- Liittynyt
- 2.2.2017
- Viestejä
- 7
Liitytääs tähän kipeiden olkapäiden ryhmään.
n. 3 vuotta sitten kävin vielä aktiivisesti salilla ja tein silloin Arnoldin Kultaista Kuusikkoa. Salihommat vähän jäi jossain vaiheessa ja keskityin enemmänkin olemaan pyöreä ja pehmeä.
Nyt olen sen 3 vuotta kärsinyt vasemman olkapään kivuista ja välillä herään keskellä yötä kyyneleet silmissä kun viiltää niin tajuttomasti (yleensä silloin jos käsi on hartioiden yläpuolella).
Olkapää on todella "jumissa" verrattuna oikeaan puoleen ja jos yritän ottaa korvan ohi saman puolen lapaluusta kiinni, niin vasen käsi ei sinne taivu kuin vasta jonkun 20s kituuttamisen jälkeen. Eli käsi kyllä taipuu hetken päästä ja kipu katoaa ainakin siihen saakka kunnes asentoa muuttaa enemmän. Välillä olkapäähän särkee ihan lepoasennossakin.
Kävin työterveydessä kyselemässä olkapäästä, mutta taisi lääkäri olla jopa itteeni nuorempi eikä se oikein mitään siitä osannut sanoa, kuin että niille ei pahemmin tehdä mitään jos en jonkinnäköinen amattiurheilija ole ja ehdotti, että voin halutessani käydä työfysioterapeutin puheilla joka näyttäisi jotain venytysliikkeitä. Ajattelin olla käymättä kun tämä kyseinen lääkärikäyntikin oli ihan tyhjän kanssa.
Elämäntapamuutos ja samalla pieni laihdutuskisa alkoi tuossa muutama viikko sitten ja salilla on tullut nyt tähän mennessä käytyä ~7 kertaa (Arnoldin kultasella kuusikolla taas mennään, joka neljäs salikerta vaihtoehtoisilla liikkeillä. -5kg pudonnut tähän mennessä). Painoja laitan aikalailla niin paljon kun jaksaa ja puren vain hammasta kipuun. Jos se kerta 3 vuotta on ollut kipeä niin en usko että se siitä tulee ikinä itsestään parantumaan. Penkkaaminen välillä sattuu todella paljon (toistojen jälkeen olkapään mikä tahansa liikkuminen voi viiltää aika inhottavaa kipua jonkin aikaa) ja pystypunnerrukset niskan taakse muutaman ekan toiston, sitten kipu tuntuu katoavan. Etunojapunnerruksia en ole vielä pystynyt tekemään ollenkaan (osittain olkapään takia, osittain lihavuuden takia ja osittain voiman puutteen takia).
Reenien yhteyksissä yleensä otan alkulämmöt soutulaitteella ja venyttelen ennen ja jälkeen puntin. Nyt lepopäivinä olen huomannut, että olkapää on huomattavasti parempi ja voin jopa nukkua käsi ylhäällä ilman että tyyny on läpimärkä kyynelistä. Olkapää on tosin silti aika jumissa ja ei paljoa taivu ilman hetken venyttelyä.
En tiedä onko olkapäähän auttanut sali, venyttely vai olenko vain tuhoamassa olkapääni aivan lopullisesti rasittamalla sitä liikaa. Tälläinen pikku tarina omasta olkapäästä. Neuvoja / vinkkejä otetaan kyllä fiksummilta vastaan, kiitos.
n. 3 vuotta sitten kävin vielä aktiivisesti salilla ja tein silloin Arnoldin Kultaista Kuusikkoa. Salihommat vähän jäi jossain vaiheessa ja keskityin enemmänkin olemaan pyöreä ja pehmeä.
Nyt olen sen 3 vuotta kärsinyt vasemman olkapään kivuista ja välillä herään keskellä yötä kyyneleet silmissä kun viiltää niin tajuttomasti (yleensä silloin jos käsi on hartioiden yläpuolella).
Olkapää on todella "jumissa" verrattuna oikeaan puoleen ja jos yritän ottaa korvan ohi saman puolen lapaluusta kiinni, niin vasen käsi ei sinne taivu kuin vasta jonkun 20s kituuttamisen jälkeen. Eli käsi kyllä taipuu hetken päästä ja kipu katoaa ainakin siihen saakka kunnes asentoa muuttaa enemmän. Välillä olkapäähän särkee ihan lepoasennossakin.
Kävin työterveydessä kyselemässä olkapäästä, mutta taisi lääkäri olla jopa itteeni nuorempi eikä se oikein mitään siitä osannut sanoa, kuin että niille ei pahemmin tehdä mitään jos en jonkinnäköinen amattiurheilija ole ja ehdotti, että voin halutessani käydä työfysioterapeutin puheilla joka näyttäisi jotain venytysliikkeitä. Ajattelin olla käymättä kun tämä kyseinen lääkärikäyntikin oli ihan tyhjän kanssa.
Elämäntapamuutos ja samalla pieni laihdutuskisa alkoi tuossa muutama viikko sitten ja salilla on tullut nyt tähän mennessä käytyä ~7 kertaa (Arnoldin kultasella kuusikolla taas mennään, joka neljäs salikerta vaihtoehtoisilla liikkeillä. -5kg pudonnut tähän mennessä). Painoja laitan aikalailla niin paljon kun jaksaa ja puren vain hammasta kipuun. Jos se kerta 3 vuotta on ollut kipeä niin en usko että se siitä tulee ikinä itsestään parantumaan. Penkkaaminen välillä sattuu todella paljon (toistojen jälkeen olkapään mikä tahansa liikkuminen voi viiltää aika inhottavaa kipua jonkin aikaa) ja pystypunnerrukset niskan taakse muutaman ekan toiston, sitten kipu tuntuu katoavan. Etunojapunnerruksia en ole vielä pystynyt tekemään ollenkaan (osittain olkapään takia, osittain lihavuuden takia ja osittain voiman puutteen takia).
Reenien yhteyksissä yleensä otan alkulämmöt soutulaitteella ja venyttelen ennen ja jälkeen puntin. Nyt lepopäivinä olen huomannut, että olkapää on huomattavasti parempi ja voin jopa nukkua käsi ylhäällä ilman että tyyny on läpimärkä kyynelistä. Olkapää on tosin silti aika jumissa ja ei paljoa taivu ilman hetken venyttelyä.
En tiedä onko olkapäähän auttanut sali, venyttely vai olenko vain tuhoamassa olkapääni aivan lopullisesti rasittamalla sitä liikaa. Tälläinen pikku tarina omasta olkapäästä. Neuvoja / vinkkejä otetaan kyllä fiksummilta vastaan, kiitos.
