarvetta. "Vähän" sama asia kuin minkä ILPpi tekee eli jos 1kW sähköä saa 3 kW lämpöä niin se on päälämmitysjärjestelmästä pois.
- Liittynyt
- 21.12.2009
- Viestejä
- 41
Pingun kuluttama sähkö on eri asia kuin tuloilman lämmitykseen tarvittava energia, ellei iv-koneen tulolämpötilaa ole säädetty samaksi kuin huonelämpötila. Ilman paremman sekoittumisen takaamiseksi iv-koneen tulolämpötila kuitenkin on tavallisesti säädetty pari astetta huonelämpötilaa matalammaksi. Tämä erotus lämmitetään sitten talon lämmitysjärjestelmällä. Mittasin Pingun ottotehoksi 42 W, joten vuosikulutukseksi tulee 368kWh ilman jälkilämmitysta. Viime talvena jälkilämmitys taisi olla päällä kokonaista kaksi vuorokautta.
- Liittynyt
- 21.10.2005
- Viestejä
- 10 950
Korkeampaa matikkaa, alla ehkä Rhebokia enemmän "suomeksi"...
Laskennallisesti uudessa talossa (350m3) menisi koneellisen ilmanvaihdon tuloilman lämmittämiseen jonnekin +15C tuon verran energiaa. Tämä tietysti siksi kun kone sekä poistaa että tuo ilman hallitusti. Luku pienenee IV-koneen lämmöntalteenottokyvyn mukaan eli kun poistoilmasta otetaan lämpö talteen ja sillä lämmitetään ulkoa tuleva niin jäljelle jää laskennallisesti tuo 2198kWh/v (pyöriväkennoisella). Tässä pitää huomioida että uusissa taloissa ilmanvaihto pitää olla suunniteltu ja laskettu täyttäen määräykset että asunnon ilman pitää vaihtua 0,5 1/h eli suomeksi kerran kahteen tuntiin. Uudessa talossa talon ilma vaihdetaan hallitusti ja IV-järjestelmä on LTO-koneiden myötä osa talon lämmitysjärjestelmää (passiivi ja nollataloissa jopa päälämmitys).
Vanhoissa taloissa ilmanvaihto toimii yleensä painovoimaisena ja silloin korvausilma (se mikä raoista, nurkista, ikkunoista yms. tulee sisään) lämmitetään päälämmitysjärjestelmällä. Mikäli talossa on koneellinen poisto niin silloin menee vain enemmän ulos harakoille eli sisääntulevaa lämmitettävää tulee enemmän.
Käytännössä siis jos vanhaan taloon laittaa koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon LTO:lla, talon tiiiviydestä riippuen se vähentää lämmitystehon tarvetta. "Vähän" sama asia kuin minkä ILPpi tekee eli jos 1kW sähköä saa 3 kW lämpöä niin se on päälämmitysjärjestelmästä pois.
Onko uusille taloille sitten lisäksi myös joku laskennallinen "muut energiahäviöt" eristysten, yms perusteella.
Oletan, että sen pitäisi olla reilusti vähemmän kuin tuo laskennallinen ilmanvaihdon vaikutus. Eli paljonko energiaa kuluu jos laitetaan ilmanvaihtokone kiinni/ovet kiinni eikä siellä ole yhtään sähkölaitetta kuluttamassa energiaa paitsi lämmitysjärjestelmä.
E: ja siis energiaa ei sähköä
Suositut
-
-
-
-
Thread 'Viinit, konjakit, viskit, ... Keskustelua "paremmista" alkoholijuomista'
- Jakob
Vastauksia: 3K -
Thread 'Talonrakentajan pahimmat vitutukset - miksi ei kannata rakentaa taloa?'
- Huppe
Vastauksia: 1K
