Nauraminen väärissä paikoissa

[Dragon]

Mä olen joutunut ala-asteella luokasta ulos kun muistelin jotain Vesku-showta ja nauroin sitä hillittömästi pulpetissa.

Armeijassa vahvuuslaskennassa tai muuten vaan koko komppania rivissä jököttäessä se olin myös aina minä joka alkoi hekottaa siellä. En mä vaan saanut pidettyä pokkaa kun 300 äijää sinisissä yövaatteissa esittää sotilaallista. :D

Muistui vielä yksi juttu mieleen lukiosta. Äidinkieltä opetti siellä hieman erikoisen maineen saanut äidinkielen, psykologian ja filosofian opettaja. Lempinimeltään "lataamo" huhu kertoo, että opettajan mielenterveys olisi jollain tunnilla joskus aikoinaan hiukan järkkynyt ja ambulanssi vei opettajaraukan lataamoon pariksi viikoksi. Noh kuitenkin tällä opettajalla oli helvetin huvittava tapa naputtaa kynällä piirtoheitintä jos joku puhui jotain. Kun laitetaan yhteen huhut, omituinen opettaja, naurettava kynällä naputus piirtoheittimeen, ylihikarin opiskelijatytön ja opettajan mukafilosofinen keskustelu ja lauma 16-17 vuotiaita teinijätkiä niin seurauksena oli 10 min naururämäkkä ja helvetin kuumana käynyt opettaja.

 

[Veza]

Alokkaana ollessani repesin kerran yhden kaverin kanssa iltavahvuuslaskennan jälkeen. Enpä muista enää yhtään mitä paskaa seurasi. ehkä alikessu tuvan siivousta

 

[Potsie]

Henkilökohtasesti meikäläiselle ei tuota ongelmaa pitää pokkaa tiukassakaan tilanteessa,mutta jos sattuu olemaan kaveri paikalla niin auta armias.Kymmeniä kiusallisia kertoja seurannut siitä,kun joku on vaikka sanonut jotakin.

Kerran pienempänä kossina hävetti melekosesti,kun justiinsa kyseinen jannun kans mentiin käymään toisella kaverilla. Sen mummu oli kuollu vasta ja koittivat tulostaa jotakin muistokorttia siitä. Tulostin ei toiminu tai sitä ei osattu käyttää ja meidän piti koittaa kattua että mikä mättää. Siinä koneella sitte napotti tämän vainajan poika ja kuinka ollakkaan, sattui päästämään suustaan jonkun sanan, joka niin kovasti huvitti tuota meikäläisen kaveria. Meikäläisen ei tarvi kuin vilkaista tätä ja pokka on mennyttä. Siinä sitten naana palavan punaisena hävetä silmät päästään, kun toiset vielä suree vainajaa Onneksi siitä on jo niin kauan että kukaan tuskin muistaa.

 

[number_one]

Ittellä pari hassua ominaisuutta liittyen tohon pakosti naurahteluun:

a) Vaikka olisin tyyliin kuinka vihanen tahansa, kaverit saa mut hymyilemään ja nauramaan, kyseenalaistamalla vihaisuuteni :curs: Todella ärsyttävää välistä :D

b) Jos isossa ryhmässä epäillään jonkun tehneen jotain ei suotavaa (esim pierassut, tai vastaavaa), mä näytän aina siltä kuin oisin tehny sen :curs::curs: Monesti ala-asteella mut todettiin syylliseksi tollasiin pieniin asioihin just ton asian takia :itku:

Oon ehkä huono näyttelijä tai jotain, siitä se varmaan johtuu :evil:

 

[T A K]

Tuossa viimeyönä töissä,
Yks neitonen jotain siinä sähelsi ja kaikki meni vituiks. Pomo piti herättää soittamalla paikanpäälle. Pomo tulee siihen helvetin vihasena että mitäs nyt ja mä repesin täysin ku muistelin jotain Simpsonien jaksoa. :D

Toinen,
Joskus yläasteella oli hiljanen hetki juhlasalissa, en ees tie minkä takia. Oli varmaan joku kuollu tai vastaavaa. Eka farttasin kauheen kimeen pierun ja sen jälkee repesin täysin. :D Kolmetuntia jälki-istuntoa, laput kotiin vanhemmille kirjotettavaksi jne jne.

Kolmas oli sit intis. Oltiin ilta vahvarissa ja siinä asennossa odoteltiin jotakuta.
Yhtäkkiä joku repes täysi jossain toiselpuole käytävää, jonka jälkeen kaikki alko repeileen. Siinä varmaa sit tunti meni naureskellen ja alikit huuteli pääpunasena että turvat tukkoo. Eli komppaan täysin Sampsa^:n ja Murentajan juttua.

 

[Minä Itse]

Iltavahvarin repeilyt on kyllä jotain aivan käsittämätöntä.
Tuntuu että se on melkein päivän kohokohta kaikille.

Muutenkin ihmetyttää mikä muodossa aina naurattaa, kaikki aivan mitättömät asiatkin naurattavat aivan hirveästi. Sit vielä joku skappari huutelee siinä "ojennus! katse eteen - PIÄINHGH"

 

[Mr.Referee]

Intissä kun tuvissa odoteltiin pihalle järjestäytymistä ja jäpitettiin siinä toisten vastapäätä, jos satuit katsomaan silmiin niin alko heti naurattaa. Ja vähän ajan päästä koko tupa nauraa ja alikit huutaa ovella.

Toinen on joukkuelaji treeneissä, kun koutsi kertoo jotain tärkeätä juttua ja katsot toista silmiin niin alkaa hymyilyttää ja sekin leviää. Asiaa ei tienkään auta kun puhutaan englantia ja sanotaan go deep.... + pieni väsymys ja perjantai ilta

 

[vaksi]

Itselläni on ihan vitun huono pokka ja jos alkaa naurattaa niin en pysty pidättelemään ollenkaan. Todella ärsyttävää joskus. Pistetäänpäs yksi esimerkki:

Oltiin inttiaikana tupakaverin kanssa kunniavartiossa eräällä hautausmaalla jollain muistomerkillä, kyseessä oli joku veteraanipäivä. Kuten kaikki tietää, kunniavartiossa ollaan asennossa naama kivisenä ja minkäänlainen heiluminen on kiellettyä. No, meidän piti mennä sinne jäpittämään noin 20 min ennen kuin veteraanit tulevat kirkosta sinne muistomerkille laskemaan seppeleen, laulamaan virsiä yms.
Siinä trimmattiin itsemme viimeisen päälle ja jäpitys alkoi. Kohta saapuivat sitten veteraanit puolisoineen, pränikkää rinnassa niin perkeleesti kaikilla. Laskivat seppeleen ja kaikki meni hyvin siihen asti kun alkoivat laulamaan virttä, nimittäin samantien kun laulu alkoi, kaks vitun oravaa päätti alkaa vetämään hirveetä rallia väkijoukon takana olevan männyn runkoa ylös alas! Siinä mentiin saatana spiraalia rungon ympäri hirveän vikinän kanssa. Tiesihän sen että kohta pettää pokka, pakko oli purra kieltä ja lujaa että sain pidettyä naaman joten kuten peruslukemilla, eikä asiaa auttanut sekään että näin sivusilmällä että kaveri hytkyy ihan tuskissaan kans. Nooh, ihan kunnialla siitä kuitenkin selvittiin ja mlekoiset huutonaurut pääsi molemmilta kun veteraanit poistuivat paikalta.

Saatan alkaa jopa nauramaan esim. urheiluliikkeessä kun myyjä tulee kysymään että tarvitsetko apua. Säälittävää.

Ai saatana meikäläisen intistä tulee tuskaa! Minä olisin nauranut ihan tuskissani tuossa tilanteessa (nauran sitä tälläkin hetkellä, miten sitten paikan päällä :D).

Edit. Yläasteen pahin repeäminen oli takarivin jätkäjengissä äidinkielen tunnilla. Tehtävänä oli jostain syystä nimetä eri kulkuneuvoja ja opettaja vielä antoi esimerkkinä "auto tai bussi ja niin edelleen". Luokan hikaripoika ensin kröhii saatanan äänekkäästi kurkkuaan, viittaa ja vastaa "tekninen". Voi vittu voitte varmaan kuvitella miten meni lopputunti. Opettajakin taisi käydä joku vartin päästä käskemässä meitä lopettamaan. Ei pystynyt. :D

 

[Misukka]

Mä taisin joskus nauraa hautajaisissa, sain hieman pahoja katseita sukulaisilta. Emo tais jopa asiasta avautua jälkikäteen. Päässä ku liikkuu mitä kummallisimpia asioita välillä... Sattuu näitä. :D Tähän hätään en muista muuta, mut kyl niitä varmasti on sattunu enemmänki ja tulee sattuu jatkossakin...

 

[MissEvilEve]

Mulle tapahtuu tätä luvattoman paljon ja ikävä kyllä, jotkut ihmiset tuohtuvat sitten minulle siitä aika syyttä.

Jos joku kaatuu hassusti, saan ihan tajuttoman naurukohtauksen vaikka ei saisi nauraa. Vahingonilo paras ilo, kai. Tosin en naura sille että jotain sattuu, vaan sille kuinka hölmölle se näyttää. Kaikenlaiset kommellukset saavat mut repeämään totaalisesti ja yleensä aina tilanne on VÄÄRÄ.

Ongelmia tulee myös siitä kun alan nauraa yksin kaupoissa/kävellessä jossain kaupungilla. Muistan jonkun hauskan jutun ja saatan repeillä yksinäni. Pelkään että joku luulee että olen hullu :D

Pahin tapahtunut on vaarini hautajaisissa. Väitän että rauhoittavat tekivät minusta oudon. Surin kovasti, itkinkin. Mutta sitten kun rauhoutuin ja joku kaukainen sukulainen niisti nenäänsä erittäin törähtävästi [kuin norsu] ja päästi jonkun hölmön äänen, sain kauhean naurukohtauksen jota hädin tuskin sain pidätettyä. Oikeasti ei ollut kovin hauskaa tyrskiä ja pyrskähdellä hautajaisissa kun oikeasti mikään ei naurattanut vaarini kuolemassa. Jotenkin vain menetin itsehillintäni...

 

[Misukka]

Ongelmia tulee myös siitä kun alan nauraa yksin kaupoissa/kävellessä jossain kaupungilla. Muistan jonkun hauskan jutun ja saatan repeillä yksinäni. Pelkään että joku luulee että olen hullu :D

Kuulostaa niin tutulta, mä nauroin jotain vanhaa juttua ääneen minkä muistin ja sit ajoin fillarilla tolppaan sen johdosta ku en voinu lopettaa nauramista... Sit oli korva kipee sen jälkeen ku tuli tolpasta osuma. Tost on kyllä vuosia ja vuosia aikaa... Törmäsin siellä kouvolassa bellizzin kulmalla lyhtypylvääseen ja ihan selvinpäin :D

 

[kuljetusala]

Pahin on kanssa läheisen hautajaisissa sattunut. Oikeasti tilanteessa ei ollut mitään hauskaa ja olin hyvinkin murheellinen ko ihmisen kuolemasta mutta siinä arkkua kantaessa alkoi vaan yhtäkkiä naurattamaan niin että sai purra kielen melkein poikki ettei revennyt aivan täysin. Tilannetta pahensi vielä se että yksi innokas sukulainen räpsi kuvia kokoajan joten tiesi että pelkkä hymyilykin tulisi olemaan jo paha moka. Leveällä hymyllä selvittiin onneksi.

 

[Janne]

Kuka räpsii kuvia hautajaisista? Sellaisia on varmasti tosi kiva sitten jälkikäteen muistella kun "tossa sitä penaa kannetaan viimeiseen hautaan, olipa kekkerit".

 

[Heavy-rock]

Kuka räpsii kuvia hautajaisista? Sellaisia on varmasti tosi kiva sitten jälkikäteen muistella kun "tossa sitä penaa kannetaan viimeiseen hautaan, olipa kekkerit".

Miepä oo räpsinyt ja ihan pyynnöstä. Kyllä meilläpäin ikuistetaan se viimeinen hetki läheisen kanssa. Tosin, kyllä siinä hienovarainen saa olla.

 

[Batou]

Rippikoulussa meille jarjestettiin tapaamisia vanhuksien kanssa ja ideana oli menna juttelemaan niitten kanssa ihan niita naita, etta vanha sukupolvi sais vahan kontaktia nuorempaan jos ei ole omia lapsenlapsia jne.

No meille annettiin osoite ja mentiin tapaamaan mummelia. Se avasi oven ja me sanottiin etta tultiin tapaamaan sita. Se sano ettei hanella ole tapaamista kenenkaan kanssa ja veti oven kiinni. Tarkastettiin osoite ja oikeinhan se oli. No ei kun takas kirkolle.

Siella oli kirkkoherra ja se kysyi etta "mitas te nyt nain akkia tulitte takaisin?". Siina vaiheessa meikalaisen ja kaverin katseet kohtasivat ja alyton huutonauru alkoi. Ei aavistustakaan mista syysta... naurunpyrkahdyksien valista saatiin sanottua etta mummo ei laskenu sisalle. Se taas kuulosti niin typeralta etta nauru ei kun voimistui. Kirkkoherra kysyi etta "onkos pojat nyt varmasti totta mita sanotte?" ja naurun seasta vaikerreltiin etta "on, on".

Onneksi oli lempea kirkkoherra eika tullu siita mitaan noottia vaikka ei VARMASTI uskonu etta puhuttiin totta. :lol2:

 

[redalert24]

Niissä tilanteissa missä pitäisi olla ihan hiljaa niin tuppaa tulla kaikkia hauskoja muistoja mieleen ja meinää revetä kokoajan, onneks sitä pystyy pidätellä jotenkin:D.
Sitten kun istuu kaverin kanssa junassa missä on tosi ahdasta ja yksi paikka vaan jäljellä ja siihen istuu joku hassun näkönen ihminen ja erehtyy katsomaan kaverin naamaa niin molemmat repeää melkeen pakosti ja sitte pitää alkaa selittää kaverille jotain ihan muuta miksi naurattaa.
sitten vielä ahtaat hissit on inhottavia, niissä meinaa revetä pakosti :D

 

[MPJM]

Tulee mieleen kun tuli oltuu jossain äärettömän paskassa leffassa ja ne efektit + tietokoneella tehdyt kaverit olivat jtn niin naurettavaa. Siinä oli mukava sätkii kun yritti pysyy hiljaa. No onneksi salista löytyi muitakin jotka huomasivat leffan laadun.

Ja tuleehan sitä aina välillä repeiltyy joillekin jutuille mitä sattuu tulee mieleen. Yleensä vielä niin älyttömiä juttuja ettei niitä voi edes alkaa selittämään muille.

 

[Sahaaja]

Alokkaana ollessani repesin kerran yhden kaverin kanssa iltavahvuuslaskennan jälkeen. Enpä muista enää yhtään mitä paskaa seurasi. ehkä alikessu tuvan siivousta

Tää oli kyllä semmonen paikka missä alko joka ilta naurattamaan, en tiedä miks. Yleensä se auto, jos mietti jotain vittumaista juttua. Mut melkeen aina joku muu sitten alko nauramaan tai pierimään, ja se laukaisi tilanteen. Tai jos alikessu huomasi sen oman pinnistelyn ja tuli naaman eteen sanomaan että "imetään sitä hymyä".

 

[Ukki]

Vähän aiheen ohi:
Seiskaluokalla oli englannin tunti, ja ihan hyvän näköinen englannin opettajakin (nainen). Aurinko paistoi ikkunasta suoraan liitutaululle, ja opettaja kirjoitti siihen jotain selin meihin. Minä ja kaverit istuttiin aivan ikkunan luona, ja mitäpä muutakaan siitä tuli tehtyä kuin varjo - perseestäpuristettua opettajaa.. Ai hyvä luoja sitä naurua, ei mitenkään saatu loppumaan kun se levisi. Passitti sitten meidät ulos luokasta nauramaan, jossa naurettiinkin varmaan 15 minuuttia.


Toinen oli kanssa ylä-asteella, kun oltiin luokan kanssa nuorisotalolla käymässä. Nuorisotalon työntekijä siinä esittelee jotain, kunnes yksi rupeaa hihittämään hiljaa. Toinen, kolmas.. tulee minun kohdalle, ja hymyssä suin jo naurualttiina kysyn, että mikä noin naurattaa. Kaveri vastaa hysteerisen naurun seasta, että "en tiedä", mikä aiheuttaa minussa totaalihajoamisen. ja naru vaan jatkui.

 

[DenRot]

sitten vielä ahtaat hissit on inhottavia, niissä meinaa revetä pakosti :D

Hyvin totta. Jos hississä sattuu olemaan muita, ei ikinä tiedä mihin pitäisi katsella ja miten päin olla.

Yhden kaverin kanssa on jo aivan liian monesti käyny täydessä hississä niin, että molemmat olemme joutuneet väkisin pidättelemään naurua. Eikä todellakaan helpota tilannetta, että kaveri kiemurtelee vieressä. Siinä täytyy sit purra huulta siniseks ja katsella nurkkiin.

Monesti bussissa mietiskelee omia asioitaan ja joskus sitten repsahtelee jollekin vanhoille jutuille, yleensä vielä oikein riemukkaan äänekkäästi :D ja juuri silloin joku tietenkin kävelee ohi ja luulee raukkeli, että hänelle nauran.. :( ;)