Nauraminen väärissä paikoissa

[Masterpiece]

Tänään olin metsätöissä setäni mökillä. Sielä sitten työn päätteeksi sedän vaimo oli pistänyt ruokaa ja sitten siinä sen työporukan kanssa syötiin väsyneinä. Oli hiljaista ja aloin ajattelemaan tätä threadia ja hirveä paniikki iski että alkaa naurattamaan :D. Piti sitten äkkiä vaihtaa ajatukset johonkin muuhun, että ei tarvitsisi hävetä.

 

[jänkäkoira]

"imetään sitä hymyä".

Tämä oli kyllä tiukka paikka, kun kohdalle osui. Ei auttanut edes ajatella tulevaa taakse poistumista.

 

[Misukka]

Hmm, en tiedä onko tää niin väärässä paikassa, ehkä enemmänkin itsekseen naureskelua...

Kotiuduin tuossa äskettäin metrolla... seisoin koko matkan ovien vieressä ja odottelin omaa pysäkkiäni, siihe sit jossaki vaihees ilmaantu sellanen hieman juopunut mieshenkilö matkalaukkunsa kanssa... se mutisi jotakin itsekseen koko matkan, välillä pyöritteli lantiotaan niinku olis joku piisi soinu, ja välillä tuijotteli itseään metron ikkunoista ja jännitti olemattomia pakaralihaksiaan... mä hieman ihmettyneenä seurasin tätä episodia... eikä se mitn huomannu että mää kyylään, rupes naurattaa aivan törkeesti, repeilin siinä sen takana.

Lisäks tuol metros oli yks sellain nuori kundi jolla oli aivan mieletön nauru, aivan upee... mä nauroin ääneen koko kotimatkan ku pyöri toi episodi ja sen kundin nauru mielessä. :lol2:

 

[Chunky Monkey]

Ei voi kyllä olla nauramatta, kun tätä trediä lukee! :D

Ai niin. On mulla omakin juttu, etten ihan offtopiciksi väännä:
Yhtenä äidinkielentunnilla mentiin atk-luokkaan. Oli siis perjantai, ja päivän viimeinen tunti menossa, ja yllätys, yllätys: surffasin pakkiksessa! Noh, jotain kautta sain linkin, joka johdatti mut Hikipediaan. Joo ei siinä ois ollutkaan mitään ihmeellistä, mutta tiedättehän kuinka helposti alkaakaan naurattaa kun on väsynyt. Eikä tilannetta todellakaan auttanut se, että luin jotain hassua artikkelia Hikipediasta!

Voi sitä tunnetta, kun alkaa väkisinkin naurattamaan, vaikkei haluaisi. Piti oikein purra huulta, ettei alkaisi nauramaan! Mitähän ne oiskaan ajatellut musta, jos siinä oisin revenny... pitänyt varmaan hulluna! :D

 

[Ninde]

Noloin tilanne oli mun kummipojan ristiäisissä. Ne oli tosi pienet, paikalla vain lapsen vanhemmat, sisko 6-v ja veli 4-v, minä ja toinen kummi ja sen tyttöystävä. Ja pappi.

Siinä seistiin ringissä ja pappi puhui. Sitten se aloitti jonkun virren ja me toisen kummin kanssa alettiin molemmat tirskua ja hihittää ja lopulta se tarttui lapsen isäänkin. Kummipojan äiti loi murhaavia katseita meihin hihittelijöihin ja pappi pyöritteli vähän silmiään, mutta veti virren pokkana loppuun asti. Siinä vaiheessa saatiin taas pokka pitämään ja seremonia kunnialla loppuun asti.

Eikä siinä papin laulamisessa ollut mitään kummallisen nauramisen arvoista, mutta kun se lähtee niin se lähtee...

 

[nyce]

Jos joku kaatuu hassusti, saan ihan tajuttoman naurukohtauksen vaikka ei saisi nauraa. Vahingonilo paras ilo, kai. Tosin en naura sille että jotain sattuu, vaan sille kuinka hölmölle se näyttää. Kaikenlaiset kommellukset saavat mut repeämään totaalisesti ja yleensä aina tilanne on VÄÄRÄ.

Ongelmia tulee myös siitä kun alan nauraa yksin kaupoissa/kävellessä jossain kaupungilla. Muistan jonkun hauskan jutun ja saatan repeillä yksinäni. Pelkään että joku luulee että olen hullu :D

Tiivistit kauniisti omat ajatukseni ja tuntemukseni. Juuri nuo kommellukset ja kömmähdykset, olisivatpa ne kuinka tyhmiä tahansa, saavat repeämään pahimmin oli tilanne mikä tahansa. Itsehillinnän saavuttaminen on sitten joskus todella työlästä.

Tuo toinen kappalekin on niin totta: En ymmärrä minun oman itseni naurattamisen (taitoa) / pakkoa. Huomaan hymähteleväni tai naureskelevani usein itsekseni muistellessani jotain muka oikein hassua ja hauskaa. Sitä en usko vielä muiden pitävän hulluna. Mutta jos joku joskus sattuu kysymään mille nauran tai hymähtelen itsekseni ja kerron sitten asian, voin melkein lukea kysyjän kasvoilta sanattoman viestin: "hullu"...

Hulluksi leimautumista en pelkää... vielä Uskon (ja tämäkin ketju osoittaa), että niin monella muullakin samoja taipumuksia...

 

[Eggman]

Muutama omalle kohdalle osunu.

Karjaalla ristiäisissä. Hieno vanha talo ja arvokkaat puitteet, muutenkin ihan juhlallinen tunnelma. Siis semmonen perus hartaus meininki menossa. No sitten ku päästään virren veisuu osioon, ni homma lähti käsistä. Tuolla suunnalla on joku ihme tapa laulaa virret sekä suomeks että ruotsiks ja vielä samaan aikaan. Eihän sitä kestäny repeilemättä kuunnella. Vielä ku muutamat ylty kilpalaulantaan ni johan oli episodi pystyssä.

Toinen oli kaverin häissä. Pappi puhui ja jossain vaiheessa tuli tässäkin ketjussa esillä ollut Minna Canth puheisiin. Cuntin kuultuani repesin, onneks olin sopivasti piilossa ni ei näkyny. Mutta sulhasella ja parhaallamiehellä oli hieman imemistä hymyissä.

 

[osku]

. Leveällä hymyllä selvittiin onneksi.

Vitun hyvä,jätkä on ollut kun joku hangonkeksi siellä hautajaisissa!

 

[Austerlitz]

Tapahtumapaikkana oli Etelä-Libanon ja tulossa oli mitaliparaati jota oli harjoiteltu jo parin tunnin ajan auringossa sulkeisten muodossa. Kunniavartion oli tulossa tarkastamaan Libanonin Unifilin alueen komentaja ja paikalla myös mm reporttereita ym väkeä.
No autoletkaa alkaakin pian jo näkymään ja joku päättää keventää suolistoaa päästämällä aika persoonallisen "viheltävän" pierun. Seurauksena tukahdetuttuja naurun pyrshkähdyksiä. Tarkastus alkaa ja kohta kuuluu taas tämä "viheltävä" pöräys ja hihitystä ympäriinsä porukasta ympärillä. Tilanteen tekee erittäin tukalaksi se, että pitäisi pitää naama peruslukemilla, koska olen ensimmäisessä rivissä ja jostakin syystä tekisi mieli vaan nauraa hysteerisesti isoon ääneen. Komentaja kävelee kuin hidastetussa elokuvassa ja itse yritän purra hampaita yhteen etten repeäisi hysteeriseen nauruun.

Nämä muutamat minuutit tuntuivat niin pitkiltä, että jotenkin vuosia myöhemminkin vielä pistää vielä hymyilyttämään

 

[Mike]

Tapahtumapaikkana oli Etelä-Libanon ja tulossa oli mitaliparaati jota oli harjoiteltu jo parin tunnin ajan auringossa sulkeisten muodossa. Kunniavartion oli tulossa tarkastamaan Libanonin Unifilin alueen komentaja ja paikalla myös mm reporttereita ym väkeä.
No autoletkaa alkaakin pian jo näkymään ja joku päättää keventää suolistoaa päästämällä aika persoonallisen "viheltävän" pierun. Seurauksena tukahdetuttuja naurun pyrshkähdyksiä. Tarkastus alkaa ja kohta kuuluu taas tämä "viheltävä" pöräys ja hihitystä ympäriinsä porukasta ympärillä. Tilanteen tekee erittäin tukalaksi se, että pitäisi pitää naama peruslukemilla, koska olen ensimmäisessä rivissä ja jostakin syystä tekisi mieli vaan nauraa hysteerisesti isoon ääneen. Komentaja kävelee kuin hidastetussa elokuvassa ja itse yritän purra hampaita yhteen etten repeäisi hysteeriseen nauruun.

Nämä muutamat minuutit tuntuivat niin pitkiltä, että jotenkin vuosia myöhemminkin vielä pistää vielä hymyilyttämään

Fartit on pahoja. Meillä intissä oltiin iltavahvarissa käytävällä ja joku päästi agentin. Kun haju tuli nokkaan, niin rupesi naurattamaan ihan helvetisti. Pystyin kuitenkin pitämään naurun, kunnes joku kuiskasi takarivistä hiljaa "hyi vittu". Siinä vaiheessa ei vain enää pysynyt sisällä, vaan repesin täysin.

 

[lumbago]

Meil oli just Yhtymäharjotus 2, no joku pastori siin alotti joukkojen eessä : "on kevät, olean sokea !", kaikki tirsku ainaki meiän komppanian kohil (en tiiä muitten ku ne oli niin kaukaan), eipä siin sit itekkää oikein pokeri pitäny ku kuulu sitä tirskumist. Sitte vähän ajan päästä 1 koksu päästi armottoman fartin ja taas sama juttu.

Välil myös repeen päin naamaa jos joku tulee antaa runtuu... Siin vaihees varsinki pitäis yrittää pitää pokeri :P

 

[modified]

Hautajaiset ovat lapsille absurdeja tilanteita ja miksei vanhemmillekin. Ihmekkös jos mielihäiriössä repeää.

 

[ice devil]

Itselläkin sattunut yksi tapaus ristiäisissä. Olin sylikummina siskon esikoiselle. Kaikki meni hyvin lähes koko toimituksen ajan ja poika nukkui, mutta sitten, kun oli h-hetki ja piti pojan nuppia kastamaan, niin eiköhän siltä tullut savet housuun oikein kunnollisen äänen säestämänä. Asiaa ei siinä vaiheessa auttanut yhtään, että pojan vanhemmat tirskahtivat nauruun siinä vieressä ja itseni piti pitää pokeria siinä poika sylissä. Ei se aivan onnistunut. Salamat vain välkkyivät taustalla :D

 

[finfighter]

Pikkupoikana hautajaisissa repesin täysin ja se oli täysin mun serkun syytä. Pappi saarnasi jotain ruotsiksi ja serkku alkoi hihittelemään. No sitten se hihitys tarttui muhunkin ja pappi sanoi taas jotain ja serkku repesi täysin nauramaan ja meikä repesi kun serkku räkättää mun takana.....koko kirkko hiljeni ja me kaksi räkätettiin. Tosin kun näin mun mutsin ilmeen niin loppu räkätys....serkku tosin jatkoi....

 

[Tanu]

Meil oli just Yhtymäharjotus 2, no joku pastori siin alotti joukkojen eessä : "on kevät, olean sokea !", kaikki tirsku ainaki meiän komppanian kohil (en tiiä muitten ku ne oli niin kaukaan), eipä siin sit itekkää oikein pokeri pitäny ku kuulu sitä tirskumist. Sitte vähän ajan päästä 1 koksu päästi armottoman fartin ja taas sama juttu.

Välil myös repeen päin naamaa jos joku tulee antaa runtuu... Siin vaihees varsinki pitäis yrittää pitää pokeri :P

Intissä oli tiukat paikat välillä kun joku yritti oikein päteä! Tai joku ihan jäkittäminen ennen iltavahvaria, se oli aina ihan hirveetä repeemistä ja sit juostiin!

Tulee kyllä itsekkin AINA kehiteltyä kaikista jutuista päässä joku hauskempi versio, aivan kuten HABA82! Sen tilanteen vaan näkee päässää jos omaa mielikuvitusta!

 

[Stander]

Kerran vuosia sitten Turun Samppalinnan maauimalassa oli sellainen rennon oloinen nuorehko isä ja pikkupoika. Poika halusi hyppylavalle (5 metriä) ja isä sanoi siihen jotenkin näin "mene kysymään tuolta keltavalkoselta sedältä milloin lavat aukeaa". Ihan jees muuten, mutta se keltavalkoinen setä oli oikeasti keski-ikäinen, ruskettunut uimavalvoja-nainen punaisissa shortseissa ja keltaisessa paidassa. Ja ko. uimavalvoja kuuli sen, koska oli aivan vierellä. Tämä nuori isä meni kuitenkin sitten ilmeisesti pyytelemään anteeksi ja juttelemaan uimavalvojan kanssa.

Ihan hillitöntä repeilyä aiheutui vieressä olevassa katsomossa. Minkäs teet, väärinkäsityksiä sattuu.

 

[nigster]

Noille muodossa repeilemisille ei vaan voi mitään. Kun ei saa nauraa, naurattaa entistä enemmän joku aivan typeräkin asia. Muista itsekin hyvin intissä ne lukuisat iltavahvarit joissa jengi piereskeli tai muuten vain päästeli "erikoisia" ääniä. Vaikka saitkin itse pidettyä pokan, niin viimeistään siinä kohtaa repesi välittömästi kun joku päästi pienenkin naurunpurskahduksen.

Suunnatonta repeilyä samassa tilanteessa aiheutti myös se, kun piti vastata omaan nimeensä "herra alikersantti" tai kuten meillä "rouva alikersantti". Alussa kun jengi jännitti muutenkin, kuului aika vallattomia versioita noista edellämainituista, kuten: rouva alikernaali. :lol2:

 

[kattipaskiainen]

Hautajaiset voi olla kyllä yllättävän lystikkäät, kun pappi päästää suustaan jotain käsittämättömän absurdia...

Työskentelin aiemmin tiimissä, jossa itseä lukuunottamatta muut olivat ulkomaalaisia ja työskentelivät toisella paikkakunnalla. Viikkopalaverit hoidettiin yleensä konferenssipuhelimen välityksellä. Yhdessä vaiheessa mukaan tuli saksalainen nuori mies, joka puhui englantia samanlaisella aksentilla kuin Arnold Swarzenegger (juu, minusta se on huvittava). Ja sitten koitti ensimmäinen viikkopalaveri ja tämä Jürgen avasi suunsa. Tunsin miten silmät meinasivat pullistua päästä ja poskissa pakotti ja kurkussa tuntui että räjähdän ja väkisin alkoi hihityttää. Tällä kertaa oltiin päätetty pitää videokonferenssi ja tämä vain lisäsi tuskaa, kun saatiin katsekontakti toisiimme. Koko kaksituntisen ajan koitin hengittää rauhallisesti, nipistelin kämmeniäni ja purin kieltä ja poskiani.

Nykyään aksentti ei enää häiritse vaikka mielessä aina käykin tuo "eka kerta".

 

[superpohje]

Intissä joo kyllä tuli repeiltyä, kun kuunteli vahvareissa sitä "herra alikersantti" huutoa kuitattaessa paikallaolo. Siinä oli mun vieressä sellanen kaveri, joka vitsillä aina veti sellasella äänellä kuitin, että koko pourkka repes nauraa. Varmaan 4 viikkoa se nauratti, ja sit vasta rupes tottuu niihin juttuihin.

 

[Grohe]

Salilla olin illansuussa reenailemassa. Semmonen 20 kymppinen nainen jätkänsä kanssa oli ainoina henkilöinä kanssani salilla. Se muija kuulosti siltä että joku olis rankassu sitä kakkosee oikein olan takaa ku se reenas. "Ähh, uhhhh, ahhh, OOOHHH" kovaa äänee raikaa ja aina just se tuli mun vieree tekee jotain. Jouduin poistumaan salilta koska nauroin vain hysteerisesti yksikseni ja reeni meni ihan vituilleen. :(