Edgar sanoi:
Mulla on sellainen muistikuva, että tätä jo kysyin, mutten löytänyt viestiäni enää, joten kokeilenpa uudelleen:
Elikkä kun tosiaan sokeakin otsallaan näkee rotujen väliset fyysiset erot, kuinka todennäköistä olisi kaikkien rotujen henkisten kykyjen sattuneen täysin identtisiksi?
Tämä on ihan validi kysymys. En ole genetiikassa kuin harrastelija, mutta vastaan silti.
"Rotu" on jo sinänsä huono sana, koska se on vanhanaikainen ja paljastaa käyttäjänsä tietävän hyvin vähän ihmislajista. "Rotu" on nimittäin syntynyt ja porskuttanut sosiaalidarvinististen kehityskaavojen voimakaudella 1800-luvulla. Tällöinhän, alkeelliseen biologiaan pohjaten, yläluokkainen englantilainen nähtiin luomakunnan kruununa (ja Neukkulassa tehdastyöläinen - olen oikeasti nähnyt tällaisen "evoluutiokartan") ja kaikki muut kansat jonkinlaisena eri kehitysasteilla
alempina olevina rotuina.
Nykyaikana ymmärretään, että evoluutio ei tuota "eri tasoisia versioita" samasta lajista. Heikommat versiot on kyllä jo karsittu. Lajit ovat kukin erikoistuneet omaan lokeroonsa. Ei voi sanoa että ihminen on kehittyneempi versio simpanssista tai kehittyneempi versio kala - paitsi ihmisen näkökulmasta. Kala hoitaa oman tonttinsa huomattavasti paremmin, ja simpanssilla on isommat kivekset kuin meillä.
Kyse ei siis ole teräväkärkisestä sukupuusta vaan valtavasta haaraumasta, puu, jonka juuret sojottaa ilmassa on osuvampi kuva siis.
Jos ymmärretään ihmislaji yhtenä samanveroisena ryhmänä, eri "rodut" ovat pikemminkin lajin
sisäsiittoisia jengejä. Jengiytyminen on älyttömän uusi juttu, sillä homo sapiens on lajina kokenut pullonkaulan alle 100 000 v sitten - tämän jälkeen selviytyneet levisivät (koillis-Afrikasta) pitkin maailmaa ja jengiytyminen alkoi.
Homo sapiensin lajin sisällä on vähemmän geneettistä vaihtelua kuin simpanssin lajin sisällä. Se on kovin kovin vähän kun laskee paljonko simpansseja on vähemmän. Simpanssitkin on siis erilaisempia kuin ihmiset.
Se mitä monet pitävät "rotuna" on siis fysiologisia sopeutumia niihin ympäristöihin, missä kukin jengi on elänyt. Kehon koko ja mittasuhteet (suomalaisten pyöreä ja lyhytjalkainen rakenne on hyvä säilyttämään lämpöä), silmän muoto (kapea silmä suojaa tundratuulilta, ei ole läppä) ja ihon väri (valkoinen on sopeutuma auringon puutteeseen, jolloin mahdollisimman paljon melaniinia pääsee iholta sisään), näiden perusteella ihmiset puhuvat yhä roduista arkikielessä.
Onko mahdollista, että jokin jengi olisi kehittynyt myös pääkopan sisältä? Se vaatisi erilaisia evoluutiopaineita kuin muilla jengeillä. Monet täällä selittää kylmän ilman olevan sellainen, "tulee pakko keksiä". Mutta Eurooppaakin karuimmissa olosuhteissa on eletty eikä silti ole keksitty mitään (pohjoinen, erämaat, niukkaruokaiset Tyynenmeren saaret). Lisäksi luovuus lähtee pikemminkin laiskuudesta, kuten luennoitsijat jaksavat muistuttaa.
Älykkyys on, muiden piirteiden lailla, osin periytyvää ja osin opittua, joten ei voi täysin sulkea pois mahdollisuutta että joissain jengeissä olisi enemmän "Mensa"-geenejä.
Mutta ei ole mitään syytä olettaa, että näin olisi. 100 000 v on lyhyt aika geneettiselle vaihtelulle tuottaa merkittäviä eroja. Näyttöä ei yksinkertaisesti ole, ja sitä on myös äärimmäisen vaikea löytää, koska
emme voi erottaa mikä älykkyydessä on tullut isältä ja äidiltä eli geneettistä, ja mikä johtuu siitä että ympäristö on ollut sopiva älykkyyden kehittymiseen.
Millä erot sitten selittää. No kulttuurievoluutiolle 100 000 v ei ole aika eikä mikään. Mikä eri jengit asetti eriarvoiseen sijaan oli se ympäristö missä ne elivät. Tämä niillä oli eri lähtökohtana. Euroopassa oli viljelykasveja ja eläimiä joita kesyttää. Kun maanviljely 10 000 vuotta sitten lähti käyntiin nykyisen Irakin alueella, se levisi räjähdysmäistä vauhtia kaikkialle minne sen oli mahdollista levitä - Eurooppaan, maantieteellisistä syistä.
Syntyi kaupungit, viljavarastot ja lopulta - kirjoitus, mikä kiihdytti kulttuurievoluution toiseen potenssiin kehittämällä käyttäjissään mahdollisuutta käsitteelliseen ajatteluun, ja tätä kautta filosofian, fysiikan, insinööritieteen jne. Ja kaikki halusi voittajan puolelle. Syntyy niin sanottu positive feedback loop, eli rikkaat rikastuu ja köyhät köyhtyy.
Kun sanotaan, että
eri rotujen (jengien) sisäinen geneettinen vaihtelu on suurempi kuin rotujen (jengien) välinen vaihtelu ei tarkoita, että se pienempi rotujenvälinen vaihtelu menisi
tiettyyn suuntaan ts. asettaisi toiset ryhmät kuitenkin "vähän" edelle. Se tarkoittaa sitä, että sä et voi yksinkertaisesti tietää ihmisen älykkyyden tai luonteen geenejä katsomalla hänen ihonväriään -et voi edes tehdä arvauksia tästä. Sä
voit tietää ihan ulkonäöstä mihin kulttuuriin se on oppinut. Siinä syntyykin valtavia käyttäytymiseroja riippuen ihan siitä missä ja milloin sut kasvatetaan ja kenen kanssa. Mutta geneettisiä ne erot eivät ole. Eikä niiden pitäisi hämätä näkemästä, että ihmiset kaikkialla haluaa samoja asioita elämältään. Koska se eläin meissä on kaikilla tasan sama. (Niinkin sama, että yksilöt näkee hirveeeeesti vaivaa toittaakseen omaa yksilöllisyyttään esim kertomalla "jänniä" mielipiteitään lempiruuistaan ja lempiharrastuksistaan toisilleen.)
Ja sivumennen sanottuna, nämä jengit on sekaantumassa toisiinsa ennätyksellisen kovaa vauhtia, ja se on aina ollut pelkästään hyvä asia, sillä isompi pooli on vahvempi pooli. Jos joku identifioituu omiin fysiologisiin sopeutumiinsa niin on jo