- Liittynyt
- 31.7.2010
- Viestejä
- 4 558
Märkää.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Heti aamusta!Märkää.
Lapsena pystyin keskittymään hyvin kirjojen lukemiseen, hyvän kirjan lukemista ei malttanut edes lopettaa. Ehkä oli hyvän mielikuvituksen tuotos, joka nyt on kadonnut tyystin. Aku Ankkojakaan ei jaksa enää lukea.Kyllä. Koska sillä yksilöllä on joku näkemys asiasta. Minulle ne ovat vain sanoja paperilla, en saa niistä yhtään mitään irti. Kun olen katsonut elokuvan JA luen kirjan jälkikäteen saan siitä paljon enemmän irti, kun minulla on asiasta joku visuaalinen itea. Mutta pelkät sanat paperilla ei saa mielikuvistani laukkaamaan ja luomaan maailmaa pääni sisälle.
Teen seuraavan kyllä itsekin jauhelihaan.
Niin, tuossa kai se tuon kirja vs. leffa debatin ydin on. Kirjojen kanssa maailma on just sellainen kuin sen päässäsi näet, leffassa se on jonkun muun näkemys.TL;DR: Esirakennettu visuaalinen runko maailmasta helpottaa paljon maailmaan uppoamista tarinaa lukiessa, kun on jotain mihin tarttua. Vaikkapa hahmoja tai ympäristöjä joista on jo mielikuva. Välilllä menee toki ristiin vahvasti oman näkemyksen kanssa, jos on kirjan lukenut ensin.
Ohjauksella ja käsikirjoituksella on todella tärkeä rooli mitä kaikkea sisältöä kirjasta halutaan ottaa elokuvaan ja kuinka ne tuodaan esiin. Jos lukee ensimmäisenä kirjan ja katsoo sen jälkeen kirjaan pohjautuvan elokuvan, monesti niissä jää vaivaamaan kuinka riisuttuja elokuvat on. Toki on mahdotonta saada kaikkea sisältöä mahtumaan elokuvaan.Mut joo, jotkut kirjat taipuu paremmin leffoiksi, jotkut huonommin. Hyvistä kirjoista voidaan tehdä paskoja leffoja ja ehkä joskus toisinkin päin, en vaan saa tosta vikasta äkkiä yhtäkään esimerkkiä päähäni.
Mutta toisaalta kirjassa voidaan kertoa hyvinkin tarkkaan, mitä esimerkiksi päähenkilö huoneeseen astuttuaan näkee ja huomioi, ennenkuin sanoo edes päivää. Leffaa katsoessa @TJJ tohtorikin huomaa vain aku ankan pöydällä, muttei muuta.Niin, tuossa kai se tuon kirja vs. leffa debatin ydin on. Kirjojen kanssa maailma on just sellainen kuin sen päässäsi näet, leffassa se on jonkun muun näkemys.
Ja ehkä se antaa vielä oman lisänsä, kun kirjoissa kaikkea (esim. visuaalista maailmaa) ei anneta niin tarjottimella.
Keskityn olennaiseen.Leffaa katsoessa @TJJ tohtorikin huomaa vain aku ankan pöydällä, muttei muuta.
Näin se on kaikilla ihmisillä. Me ollaan oikeasti pimahtaneita, mutta epätoivoisesti näytellään selväjärkisiä. Jokaisella pyörii päässään eri uni, jonka päähenkilö ihminen itse luulee olevansa. Toisten ihmisten kanssa näytellään selväjärkisyysnäytöstä, koska näin meidät koulitaan lapsesta asti toimimaan. Jos näytteleminen ei onnistu ihminen luokitellaan virallisesti pimahtaneeksi. Ainoastaan rakastumisen kautta ihminen pääsee toisen ihmisen uneen ja syntyy jaettu uni. Toiset ihmiset näyttävät olevan täysiä sekoboltseja mikäli tapahtumien kulku vähänkään poikkeaa selväjärkisyysnäytöksestä, jota myös kulttuuriksi kutsutaan.Mielikuvitus pyörittää päässä lähes jatkuvasti jotakin unenkaltaista sekavaa näkymää.
Ei sitä oikein voi etes kuvailla kuulostamatta täysin pimahtaneelta.
Hakusanat "erikoisliikemies", "alv 0" tai "tennishame" eivät löytäneet oikeaa kanavaa, millä sanoilla kannattaa hakea?Harvinainen tilanne kun olisi monta tubejaksoa valmiiksi editoituna ja niitä joutuu "varastoimaan" kun ei viitsi samana päivänä montaa laittaa.
Viikolla oli niin veto pois ettei jaksanut edes editoida, eilen ei jaksanut oikein oluttakaan lipittää niin tänään sitten saanut nekin oikeaan muotoon.
Silti se oot sinä, joka joutuu sen visuaalisen huoneen kuvittelemaan. Ei tuossa nyt muuta pointtia ollut aikaisemmin, että kirjaa lukiessa sitä maailmaa joutuu rakentamaan itse. Leffoissa suurin osa annetaan käteen.Mutta toisaalta kirjassa voidaan kertoa hyvinkin tarkkaan, mitä esimerkiksi päähenkilö huoneeseen astuttuaan näkee ja huomioi, ennenkuin sanoo edes päivää.
Mut tuotahan tää on. Ns. helppo / helposti kulutettava viihde myy.