Niin pienet, mutta ai niin ärsyttävät asiat elämässä

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mike
  • Aloitettu Aloitettu
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
No tablettihan täyttää niiden välisen aukon kun tekis mieli kattoo isommalta näytöltä jotain muttei jaksa kaivaa läppäriä esiin:D

Kyllä toi oman älyluurin 5 tuuman näyttö katseluun riittää hyvin, ja jos sitten himassa haluan katsoa läppäriä sängyssä tms muutakuin pöydän ääressä, niin nettitukkua vaan kiinni :D
 
Kyllä toi oman älyluurin 5 tuuman näyttö katseluun riittää hyvin, ja jos sitten himassa haluan katsoa läppäriä sängyssä tms muutakuin pöydän ääressä, niin nettitukkua vaan kiinni :D

Tää on muuten yks juttu mikä on yllättänyt itseni. Tiedän lukuisisa kavereita jotka on haukkunu ja lytänny tabletin tyystin juuri noiden samojen syiden takia. Kuitenkin kun he ovat jostain tabletin saaneet niin kummasti on ääni kellossa muuttunut eivätkä he siitä enää halua luopua. Itsekin tähän syyllistynyt. On se vaan helppoa ottaa tämä 10 tuuman tabletti töihin mukaan eikä tarvitse läppäriä raahata mukana ja puhelimella ei jaksaisi surffailla pienemmällä näytöllä. Tietenkin, makunsa ja tarpeensa kullakin.
 
Tää on muuten yks juttu mikä on yllättänyt itseni. Tiedän lukuisisa kavereita jotka on haukkunu ja lytänny tabletin tyystin juuri noiden samojen syiden takia. Kuitenkin kun he ovat jostain tabletin saaneet niin kummasti on ääni kellossa muuttunut eivätkä he siitä enää halua luopua. Itsekin tähän syyllistynyt. On se vaan helppoa ottaa tämä 10 tuuman tabletti töihin mukaan eikä tarvitse läppäriä raahata mukana ja puhelimella ei jaksaisi surffailla pienemmällä näytöllä. Tietenkin, makunsa ja tarpeensa kullakin.

Kuten totesin, niin tän oman sony xperia z1:n 5 tuuman näyttö soveltuu mun mielestä videoiden katseluun ja netin surffailuun todella hyvin. Jonka takia en koe itelleni olevan tabletille tarvetta. Tietty jos jostain nyt vaikka saisin tabletin lahjaksi tai vastaavaa, niin varmaan sitä käyttäisinkin mutta "turhaan" en ala satoja euroja tuhlaamaan laitteeseen jota ilmankin pärjään täysin. Ei mulla kyllä ekana tulisi mieleen töihin raahata kirjan kokoista laitetta mukana, riittävän iso ja tehokas älypuhelin ajaa tässäkin asiassa asiansa ja on kätevämpää ;) Mutta sun sanoihin yhtyen, makunsa ja tarpeensa kullakin.
 
Istun pilkkopimeässä tietokoneella tarkoituksena tsekata forumit ja painua sitten pehkuihin, niin mitäs vielä, ruudun ohi lentelee muina miehinä hyttynen. Noin mikrosekunti myöhemmin kaikki valot kämpässä päällä, jotta löytäisin sen lentävän perkeleen listittäväksi. Ei löydy ei ja kämppä ei ole edes iso.
 
Istun pilkkopimeässä tietokoneella tarkoituksena tsekata forumit ja painua sitten pehkuihin, niin mitäs vielä, ruudun ohi lentelee muina miehinä hyttynen. Noin mikrosekunti myöhemmin kaikki valot kämpässä päällä, jotta löytäisin sen lentävän perkeleen listittäväksi. Ei löydy ei ja kämppä ei ole edes iso.

Tuuletin täysille metrin päähän sängystä pöydälle tms, ei pahemmin itikka lentele sillä alueella saatikka kuule sen ääniä .D
 
Tää on muuten yks juttu mikä on yllättänyt itseni. Tiedän lukuisisa kavereita jotka on haukkunu ja lytänny tabletin tyystin juuri noiden samojen syiden takia. Kuitenkin kun he ovat jostain tabletin saaneet niin kummasti on ääni kellossa muuttunut eivätkä he siitä enää halua luopua. Itsekin tähän syyllistynyt.
Mulla on tasan päinvastoin. Ei ole paljoa tullut tablettiin koskettua, vaikka sellainen tuli hankittua. Turhin ostos ikinä, mitä äkkiseltään tulee mieleen. Ei sitä vain tarvitse mihinkään. Puhelimella surffaa niin paljon näppärämmin. Se makaa sohvapöydällä, joten ei tarvitsisi kuin kumartua ja ottaa, mutta ei. Nyt siitä taitaa olla akkukin loppu, kun ei kukaan ole jaksanut ladata. Ja miksi lataisikaan, kun ei sitä kukaan tarvitse.
 
Reissuun lähteminen, ihan vaikka päiväksi tai pariksi. Kyllä vitutti kun perjantaina lähdin pariks yöks serkun luokse, niin jumalauta sitä epävarmuuden tunnetta aina lähtiessä, että jäikö nyt jotain tavaraa kummiskin ottamatta, liesi yms piti tsekata kymmeneen kertaan ettei kotiinpaluun kunniaksi olisi pelkkä hiilloskämppä jälellä. Sama homma sitten sieltä lähdettäessä, että jos kuitenkin jotaki unohtu.
 
Välillä sitä vaan jumittuu kelamaan jotain asiaa kuten auton ostoa mihin olisi mahdollisuus loppu vuonna niin on tulla hulluksi odottamisen sietämättömyydestä ja samaan aikaan kelaa et mitä helvettiä moista odottaa kun keskittyy vaan arkeen. Itselle tuo auto tosi iso asia kun muuten koiran kanssa on hankalaa liikkua pitkiä matkoja.
 
Reissuun lähteminen, ihan vaikka päiväksi tai pariksi. Kyllä vitutti kun perjantaina lähdin pariks yöks serkun luokse, niin jumalauta sitä epävarmuuden tunnetta aina lähtiessä, että jäikö nyt jotain tavaraa kummiskin ottamatta, liesi yms piti tsekata kymmeneen kertaan ettei kotiinpaluun kunniaksi olisi pelkkä hiilloskämppä jälellä. Sama homma sitten sieltä lähdettäessä, että jos kuitenkin jotaki unohtu.
Toi on kyllä vittumaista. Ei niinkään haittaa pitkillä reissuilla kun pakkaa reilummin, mutta parin päivän matkat menee aina vituiksi. Miettii ettei reppuun mahdu ylimäärästä, niin sitten perillä huomaa että jotain tärkeää unohtu ja kaikki mukana oleva on turhaa. Vaatteet on joko liian kesäsiä tai liian paksuja, kännylaturi ei oo ikinä mukana ja toilettibägistä puuttuu joko dödö tai hammasharja. Tai sitten paikanpäällä oiskin hyvät fudispelit tms tarjolla ja mukana on pelkät nahkakengät eikä uikkaritkaan oo tietenkään mukana kun ei tienny pääsevänsä rannalle.
 
Reissuun lähteminen, ihan vaikka päiväksi tai pariksi. Kyllä vitutti kun perjantaina lähdin pariks yöks serkun luokse, niin jumalauta sitä epävarmuuden tunnetta aina lähtiessä, että jäikö nyt jotain tavaraa kummiskin ottamatta, liesi yms piti tsekata kymmeneen kertaan ettei kotiinpaluun kunniaksi olisi pelkkä hiilloskämppä jälellä. Sama homma sitten sieltä lähdettäessä, että jos kuitenkin jotaki unohtu.
Käännän nykyisin välillä sulakkeita irti ton takia. Ja lieden yleensä jos koira on yksin, onneksi on vaan yksi vaihe. :D

Oveakin pitää aina viimisenä rynkyttää että onko nyt lukossa...
 
^Tyypeillä kevyitä pakko-oireisia häiriöitä. Ei, se ei ole normaalia jos jokin asia pitää tarkistaa kymmeneen kertaan, tai ei usko kerrasta, että ovi on lukossa.
 
Ärsyttää ihmiset jotka tekee jokaikisestä pikkuasiasta ongelman. Elämä on paljon helpompaa kun ei ihan liikaa stressaile, kriiseile ja mieti mitä muut ajattelee -Kyllä niitä oikeastikin hankalia elämäntilanteita ja ongelmia tulee jokaiselle tän elämän aikana. Välillä asioita voi tehdä sen kummemmin miettimättä spontaanisti, mukavuusalueelta kannattaa välillä poistua. Valitetaan asioista ilman että niitä edes yritettäs korjata ... Oon vissiin joutunu lähiaikoina liikaa tekemisiin tämän tyyppisten ihmisten kanssa, tää ei siis oo kohdistettu mitenkää tälle ketjulle. Ja kun jotkut on selvinny sodastakin hengissä ni en mä siihen kuole jos tukka kastuu sateessa.

Tietty muakin risoo enemmän tai vähemmän jokin pikkuasia, mut en tee niistä yleensä väkisin ongelmaa.
 
Ei, se ei ole normaalia jos jokin asia pitää tarkistaa kymmeneen kertaan, tai ei usko kerrasta, että ovi on lukossa.

Aijaa? :D Mä rynkytän ulko-oven kahvaa himasta lähtiessä joka ikinen kerta 3-5 kertaa varmistaakseni lukittumisen. Todella usein käännyn kymmenen metrin kävelyn jälkeen takaisin katsomaan että menihän se nyt lukkoon... Sekään ei ole harvinaista että pakitan autolla pihan päästä takaisin tai käännyn puolen kilsan ajon jälkeen ympäri tarkistamaan saman asian.
 
^Tyypeillä kevyitä pakko-oireisia häiriöitä. Ei, se ei ole normaalia jos jokin asia pitää tarkistaa kymmeneen kertaan, tai ei usko kerrasta, että ovi on lukossa.

Sinähän sen tiedät ja sun mielipide on aina ainoa oikea, ainakin luulet niin. Joo ehkä liioittelin tuon, että kymmeneen kertaan tsekkasin ettei liesi ole jäänyt päälle mutta tuli se muutamaan otteeseen katottua ja sitä oveakin tuli pari kolme kertaa rynkytettyä, täysin normaalia varmanpäälle ottamista. Eli sun mielestä varman päälle pelaaminen missä asiassa tahansa on jonkinlaista pakko-oireista häiriötä? Ei vittu taas :face:
 
Sinähän sen tiedät ja sun mielipide on aina ainoa oikea, ainakin luulet niin. Joo ehkä liioittelin tuon, että kymmeneen kertaan tsekkasin ettei liesi ole jäänyt päälle mutta tuli se muutamaan otteeseen katottua ja sitä oveakin tuli pari kolme kertaa rynkytettyä, täysin normaalia varmanpäälle ottamista. Eli sun mielestä varman päälle pelaaminen missä asiassa tahansa on jonkinlaista pakko-oireista häiriötä? Ei vittu taas :face:
Nyt ihan oikeasti. Se ei ole mikään mielipide, vaan jatkuva tarkistelu kuuluu pakko-oireisen häiriön taudinkuvaan, tykkäsit siitä tai et. Voit kutsua sitä varman päälle ottamiseksi, mutta se on silti yksi pakko-oireisen häiriön oire.
 
Sinähän sen tiedät ja sun mielipide on aina ainoa oikea, ainakin luulet niin. Joo ehkä liioittelin tuon, että kymmeneen kertaan tsekkasin ettei liesi ole jäänyt päälle mutta tuli se muutamaan otteeseen katottua ja sitä oveakin tuli pari kolme kertaa rynkytettyä, täysin normaalia varmanpäälle ottamista. Eli sun mielestä varman päälle pelaaminen missä asiassa tahansa on jonkinlaista pakko-oireista häiriötä? Ei vittu taas :face:
No kyllähän nuo nyt aivan selvästi ovat neuroottisia oireita. Mutta jos ne eivät sen kummemmin elämää haittaa ja niiden kanssa tulee itse toimeen niin mikäs siinä.
 
Nyt ihan oikeasti. Se ei ole mikään mielipide, vaan jatkuva tarkistelu kuuluu pakko-oireisen häiriön taudinkuvaan, tykkäsit siitä tai et. Voit kutsua sitä varman päälle ottamiseksi, mutta se on silti yksi pakko-oireisen häiriön oire.

Kuka täällä on jostain vitun jatkuvasta tarkistelusta puhunut? Mä puhuin reissuun lähdöstä jossa asiat tulee tupla chekattua joka kerta, joka on aivan loogista ja sitten tuossa otin mukaan yleisesti myös muut asiat. Eli jos mä vaikka laskuja maksaessakin tarkistan toisen kerran, että kaikki numerot meni oikein niin sekin on sitten varmaan pakko-oireista, ihan sama vaikka menis väärälle tilille massia kunhan ei tarvitse uudestaan varmistaa? En meinannu, että ite tarkistan elämässäni jokaisen asian useemman kerran, mutta yleensä jos asia on hiukan tärkeämpi niin voisin veikata, että 99% ihmisistä sen tarkistaa toisen kerran. Ollaan sit kaikki hulluja. Joten mieti nyt hyvä mies itekkin mitä sä horiset.
 
Kuka täällä on jostain vitun jatkuvasta tarkistelusta puhunut? Mä puhuin reissuun lähdöstä jossa asiat tulee tupla chekattua joka kerta, joka on aivan loogista ja sitten tuossa otin mukaan yleisesti myös muut asiat. Eli jos mä vaikka laskuja maksaessakin tarkistan toisen kerran, että kaikki numerot meni oikein niin sekin on sitten varmaan pakko-oireista, ihan sama vaikka menis väärälle tilille massia kunhan ei tarvitse uudestaan varmistaa? En meinannu, että ite tarkistan elämässäni jokaisen asian useemman kerran, mutta yleensä jos asia on hiukan tärkeämpi niin voisin veikata, että 99% ihmisistä sen tarkistaa toisen kerran. Ollaan sit kaikki hulluja. Joten mieti nyt hyvä mies itekkin mitä sä horiset.

Itse sanoit tarkistavasi kymmenen kertaa hellan levyn. Se on neuroottista. Tilinumeron toiseen kertaan tarkistaminen ei ole. Okei, sanoit liioitelleesi ja se on mulle ihan sama liioittelitko vai et. Totesin vain, että jatkuva tarkistelu on neuroottista. Ihmettelenpä vain miksi siitä piti vetää porot nokkaan? Luulitko että haukun sua jollain tavalla neuroottiseksi, tai että se olisi jotenkin huono asia tai tekisi susta jotenkin vajakin? Jonkinasteiset pakkoneuroottiset oireet on todella yleisiä.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom