Omakotitalon energiankulutus

[D.Yates]

Pitääkin tarkistaa minkä lämpöistä vettä lattiaan tarjotaan, mutta käsittääkseni jo nollakelillä lämmöntarve on aika vähäistä.

23-asteista on kiertovesi, eli kylmempää mitä sisälämpö. Niinkuin on tarkoituskin. Voishan noita pumppuja pienentää ihan huvikseen, turhaan pyörivät muutenkin.

 

[LoftYokel]

23-asteista on kiertovesi, eli kylmempää mitä sisälämpö. Niinkuin on tarkoituskin. Voishan noita pumppuja pienentää ihan huvikseen, turhaan pyörivät muutenkin.

Kuivaako sulla pesutilat hyvin tuolla lämmöllä? Vai käytätkö jotain muita kikkoja sen kuivattamiseen? Mulla oli viime kesänä kans 23, mutta nostin sen sitten pari astetta ylemmäksi "varalta" kun en oikein vielä hahmottanut miten lattioiden pitäisi kuivaa. Nyt on talvelta jo vähän referenssiä, niin voi olla, että tulee taas kokeiltua säätöjä.

IMO Loftiksella on jotenkin nurinperin tuo systeemi. Meilläkin on Warmian lattialämmitys ja sen säätöjä on joutunut ruuvailemaan jotta viisasten kivi löytyi (syy on tullut joskus mainittua joten en kertaa). Meillä on vain olkkarissa vastaava kahden piirin viritys (ulompi vapaa, sisempi termarilla) ja se on säädetty siten että ulkopiiri tuottaa peruslämpötason ja sisempi tulee vain avuksi jos on tarvetta. Termari pysyy siis asetuksessaan ympäri vuoden.

Hmm... olenkohan selittänyt jotain epäselvästi. Voisin siis käyttää tätä lämmitysjärjestelmään "kuten muutkin", mutta en koe sitä tarpeelliseksi. Säädöt kerrattuna on siis 1. pumpun kesä&talvinopeus. Siitä pääsisi alphalla eroon, mikä olisikin houkutteleva päivitys joskus. Olisitpa 69T vähän aikaisemmin alkanut tänne kirjoittelemaan 2. Vapaakiertoisten "ylimääräisten" piirien avaaminen ja sulkeminen kesä/talvi. Normaali toimenpide tämäkin sellaisissa lämmönjakojärjestelmissä, missä kaikki kosteat tms. piirit eivät ole toimilaitteiden takana. 3. Termostaattien säätäminen on/off. Tässä tulee ainoastaan se ero ja outous, mutta tämäkin olisi mahdollista tehdä kuten normaalisti eli voisin käyttää termostaatteja lämmönsäätöön, jos haluaisin. Se toimisi ihan oikein. Talossani sillä ei saavuta mitään merkittävää, joten en tee niin.

Tällä, että on/off-tyyppisesti käytän, on sen sijaan lämmityskompleksissani vielä etuja. Suurin syy itselleni on se, että termostaatit on hyviä peittämään lämmityksen viallisen/huonon toiminnan. Tähän kuuluu siis talon ominaisuuksien muuttuminen ihan yhtä lailla, kuin varsinaiset viatkin. Pumppu voi tehdä aivan väärän lämpöistä vettä ja silti sitä ei huomaa talon sisälämmöissä, koska termarit säätävät sisälämmöt hyväksi. Uusi talo kuivaa ensimmäsen vuoden, porakaivo viilenee viisi vuotta, talli kuivaa vuoden, tallissa voi jäädä ilmastointi kesäsetupille tai takaovi auki talvella tai lämmitys liian suurelle/pienelle, iv-kone voi sekoilla jne. Kaikki näiden aiheuttamat lämmitystarpeen muutokset termostaatti pystyisi peittämään, mutta on/offilla nämä näkyy heti sisälämmöissä. Sitten vaan etsimään vika tai laskemaan lämpökäyrää alemmaksi jos talo tai talli on kuivanut tarpeeksi, eikä syytä mihinkään vikaan löydy. Termostaattisuudettomuus on maalämpöfoorumilta apinoitu, mutta kaikille siitä toki merkittävää ei hyötyä ole. En siis ole se joka tekee oikein ja muut väärin. Tarpeensa ja ongelmansa kullakin. Mulla oli sen kaivon kanssa ongelmia ja on/offille siirtymisen jälkeen alkoi kummasti ideoita syntymään.

 

[D.Yates]

Kuivaako sulla pesutilat hyvin tuolla lämmöllä? Vai käytätkö jotain muita kikkoja sen kuivattamiseen?

En ole huomannut ongelmia. Ei kai sen niin väliä vaikka vähän kauemman kestäisi. Pesutilat on omassa piirissään että kyllä lämpöä voisi nostaa jos tarpeelliseksi sen kokee. Toki lastalla vetelen aina enimmät vedet veks ja saunomisen jälkeen on ikkuna auki.

 

[69T]

IMO kuulostaa kyllä perin monimutkaiselta DIY-viritykseltä jolla peitellään jotain muuta kuin termarien toimintaa No, jokainen tekee kuten haluaa, taloa myydessä kannattaa kyllä harkita säätölogiikkaa...

Warmian lattialämmityksen (kuten muidenkin samaan koulukuntaan kuuluvien, ei siis Uponor) suunnittelun peruskaava menee siten että valtaosa tiloista on ilman termaria (vapaakiertoisia) ja tilojen lämpötila määräytyy ulkolämpötilan mukaan säätyvän menovesikäyrän perusteella. Vapaakiertoisten tilojen lämpötilataso perustuu putkituksen kokoon ja tiheyteen = lämmitysteho W / m2. Tarkoittaa suomeksi että normitila mitoitetaan +21,5C sisälämpötilalle, kosteat tmvst. +23C ja varastot/at yms. +17C. Perustana käytetään vakiokulmakertoimella olevaa menoveden käyrää joka antaa tietyn menoveden lämpötilan mitoituslämpötilassa ts. etelän -26C kierrossa lienee +33...35C. Samalla kaavalla termarit laitetaan yleensä vain tiloihin joissa halutaan matalampaa lämpötilaa ts. termari toimii rajoittimena. Em. siis peruskaava (logiikka löytyy manuaalista) ja pätee siltä osin kuin asiakas ei ole halunnut virittää omiaan tai rakennus edellyttää kuten vaikka Vässyn akvaario.

Meillä homma toimii juurikin yo. kaavalla nyt kun säädöt on saatu kohdalleen. Makkareissa termarit rajoittaa lämpötilaa perustasoa alemmas, olkkarin tuplapiiristä termarin perässä oleva toimii siihen saakka kunnes takkaleivari puskee lisälämpöä jolloin se menee kiinni ja puulämmön "hyöty" tulee käyttöön. Vastaavasti kosteissa tiloissa on putkitustiheydestä johtuen 1-2C astetta lämpöisempää ja lattiakin kuivuu. Btw. meillä on oleskelualueella suurin osa lattiasta laatalla eli siinä tarvitaan "mukavuuslämpö" ympäri vuoden ja siksi ne ovat vapaakiertoisia (hankaloittaa säätämistä, ei mahdoton). At/var/tekn. lämpötilaa on rajoitettu koska siellä ei tarvita mitoituslämpötilaa +17C ja sen "säätämistapaa" veivattiin Timban kanssa talvella (liekö ollut tässä threadissa). Mainitaan vielä että meillä vain yksi kv-pumppu eli kaikkien tilojen lämmöt syntyy yhdellä käyrällä. Osalla on esim. kosteat omalla pumpulla jolloin säätö on astetta helpompaa. Summasummarum meillä perussetup menee jotakuinkin seuraavasti:
- menoveden alaraja +25C joka kuivaa kosteiden tilojen lattiat kesälläkin (pahalla helteellä saattaa olla tarvetta pudottaa alemmas ... ei ole vielä kokemusta)
- käyrä menee kulmalla 5C ulkolämpötilassa = 1C menovedessä eli +-0C=+27C, -20C=+31C jne.
- kv-pumppu hoitaa itsensä, perinteinen säädettävä pumppu olisi kesäkaudella I-nopeus ja lämmityskaudella II-nopeus
- yksi jakotukki manuaalisesti kiinni/auki kuten edellä kerroin

Hela paskan säätöjen toimivuus ja perusedellytys on se että lämmitysjärjestelmä on puhdas ja ilmaton viimeistäkin putkenmutkaa myöden. Ilman pois saaminen järjestelmästä saattaa olla hankalampi juttu, varsinkin kun lämpötilat on matalat ja laitetaan halvat ilmakellot joiden poistokyky on vähän niin ja näin. Meillä laitettiin paremmat (=isommat ja kalliimmat) koska järjestelmän tilavuus on normaalia suurempi johtuen 700l aurinkovaraajasta (yht. 1200l) ja siltikin ilmaus otti pari lämmityskautta, kuten säätöjen korjaaminenkin. Eka asumisvuosi meni hakiessa ja mennyt lämmityskausi on ollut hienosäätöä erinäisten asioiden suhteen kuten menovesianturin reagointiherkkyys (lämmönjohtumispasta ja eristys) jne.
Kuten edellisessä postauksessa totesin, homma toimii 90-95% ja sitten ne "ääriolot" hiukan heittelee suuntaan tai toiseen, kuten maaliskuun auringonpaiste etelän puolella vs. pohjoisen puolella ulkolämpötila-antura -10C. Nuo on kuitenkin vain hetkellisiä ja niihin ei kuole, itseasiassa maaliskuussa päivän liikalämpö tasaantui yön aikana IV-koneen kautta ja säästöä syntyi siinä kun jälkilämmitystä tarvittiin vähemmän.

Btw. Timballe (miksei muillekin) tuosta IV-koneen tuloilman pyynnin nostosta vs. jälkilämmitys sen verran että Enerventin EDA-ohjauksessa voi kytkeä jälkilämmityksen vuosikellolla pois. Esim. meillä se on ohjelmoitu pois huhtikuu - lokakuu.

 

[Huppe]

Muutama kysymys jälleen:

Nyt kesällä alkaa taas kylppärit viilentyä. Eli minun pitäisi varmaan "lukita" minimilämpö sähkökattilaan jotta kylppärinlattiat kestää lämpösenä?
Olisiko se 25 asteinen vaikkapa sopiva vesi sinne lattiaan?

 

[69T]

Muutama kysymys jälleen:

Nyt kesällä alkaa taas kylppärit viilentyä. Eli minun pitäisi varmaan "lukita" minimilämpö sähkökattilaan jotta kylppärinlattiat kestää lämpösenä?
Olisiko se 25 asteinen vaikkapa sopiva vesi sinne lattiaan?

Oikein päätelty ja 25C lienee hyvä aloituslämpö. Sopiva alaraja selviää kokeilemalla koska riippuu laatasta, valun paksuudesta, putkien sijainnista valussa yms. oikaisupinnoista.... ja tietysti siitä miten muut tilat siihen reagoi.

 

[LoftYokel]

IMO kuulostaa kyllä perin monimutkaiselta DIY-viritykseltä jolla peitellään jotain muuta kuin termarien toimintaa No, jokainen tekee kuten haluaa, taloa myydessä kannattaa kyllä harkita säätölogiikkaa...

En varmaan osaa selittää Tuossa järjestelmässä ei nimittäin ole mitään monimutkaista tai DIY:tä. Sama systeemi on mm. Timballa. Käytän vaan termareita eri tavalla kuin yleensä, koska mun systeemi on niin säädetty, että ne on ihan turhia niille tarkoitetussa normaalissa käytössä (eikä ole akvaariota). Taloa myydessä voi kääntää termarit +22 ja kaikki toimii edelleen heittämällä. Siinä vaiheessa talo ja talli on varmasti kuivanut ja energiatarve ei muutu enää muutoin kuin jos jotain menee hajalle. Tallin ilmanvaihtoakaan ei olisi pakko muuttaa kesäksi, mutta koska niin voi tehdä, muutan mielelläni, jotta kaikki käryt lähtee kesällä mahd. nopeasti pois. Talvella sitten pienennän. Noh, alkaa mennä jo vähän jankkaamiseksi. Eiköhän kaikki voi säädellä tai olla säätämättä sen verran kuin haluaa. Pääasia että homma toimii ja on itse tyytyväinen.

 

[69T]

Ei ole tarkoitus jankata eli lue tai jätä lukematta....

Laitoin kaikki termostaattipiirit kokonaan kiinni viime viikolla. Näytti pumpun vuorokausikulutus tippuneen 22kWh->10kWh. Muut piirit saa olla vielä hetken auki. Nyt saisi varmaan kiertovesipumpun nopeutta myös hidastaa.

IMO jotain on pielessä jos termaripiirien sulkeminen pudottaa kulutusta 12kWh/vrk. Normaalisti toimivassa järjestelmässä kulutus tippuu sitä mukaan kun lämmitystarve vähenee eli termaripiirit on vähemmän auki, menoveden lämpötila putoaa ja dT pienee eli lämmönluovutus (energiankulutus) pienenee.

Mulla on se ilo, että talvella hitaampi ei riitä ja kesällä sitä on turha pitää nopeammalla. Varmasti toimisi nopeammallakin, mutta ei siitä ole hyötyäkään. Talvella taasen pitää tehdä tarpeettoman kuumaa vettä lattiaan, jos on hitaalla ja sehän tunnetusti kasvattaa sähkölaskua. En tullut katsoneetksi, että nouseeko lattiakierron dT liian suureksi talvella, vai mistä on kyse. Kesällä hidastaminen käytännössä laskee lattian lämpötilaa (vapaakiertoisissa piireissä), vaikka tehtävä vesi pysyy yhtä lämpöisenä. Se kuinka suurena ilmiöt näkyy, on ihan talokohtaista (mitoitus/lämmitysjärjestelmän muut säädöt). Tässä tällainen ei-niin-tekninen selitys

Nopeudensäädöllä siis vaikutetaan lattiakierron lähtevän ja palaavan lämpötilaeroon, jos joku nyt ei sitä vielä sattunut tietämään. Se sitten ilmenee mm. tuolla yo. tavalla. Toivottavasti meni selitys oikein päin, kun tuli nukuttua kovin reippaat yöunet (not).

Osin oikein vakionopeuspumpulla useampitasoisessa talossa. Pumpulla pitää olla riittävästi vauhtia jotta se pystyy tuottamaan riittävästi nostokorkeutta (painetta) jotta neste siirtyy myös ylempiin kerroksiin. Tarkoittaa talvella sitä että hidas nopeus ei tuota riittävästi nostokorkeutta (painetta) ja siksi se jää viileäksi vaikka menovedessä olisi riittävästi lämpöä (koska sitä ei siis päädy ylös riittävässä määrin).

Nopeussäätö vaikuttaa meno- ja paluupuolen eroon dT siltä osin jos pumpun nopeus on liian pieni tai liian iso. Liian pieni tuli edellä selitettyä ja liian iso tarkoittaa turhaa kulutusta koska dT pienenee olemattomiin ja tiloissa on liikaa lämpöä. Tuota saa tietysti korjattua menoveden käyrää laskemalla mutta kostautuu yleensä jossain tilanteessa.
Itse dT pitäisi olla talvella kovilla pakkasilla max. suunnitelman mukainen (löytynee Warmian suunnitelmista) ja siitä sitten pienempää. Tarkoittaa esim. meillä max. 5 astetta ja keskimäärin lämmityskaudella pyörii 2-3 asteen hujakoilla. Suomeksi kun pakkanen kiristyy nopeasti niin lähentelee 5 ja kun putoaa nopeasti niin ero jopa alle 2 astetta (mikä on tietysti luonnollista) .

Yhtäältä IMO lämmitysjärjestelmän asetukset ja lämmöntuottojärjestelmän (tässä tapauksessa MLP) pitää säätää erikseen yhdessä. Toinen tuottaa ja toinen kuluttaa mutta jos niitä yrittää säätää "combona" niin ei taida pelittää läpi vuoden. Vertaukset Timban samanlaiseen lienee oikein laitteiden suhteen, mutta ymmärtääkseni Timban ei tarvitse periaatteessa koskea mihinkään ja homma pelittää silti oikein.

 

[LoftYokel]

Ei ole tarkoitus jankata eli lue tai jätä lukematta....

Yhtäältä IMO lämmitysjärjestelmän asetukset ja lämmöntuottojärjestelmän (tässä tapauksessa MLP) pitää säätää erikseen yhdessä. Toinen tuottaa ja toinen kuluttaa mutta jos niitä yrittää säätää "combona" niin ei taida pelittää läpi vuoden. Vertaukset Timban samanlaiseen lienee oikein laitteiden suhteen, mutta ymmärtääkseni Timban ei tarvitse periaatteessa koskea mihinkään ja homma pelittää silti oikein.

Mukavahan se on asiallista keskustelua jatkaa, mutta en tiedä jaksaako tätä kukaan muu lukea Siksi aattelin, ettei puolestani tarvi enää toistaa.

Timba sulkee vapaakiertoiset luultavasti kesäksi ja hidastaa pumpun nopeuden. Jos autotallissa on jakotukki, niin varmaan sekin menee kiinni. Ihan normisettiä. Taitaa olla muutoin sama kuin teillä, mutta Alpha hoitaa tuon nopeudensäädön teillä. Täysin sama mulla (pl. Alpha). Lattialämmitys on meillä kaikilla myös sama, joten mitään eroa tai outoa en näe missään näissä kolmessa järjestelmässä. Jos laitan termostaatit +22, niin homma pelittää heti ihan samaten kuin kaikilla muillakin.

IMO jotain on pielessä jos termaripiirien sulkeminen pudottaa kulutusta 12kWh/vrk. Normaalisti toimivassa järjestelmässä kulutus tippuu sitä mukaan kun lämmitystarve vähenee eli termaripiirit on vähemmän auki, menoveden lämpötila putoaa ja dT pienee eli lämmönluovutus (energiankulutus) pienenee.

Juuri näin, tässä se pihvi on. Kun pitää termostaatin +22, kulutus tippuu vaiheittain kun kierto loppuu kelien lämmetessä. Kun säätää suoraan täysin auki->täysin kiinni, putoaa kulutus kerralla. Jos säädät nyt talosi termostaatit +35 (tai mitä se maksimi nyt onkaan), niin kulutus nousee, mikäli menoveden lämpötila sen mahdollistaa. Jos olet säätänyt niin hyvin ettei vaikuta, niin sitten kannattaa olla tyytyväinen

Laajemmin sama: Tämä kulutuksen yhtäkkinen tippuminen johtuu siitä, että termarit oli täysin auki kun kulutus oli suurta eli koko taloon työnnettiin 25-asteista vettä lattiaan. Laitoin ne offille eli täysin kiinni, jolloin vain arviolta 1/3-osaan lattiasta työnnettiin 25-asteista vettä. IV-kone puhalsi osan ylilämmöstä ulos ja talon sisälämpötila myös pieneni samalla kun laitoin offille termarit, joten myös kulutus pieneni. Muutoksen näki myös iv-koneen ruudulta tuloilman arvoista. Ihan loogista mielestäni. Kelit lämpeni täällä suunnalla aika nopeasti, joten olisin voinut tuon muutoksen tehdä muutaman viikon aikaisemmin ja mieluummin vaikka kuukautta aikaisemmin. Tässä siis se negatiivinen puoli mikä on/off-systeemissä on keväisin ja tätä ei tapahdu jos kääntäisin termostaatit +22. Järjestelmä pysyy täysin samana, ainoastaan oma käyttötapani eroana. Positiiviset puolet selitetty aikaisemmin. Lämmitysteknisesti nyt on käynnissä viilennyskausi, koska märkätilat ja keittiön laattalattia lämmittää taloa liikaa.

 

[69T]

Mukavahan se on asiallista keskustelua jatkaa, mutta en tiedä jaksaako tätä kukaan muu lukea Siksi aattelin, ettei puolestani tarvi enää toistaa.

Laajemmin sama: Tämä kulutuksen yhtäkkinen tippuminen johtuu siitä, että termarit oli täysin auki kun kulutus oli suurta eli koko taloon työnnettiin 25-asteista vettä lattiaan. Laitoin ne offille eli täysin kiinni, jolloin vain arviolta 1/3-osaan lattiasta työnnettiin 25-asteista vettä. IV-kone puhalsi osan ylilämmöstä ulos ja talon sisälämpötila myös pieneni samalla kun laitoin offille termarit, joten myös kulutus pieneni. Muutoksen näki myös iv-koneen ruudulta tuloilman arvoista. Ihan loogista mielestäni. Kelit lämpeni täällä suunnalla aika nopeasti, joten olisin voinut tuon muutoksen tehdä muutaman viikon aikaisemmin ja mieluummin vaikka kuukautta aikaisemmin. Tässä siis se negatiivinen puoli mikä on/off-systeemissä on keväisin ja tätä ei tapahdu jos kääntäisin termostaatit +22. Järjestelmä pysyy täysin samana, ainoastaan oma käyttötapani eroana. Positiiviset puolet selitetty aikaisemmin. Lämmitysteknisesti nyt on käynnissä viilennyskausi, koska märkätilat ja keittiön laattalattia lämmittää taloa liikaa.

Toi loppuosa on se mitä tyhmä ei ymmärrä. Miksi et pidä niitä termareita siinä +22C jos kerran homma toimii oikein? Mikäli olen oikein ymmärtänyt niin sulla kaivo käy melko kylmänä ja kevään tullen se on viileimmillään. Luulisi että lämmityskauden aikana nuo termaripiirit on vain puolet ajasta auki (käytännössä) ja esim. kevään tullen kulutus alkaa putoamaan heti kun kelit lämpenee eikä vasta sitten kun muistaa säätää eli voisi kuvitella systeemin haukkaavan vähemmän energiaa vuositasollakin .... teillä meni maaliskuussa kuitenkin reilu 800kWh sähköä eli torppa haukkasi vesineen yli 2500kWh mikä sama kuin D.Yatesin maaliskuu, tosin sillä lie pienempi tönö ja vähemmän eristettä (teillä kun tais olla matalaenergia). Meillä meni maaliskuussa 190m2/7m3 joku 1700-1900kWh + auringosta se reilu 400kWh.

 

[LoftYokel]

Toi loppuosa on se mitä tyhmä ei ymmärrä. Miksi et pidä niitä termareita siinä +22C jos kerran homma toimii oikein? Mikäli olen oikein ymmärtänyt niin sulla kaivo käy melko kylmänä ja kevään tullen se on viileimmillään. Luulisi että lämmityskauden aikana nuo termaripiirit on vain puolet ajasta auki (käytännössä) ja esim. kevään tullen kulutus alkaa putoamaan heti kun kelit lämpenee eikä vasta sitten kun muistaa säätää eli voisi kuvitella systeemin haukkaavan vähemmän energiaa vuositasollakin .... teillä meni maaliskuussa kuitenkin reilu 800kWh sähköä eli torppa haukkasi vesineen yli 2500kWh mikä sama kuin D.Yatesin maaliskuu, tosin sillä lie pienempi tönö ja vähemmän eristettä (teillä kun tais olla matalaenergia). Meillä meni maaliskuussa 190m2/7m3 joku 1700-1900kWh + auringosta se reilu 400kWh.

Pitämällä termostaatit täysin auki varmistan sen ettei pumppu tee yhtään kuumempaa menovettä kuin on pakko. Kun termostaatit on täysin auki, virtaus on mahdollisimman vapaata, joten menoveden lämpötila on mahdollisimman pieni ja mlp:n hyötysuhde siten paras mahdollinen ja siten kaivoa kuormitetaan mahdollisimman vähän, mikä nostaa myös hyötysuhdetta. Ideaalitilanteessa pitämällä termostaatit +22, homma toimisi täysin samalla tavalla kuin nyt, mutta koska talo on kuivanut edellisen talven, tallin lämmöntarve muuttunut tänä talvena ja kaivo kylmenee viisi vuotta, ei voida pysyä ideaalitilanteessa jatkuvasti.

Jos nostan termostaatin lukemat talvella +22->30, huonelämpö ei muutu yhtään. Useimmilla muilla se muuttuu, koska tehdään turhaan liian lämmintä menovettä.

Esimerkki: ensimmäisen talven hyvät säädöt tekivät 7-astetta (vai oliko se 5?) liian lämmintä vettä toisena talvena lattiaan, koska lämmöntarve oli pienempää kuivaneen talon yms takia. Sisälämmöt pysyivät hyvänä, mutta termostaattipiirit olivat kiinni, joten pumppu teki kuumaa ja kaivo huusi hoosiannaa. Tämä on sitä kun kirjoitin, että termostaatti on hyvä piilottamaan viat. Kannattaa muuten rakentaa pakettitalo, niin kaikki on helpompaa

Talvella kun termostaattipiirit on täysin auki, ei tarvitse miettiä, että tekeekö pumppu liian kuumaa. Sen huomaa heti sisälämmöissä. Sitten kun kaikki olosuhteet on stabiloituneet, voin hyvin ottaa termostaatit käyttöön. Talvella ne ovat täysin auki ja kesällä täysin kiinni. Ei siitä tosin silloinkaan ole mitään muuta hyötyä kuin, että keväällä ja syksyllä ei tarvitse kääntää muutamaa namiskaa seinällä. Siitä "vaivasta" menetän yksinkertaisen seurannan, mistä huomaa helposti jos jotain on pielessä. Yksikin tuttu tässä kertoi, että oli mennyt 4000kWh maalis- ja huhtikuussa maalämmöllä ja pienemmällä talolla kuin tämä. Siinä olisi säästänyt moneen kertaan sen vaivan mikä tästä kikkailusta tulee. Sekä työnä että rahana. Ei tarvitse kuin joku anturi seota ja soppa on valmis. Jos tarkkoja ollaan, niin kesälläkin termostaattien toiminta on ihan samaa kuin normaalissa käyttötavassa. Kiinnihän ne ovat, vaikka termostaatti näyttää +22. Voin toki vääntää ne tuohon myös jo aikaisemmin keväällä, niin sitten vältyn tältä "kevätongelmalta" ja kesällähän sillä ei ole merkitystä missä se termostaatti on kunhan on vaan tarpeeksi matalalla. Talven täysin auki -tilanteesta en halua luopua

Neliöitä talossa ja tallissa oli luokkaa 270m2. Jossain 10 000kWh:n paikkeilla kaikki kulutus vuodessa säätöjen jälkeen.

 

[LoftYokel]

Toi loppuosa on se mitä tyhmä ei ymmärrä. Miksi et pidä niitä termareita siinä +22C jos kerran homma toimii oikein?

En tiedä vastasinko jo tuohon, mutta en pidä sen takia, koska homma toimii oikein, vaikka en pidäkään +22C niitä. Voin pitää tai olla pitämättä, niin sisälämmöt on samat. Pienellä vaivalla saan varmuuden menoveden järkevästä lämpötilasta ja siten seurannan tiettyihin asioihin ilmaiseksi.

Voisin heittää vastakysymyksen, että miksi muut käyttävät termostaatteja sellaisissa taloissa missä on vapaakiertoisia piirejä muualla kuin märkätiloissa? Akvaariotalo, "kevätongelman" poistaminen ja 0,3-asteen tarkkuus sisälämpötilaan tuli esille aiemmin, mutta onko muita syitä, jos saa sisälämmöt pysymään tasaisena ilman termostaatteja? Voisin harkita itsekin käyttäväni (koska ne tuli laitettua seinälle), jos hyviä syitä tulee. Sitten viimeistään, kun rakennusten kulutukseen vaikuttavat tekijät on vakiintuneet.

 

[Tengu1]

Voisin heittää vastakysymyksen, että miksi muut käyttävät termostaatteja sellaisissa taloissa missä on vapaakiertoisia piirejä muualla kuin märkätiloissa? Akvaariotalo, "kevätongelman" poistaminen ja 0,3-asteen tarkkuus sisälämpötilaan tuli esille aiemmin, mutta onko muita syitä, jos saa sisälämmöt pysymään tasaisena ilman termostaatteja? Voisin harkita itsekin käyttäväni (koska ne tuli laitettua seinälle), jos hyviä syitä tulee. Sitten viimeistään, kun rakennusten kulutukseen vaikuttavat tekijät on vakiintuneet.

Nyt oli niin paljon teksitiä että en oikeasti jaksanut lukea kaikkea... Omassa ei termarin termaria missään piirissä ja mitään hantaakia en ajatellut säädellä kesää varten (no iv kone vaatii seuraamista kesäviilennystoiminnon osalta koska tuossahan on oma sisäinen termari). Kaikki piirit "vapaalla", Ouman-800 säätää ja Alpha2:n voimin ajellaan. Kylmimpinä kuukausina oli alphassa vakiokäyrä mutta auto:lla on menty jo kuukausia. Nyt ei enää aurinkokaan osu sisälle kun on pitkät räystäät. Oma lähestymistapa on ollut vähän se että on vähempi hajoavia juttuja kun on mahd yksinkertainen systeemi.
Tuo sisätermari on mutta ei ole kytketty käyttöön. Jonkun asteen keväällä lämmöt voi sisällä haahuilla mutta meitä se ei haittaa.

PS Ja pelkästään aurinkolämmön voimin on menty jo kuukausia :-)

 

[LoftYokel]

Tuo Ouman + Alpha onkin varmasti namu Sellaisen voisin itsekin joskus laittaa, jos kyllästyn vääntämään namiskoja ja haluan siirtyä nykyaikaan.

 

[69T]

En tiedä vastasinko jo tuohon, mutta en pidä sen takia, koska homma toimii oikein, vaikka en pidäkään +22C niitä. Voin pitää tai olla pitämättä, niin sisälämmöt on samat. Pienellä vaivalla saan varmuuden menoveden järkevästä lämpötilasta ja siten seurannan tiettyihin asioihin ilmaiseksi.

Voisin heittää vastakysymyksen, että miksi muut käyttävät termostaatteja sellaisissa taloissa missä on vapaakiertoisia piirejä muualla kuin märkätiloissa? Akvaariotalo, "kevätongelman" poistaminen ja 0,3-asteen tarkkuus sisälämpötilaan tuli esille aiemmin, mutta onko muita syitä, jos saa sisälämmöt pysymään tasaisena ilman termostaatteja? Voisin harkita itsekin käyttäväni (koska ne tuli laitettua seinälle), jos hyviä syitä tulee. Sitten viimeistään, kun rakennusten kulutukseen vaikuttavat tekijät on vakiintuneet.

Vastakysymykseen oli vastaus jo ennen kysymystä. Liekö pitkä vai epäselvä teksti....

Postaus #2124 / sivu 85 jossa kirjoitin:
"Makkareissa termarit rajoittaa lämpötilaa perustasoa alemmas, olkkarin tuplapiiristä termarin perässä oleva toimii siihen saakka kunnes takkaleivari puskee lisälämpöä jolloin se menee kiinni ja puulämmön "hyöty" tulee käyttöön."

Suomennettuna ulkolämpötilan mukaan säätyvä menoveden käyrä tuottaa halutun sisälämmön vapaakiertoisten piirien toimesta. Tilojen välinen lämpötilaero (kuivat/kosteat/at) tulee jo suunnittelusta eli putkituksesta. Meillä perustaso on luokkaa +22C, makkareissa termarilla +20C, kosteat +23C ja tallissa +15C. Kaikki siis samalla menoveden lämpötilalla. Heittoa tulee ilmoista yms. johtuen mutta se on normaalia eli niillä ei haeta mitään 0,3C tarkkuuksia vaan rajoitusta. Etua tulee sitten siitä että termarit "hyödyntävät" ylilämmön (tuli se sitten vieraista, takasta, auringosta jne.) eli pistävät piirin kiinni jos lämpöä ei tarvita. Oikeasti ainoastaan käyttämätön energia on säästettyä

Warmian (myös Nereus ja muut saman koulukunnan) systeemeissä termareilla ei saa määräänsä suurempaa lämpötilaa muutoin kuin jos kaikki piirit olisi termarin perässä jolloin systeemi onkin enemmän Uponorin koulukuntaa. Siinähän ajetaan "riittävän kuumaa" josta piirit ottaa termareiden ohjauksella mitä säädetty. Tarkoittaa siis että jos yhdessä piirissä halutaan +25C niin menovesi sen mukaan ja silloin kaikista piireistä saa tarvittaessa sen saman.

Itsekin ottaisin Tengun tapaan Oumannin näin jälkiviisaana (sekään ei välttämättä poistaisi termarin tarvetta), mutta kun nykyinen toimii niin se riittää. Ei ole montaa rikkoutuvaa palikkaa kuitenkaan eli 4 termaria + toimilaitetta, moottoriohjattu sunttiventtiili ja antureina ainoastaan ulko- ja menovesi eli suht simppeli. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa että yksikään järjestelmä ei toimi ikuisesti ilman huoltoa ja valvontaa. Siksi niitä pitää säännöllisesti silmäillä ettei tule ylläreitä. Yksinkertaisimmillaan siis kuukausittaista lukemien seurantaa ja päivittäin voisi katsoa sisälämpömittariin... ;)

 

[LoftYokel]

Vastakysymykseen oli vastaus jo ennen kysymystä. Liekö pitkä vai epäselvä teksti....

Postaus #2124 / sivu 85 jossa kirjoitin:
"Makkareissa termarit rajoittaa lämpötilaa perustasoa alemmas, olkkarin tuplapiiristä termarin perässä oleva toimii siihen saakka kunnes takkaleivari puskee lisälämpöä jolloin se menee kiinni ja puulämmön "hyöty" tulee käyttöön."

Suomennettuna ulkolämpötilan mukaan säätyvä menoveden käyrä tuottaa halutun sisälämmön vapaakiertoisten piirien toimesta. Tilojen välinen lämpötilaero (kuivat/kosteat/at) tulee jo suunnittelusta eli putkituksesta. Meillä perustaso on luokkaa +22C, makkareissa termarilla +20C, kosteat +23C ja tallissa +15C. Kaikki siis samalla menoveden lämpötilalla. Heittoa tulee ilmoista yms. johtuen mutta se on normaalia eli niillä ei haeta mitään 0,3C tarkkuuksia vaan rajoitusta. Etua tulee sitten siitä että termarit "hyödyntävät" ylilämmön (tuli se sitten vieraista, takasta, auringosta jne.) eli pistävät piirin kiinni jos lämpöä ei tarvita. Oikeasti ainoastaan käyttämätön energia on säästettyä

Warmian (myös Nereus ja muut saman koulukunnan) systeemeissä termareilla ei saa määräänsä suurempaa lämpötilaa muutoin kuin jos kaikki piirit olisi termarin perässä jolloin systeemi onkin enemmän Uponorin koulukuntaa. Siinähän ajetaan "riittävän kuumaa" josta piirit ottaa termareiden ohjauksella mitä säädetty. Tarkoittaa siis että jos yhdessä piirissä halutaan +25C niin menovesi sen mukaan ja silloin kaikista piireistä saa tarvittaessa sen saman.

Itsekin ottaisin Tengun tapaan Oumannin näin jälkiviisaana (sekään ei välttämättä poistaisi termarin tarvetta), mutta kun nykyinen toimii niin se riittää. Ei ole montaa rikkoutuvaa palikkaa kuitenkaan eli 4 termaria + toimilaitetta, moottoriohjattu sunttiventtiili ja antureina ainoastaan ulko- ja menovesi eli suht simppeli. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa että yksikään järjestelmä ei toimi ikuisesti ilman huoltoa ja valvontaa. Siksi niitä pitää säännöllisesti silmäillä ettei tule ylläreitä. Yksinkertaisimmillaan siis kuukausittaista lukemien seurantaa ja päivittäin voisi katsoa sisälämpömittariin... ;)

Taitaa olla turnausväsymystä yhdellä jos toisellakin jo

Tuohon makkareiden viilennykseenhän terrmostaatti ei ole mitenkään pakollinen. Jos pidetään aina sen muutaman asteen viileämpänä, niin samoilla piirikohtaisilla säädöillä voi sen toteuttaa, kuin muidenkin tilojen säädöt on tehty. Termostaatilla tehdään sähköisesti rajoitus virtaukseen, kun sen voisi tehdä mekaanisesti ihan yhtä lailla. Toki jos haluaa välillä pitää +18 ja välillä +20, niin sittenhän termostaatti tietenkin on kannattava, koska sitä on nopea ruuvata. Sama toki koskee muita tiloja.

Itse kuulun niihin, jotka suhtautuvat erittäin skeptisesti takan lämmittämisen hyötyihin, MIKÄLI sitä hommaa ei ole suunniteltu kunnolla. Teilllä varmasti hommaa on ajateltu, kun öljyä on mahdollista säästää. Muutoin satunnainen polttaminen ei auta mitään, koska lattia on niin hidas reagoimaan. Sama "vika" myös kivitaloissa, missä seinät varaavat paljon. Kummassakin ylilämpö aiheuttaa vaan turhaa pumppaamista lattiaankin. Jos polttaa säännöllisesti suuren massan takalla, niin sitten toki termostaatin sulkeutumisesta on hyötyä. Ja jos on sähkötalo (tai öljy), niin edut on varmaankin ihan todellisia. Niihin termostaatti sopii, kunhan polttaa takkaa vaan reippaasti. Maalämpötalossa, missä maalämmöllä ei tuoteta alilämpöä ja nosteta sitä takalla normilämpöön, termostaatti ei hyödytä (tai voi sillä nyt ehkä 10 euroa vuodessa säästää, mutta en laske sitä vielä todelliseksi säästöksi). Toki takan lämmittäminen voi vähentää iv-koneen kulutusta, mutta se ei liity enää termostaatteihin. Jos polttaisin takkaa, niin luultavasti tekisin niin, että edellisenä iltana sulkisin termostaatin, jotta lämmöt ehtisivät yön ja päivän aikana laskea ja illalla sitten kun kotiin tulisin, laittaisin takkaan tulen. Sillä varmaan pärjäisi yön yli, joten seuraava aamuna sitten voisi laittaa termarin taas auki, jotta illalla kotiintullessa olisi taas lämmin lattia. Siis jos haluaisin jotain säästöä hakea epäsäännöllisellä polttamisella. En vaan jaksaisi varmaan montaa kertaa noin kikkailla. Tiedä sitten paljon jäähtyneen laatan lämmittäminen kuluttaisi, että saattaisi tuokin olla hyödytöntä.

Ottaisin Oumanin, Alphan, syvemmän porakaivon, pyöriväkennoisen ja toisen lattianvalajan. Muuten olen tyytyväinen Toki noiden kanssa nyt pystyy jo elämään, mutta tässä matkan varrella on tullut vähän ylimääräistä päänvaivaa.

 

[69T]

Taitaa olla turnausväsymystä yhdellä jos toisellakin jo

Tuohon makkareiden viilennykseenhän terrmostaatti ei ole mitenkään pakollinen. Jos pidetään aina sen muutaman asteen viileämpänä, niin samoilla piirikohtaisilla säädöillä voi sen toteuttaa, kuin muidenkin tilojen säädöt on tehty. Termostaatilla tehdään sähköisesti rajoitus virtaukseen, kun sen voisi tehdä mekaanisesti ihan yhtä lailla. Toki jos haluaa välillä pitää +18 ja välillä +20, niin sittenhän termostaatti tietenkin on kannattava, koska sitä on nopea ruuvata. Sama toki koskee muita tiloja.

Itse kuulun niihin, jotka suhtautuvat erittäin skeptisesti takan lämmittämisen hyötyihin, MIKÄLI sitä hommaa ei ole suunniteltu kunnolla. Teilllä varmasti hommaa on ajateltu, kun öljyä on mahdollista säästää. Muutoin satunnainen polttaminen ei auta mitään, koska lattia on niin hidas reagoimaan. Sama "vika" myös kivitaloissa, missä seinät varaavat paljon. Kummassakin ylilämpö aiheuttaa vaan turhaa pumppaamista lattiaankin. Jos polttaa säännöllisesti suuren massan takalla, niin sitten toki termostaatin sulkeutumisesta on hyötyä. Ja jos on sähkötalo (tai öljy), niin edut on varmaankin ihan todellisia. Niihin termostaatti sopii, kunhan polttaa takkaa vaan reippaasti. Maalämpötalossa, missä maalämmöllä ei tuoteta alilämpöä ja nosteta sitä takalla normilämpöön, termostaatti ei hyödytä (tai voi sillä nyt ehkä 10 euroa vuodessa säästää, mutta en laske sitä vielä todelliseksi säästöksi). Toki takan lämmittäminen voi vähentää iv-koneen kulutusta, mutta se ei liity enää termostaatteihin. Jos polttaisin takkaa, niin luultavasti tekisin niin, että edellisenä iltana sulkisin termostaatin, jotta lämmöt ehtisivät yön ja päivän aikana laskea ja illalla sitten kun kotiin tulisin, laittaisin takkaan tulen. Sillä varmaan pärjäisi yön yli, joten seuraava aamuna sitten voisi laittaa termarin taas auki, jotta illalla kotiintullessa olisi taas lämmin lattia. Siis jos haluaisin jotain säästöä hakea epäsäännöllisellä polttamisella. En vaan jaksaisi varmaan montaa kertaa noin kikkailla. Tiedä sitten paljon jäähtyneen laatan lämmittäminen kuluttaisi, että saattaisi tuokin olla hyödytöntä.

Ottaisin Oumanin, Alphan, syvemmän porakaivon, pyöriväkennoisen ja toisen lattianvalajan. Muuten olen tyytyväinen Toki noiden kanssa nyt pystyy jo elämään, mutta tässä matkan varrella on tullut vähän ylimääräistä päänvaivaa.

Kyllä nuo makkarit varmaan saisi mekaanisestikin, mutta termarit on vaan niin paljon helpommat Piirejä olen kuristanut sen verran että reilummalla pakkasella ne on pyyntiin nähden enempi vähempi koko ajan auki. Pysyy laminaatin pintalämmöt tasaisempana.

Meillä on paikalla muurattu kuorellinen takkaleivinuuni joka puskee lämpöä hitaasti ja pitkään. Piipun kanssa painoa on about 4 tonnia. Se on juurikin tarkoituksella sellainen, koska meikä nyt vaan tykkää poltella puita ja istuskella takana ääressä viinilasi kourassa (mamma myös). Välipäivinä lämmitetään puusaunaa, välillä pitää tyhjentää tuhka-astioita yms. eli leikkiä nokiukkoa ja loppukesällä/syksyllä saa tehdä puuhommia eli hakua ja pilkkomista. "Mötikällä" on siis tarkoituksensa ja käyttöön tehty ;) Takan syyt tulikin jo mainittua ja leivarissa tehty ruoka on vaan parempaa kuin sähköuunissa ja sähköäkin säästyy. Leivarissa voi perjantaina paistaa pitsat tmv. ja sen perään laittaa pihapadan muhimaan josta riittää sitten useammaksi päiväksi. Btw. meillä ei syödä eineksiä tms. vaan tehdään aina itse .... enempi emännän aluetta ja siksi en ole osallistunut noihin ruokathreadeihin :(

Warmian pojat oli kovasti vastaan tuota olkkarin termaria koska osa lattiasta jää kylmäksi. Piiri on kiinni suurimman osan lämmityskautta (koska tlu:ta lämmitetään säännöllisesti) mutta keskellä taloa lattia ei ole kylmä (syyt lienee 250mm eristys ja tiiviis sokkeli-seinärakenne ;) ) Kait tuosta lämmittämisestä jotain säästöä syntyy ja tietysti myös IV-koneen jälkilämmityksen osalta, joskin saunalla saa paljon enemmän vaikutusta. Meillä kun ei tykätä kylmästä tai viileästä muualla kuin makkarissa niin sellainen oleskelualueen (meillä k+rt+oh+et on sitä) normilämpötila on +23C ja sen saa juurikin tlu:n avustuksella. Että jos on viikon pois niin +21C on oleskelualueella maksimissaan kun ulkona on enempi pakkasta. IV-konekin pukkaa vain +16C sisään kun se on poissa-tilassa.

Mutta näin meillä .... eli asutaan mukavasti lämpöisessä eikä viritellä viimeisiä desimaaleja jostain lämmitysjärkän hyötysuhteesta. Se ei poista sitä että systeemit on säädetty toimiviksi (kuuluu insinöörin perusluonteeseen ) ....ja miksi niitä piti säätää paljon, johtui siitä ettei alkumetreillä osannut suunnitella ja tehdä kaikkea itse ... Kulutukset on anyways kohtuudessa jos ei joltain osin jopa pieniä ja uusiutuvaa energiaa käytetään kohtuullisesti :D

 

[Quentin]

Warmian pojat oli kovasti vastaan tuota olkkarin termaria koska osa lattiasta jää kylmäksi.

Meillä "Warmian pojat" laittoi olohuoneeseen lattia-anturitermostaatin, joka varmistaa ettei lattia pääse liian kylmäksi vaikka takkaa polttelisikin ja seinätermari haluaisi sulkea lämmityspiirin.

 

[69T]

Meillä "Warmian pojat" laittoi olohuoneeseen lattia-anturitermostaatin, joka varmistaa ettei lattia pääse liian kylmäksi vaikka takkaa polttelisikin ja seinätermari haluaisi sulkea lämmityspiirin.

Näin on ja oli keskustelussa mutta pidin pääni ja hyvä niin koska sille ei ole tarvetta. Toisaalta Warmian toimilaitteissa on se "jumituksenestotoiminto" eli avaa kierron 1 krt/vrk vaikka termari olisi muuta mieltä. Autotalliin jos olisi laittanut termarit niin ulkoseinän (ja oven) kiertoon tuollainen pitänyt laittaa, muuten olisi takuuvarmasti putki jäässä.

 

[Käikäle]

Avataan peli.
Toukokuu: 593,2kWh, vesi 8,5m3, pumppu: käynnistykset 216, päällä 77h josta vettä 32h, lisäys 0,3h.

Tammikuu: 1113kWh, vesi 8,5m3, pumppu: käynnistykset 241, päällä 307h josta vettä 33h, lisäys 0,3h.
Helmikuu: 1729 kWh, vesi 6,5m3, pumppu: käynnistykset 184, päällä 100h, josta vettä 12h, lisäys 154,7h. "keruupiirin nesteet vähissä.com"
Maaliskuu: 1023kWh, vesi 7m3, pumppu: käynnistykset 540, päällä 303h josta vettä 30h, lisäys 0,4h. Takan käyttö 0%.
Huhtikuu: 815kWh, vesi 8,5m3, pumppu: käynnistykset 412, päällä 187h josta vettä 34h, lisäys 0,3h.

Talo 2011, 1-kerros 149m2 + 21m2 ilmatilavuus 456m3, asukkaita 4, Nibe F1245 8kW, Enervent Pandion EDE GC