- Liittynyt
- 28.12.2002
- Viestejä
- 2 386
Lumi sanoi:
Lumi kiteytti aika hyvin. Naiseksi.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Lumi sanoi:
AKV sanoi:Eroja älykkyydessä kulttuurien välillä? Ööh, älykkyyshän ei ole mikään yksiselitteinen käsite vaan sitä katsotaan olevan montaa erilaista tyyppiä. Noin tarkoitushakuisesti kuin sinä sen tuossa yllä määrittelet sitä ei sen sijaan taideta missään määritellä - ilmeisestä syystä.
AKV sanoi:Tietääkseni en ole syytellyt yhtä ainutta merkittävää älykkyystutkijaa räpeltäjäksi. Vain todennut sen tosiasian, että Vanhanen, Lynn ja Rushton eivät ole älykkyytutkijoita koulutukseltaan ja että heidän tuotoksensa eivät kestä tieteellistä tarkastelua.
Dean Kuntz sanoi:Eikö muuten somalit haastaneet suomalaiset älykkyystestissä ja kärsivät rökäletappion?
AKV sanoi:No jos historia ei ole tuttua, niin kehotan vaikka googlettamaan sanoilla "Mali", "Kush", "Ghana" ja "Songhay". Taikka tutustu Berkeleyn kurssin resursseihin.
http://www-learning.berkeley.edu/wciv/ugis55a/readings/earlyafrica.html
AKV sanoi:Tietääkseni en ole syytellyt yhtä ainutta merkittävää älykkyystutkijaa räpeltäjäksi. Vain todennut sen tosiasian, että Vanhanen, Lynn ja Rushton eivät ole älykkyytutkijoita koulutukseltaan ja että heidän tuotoksensa eivät kestä tieteellistä tarkastelua.
AKV sanoi:Argumentum ad hominem ja aika perusteeton sellainen vieläpä. En näe mitään syytä ylistää tai halventaa mustien älykkyyttä, sikäli kun mikään ei viittaa siihen että "rotujen" välillä olisi perimästä johtuvia eroja älykkyydestä. Jos olet
AKV sanoi:Esitin sen FAKTAN, että ei ole olemassa mitään luonnontieteellistä perustetta olettaa rotujen välillä olevan eroja älykkyydessä. Ei ole muuten edes mitään luonnontieteellistä perustetta väittää, että "mustat" olisivat rotu. Tiesitkö, että suomalaiset ovat geneettisesti lähempänä bantuja kuin kumpikaan ryhmä on khosaneita (mm. bushmannit)??
Edgar sanoi:En ole oikein jaksanut perehtyä, mutta eivätkös Vanhanen & Lynn lähinnä osoittaneet älykkyysalan ihmisten mittaamien äo:ien sekä talousihmisten laskemien bkt:iden välisen korrelaation? Se nyt varmaan laskettiin ihan yleisesti hyväksyttyjen matematiikan lakien mukaan, eikä siinä silloin liene mitään mikä ei tieteellistä tarkastelua kestä?
En ole minäkään perehtynyt, mutta suunnilleen noin se menee Wikipedian mukaan (kts. Wikipedia: IQ_and_the_Wealth_of_Nations). Matemaattisesti kuka tahansa osaa varmasti laskea kahden muuttujan välisen korrelaation aivan oikein. Korrelaation perusteella ei kuitenkaan voida vielä päätellä oikeastaan yhtään mitään muuta kuin, että muuttujat todella korreloivat jollain tietyllä arvolla. Tässä tapauksessa luku oli 0.7, joka on kohtuullisen korkea. Tutkimuksessaan Vanhanen ja Lynn tekivät korrelaation perusteella kuitenkin päätelmän, että kansakuntien väliset varallisuuserot johtuvat niiden välisistä älykkyyseroista. Tämä päätelmä ei kestä tieteellistä tarkastelua. Perustilastotieteessä todetaan, ettei korrelaatio takaa kausaatiota. Lisäksi tutkimusmetodeissa oli Wikipedian mukaan muitakin ongelmia: Esimerkiksi joidenkin valtioiden kohdalla ÄO oli määritetty liian pienellä otoksella (n=100). Joidenkin valtioiden kohdalla ÄO:ta oli muuteltu mielivaltaisesti.Edgar sanoi:En ole oikein jaksanut perehtyä, mutta eivätkös Vanhanen & Lynn lähinnä osoittaneet älykkyysalan ihmisten mittaamien äo:ien sekä talousihmisten laskemien bkt:iden välisen korrelaation? Se nyt varmaan laskettiin ihan yleisesti hyväksyttyjen matematiikan lakien mukaan, eikä siinä silloin liene mitään mikä ei tieteellistä tarkastelua kestä?
Agony sanoi:Korrelaatio ja kausaliteetti eivät ole samoja asioita. Enpä usko että pelkän yksinkertaisen korrelaation mittaaminen kahden eri muuttujan välillä kestää paljonkaan tieteellistä tarkastelua, varsinkaan jollei oteta huomioon muita taustalla olevia muuttujia.
Edgar sanoi:Eivät tietenkään ole samoja asioita, ja vain korrelaatiosta (toistaiseksi) olen puhunut. Enkä kyllä vieläkään ole ihan varma, että ymmärränkö miten äo- ja bkt-lukujen asettaminen vierekkäin tarkastelun alle voisi olla jotenkin tieteen vastaista, otettiin muita muuttujia huomioon tai ei. (Jos otettaisiin, ei kyse kai enää edes olisi noiden kahden mahdollisesta korreloinnista?) Eli joko tuo on tieteen valtavirran vastaista tai se ei ole. Minun käsittääkseni se ei ole. Mut korjata saa.
lIhaa sanoi:En ole minäkään perehtynyt, mutta suunnilleen noin se menee Wikipedian mukaan (kts. Wikipedia: IQ_and_the_Wealth_of_Nations). Matemaattisesti kuka tahansa osaa varmasti laskea kahden muuttujan välisen korrelaation aivan oikein. Korrelaation perusteella ei kuitenkaan voida vielä päätellä oikeastaan yhtään mitään muuta kuin, että muuttujat todella korreloivat jollain tietyllä arvolla. Tässä tapauksessa luku oli 0.7, joka on kohtuullisen korkea. Tutkimuksessaan Vanhanen ja Lynn tekivät korrelaation perusteella kuitenkin päätelmän, että kansakuntien väliset varallisuuserot johtuvat niiden välisistä älykkyyseroista. Tämä päätelmä ei kestä tieteellistä tarkastelua. Perustilastotieteessä todetaan, ettei korrelaatio takaa kausaatiota. Lisäksi tutkimusmetodeissa oli Wikipedian mukaan muitakin ongelmia: Esimerkiksi joidenkin valtioiden kohdalla ÄO oli määritetty liian pienellä otoksella (n=100). Joidenkin valtioiden kohdalla ÄO:ta oli muuteltu mielivaltaisesti.
lIhaa sanoi:Kenen olettaisit saavan hyviä pisteitä ÄO-testeistä? Eurooppalaiset, jenkit ja aasialaiset ovat varmaan vahvoilla. Ketkä saavat huonoja? Luulisin, että afrikkalaiset. Keiden BKT per capita on korkea? Eurooppalaisten, etenkin jenkkien ja joidenkin aasian valtioidenkin. Keiden BKT per capita on säälittävä? No niiden Afrikan valtioiden. Ennustan jo ennen tutkimuksen tekoa kohtuullista korrelaatiota muuttujien välille. Luultavasti myös Vanhanen ja Lynn olivat tämän tajunneet jo ennen tutkimuksensa tekoa. Tällöin koko tutkimus tuntuu tarkoitushakuiselta. Etsitään ja muutetaan tilastollista dataa, jotta jo päätetty tulos saadaan todistettua. Mäkin teen näin aina omissa tutkimuksissani.
Agony sanoi:Ei kahden muuttujan korrelaation mittaaminen ole tieteen vastaista. Mutta niistä tehdyt johtopäätökset voivat olla.
Jos otat muita muuttujia mukaan voit tutkia säilyykö yhteys "älykkyysosamäärän" ja bkt:n välillä, kun otetaan huomioon muut muuttujat jotka vaikuttavat bkt:hen. Voi hyvinkin olla mahdollista, ettei korrelaatio enää ole tilastollisesti merkittävä (tai jopa muuttuu negatiiviseksi!) koska muut muuttujat selittävät paremmin bkt:n kehitystä.
Edgar sanoi:Varmaan tajusivat joo, ja voi tuntua tarkoitushakuiselta. Noilla seikoilla ei kuitenkaan tieteessä taida olla mitään merkitystä.
Edgar sanoi:No sitä minäkin. Johtopäätökset voivat olla vääriä, mutta sellaisiksi niitä ei kai ole osoitettu?
Agony sanoi:Itse asiassa tuolla on tieteellisesti erittäin suuri merkitys. Voit usein saada tukea mille tahansa hypoteesille olemalla tarpeeksi "tarkoitushakuinen" kun valitset dataasi tai tutkimusmenetelmääsi. Onneksi tiedemaailma on hyvin kriittiinen ja tieteellisissä julkaisuissa on peer review - menetelmä, minkä takia kaikista selvimmät "tarkoitushakuiset" tapaukset karsiutuvat pois jo alkumetreillä.
Edgar sanoi:Ok, mutta tämä kyseinen tapaus ei liene karsiutunut vieläkään, vai?
EDIT: ja sama tuohon edelliseen viestiisi, onko tiedemaailma nyt sitten dumpannut ko. tutkimuksen kritiikkiä kestämättömänä?
Lumi sanoi:Siis kerrataas nyt. Miehet ovat naisia matemaattis-loogisesti älykkäämpiä. Osoituksena tästä esitetään tutkimus, jonka mukaan lähinnä matemaattis-loogista älyä mittaavassa testissä naiset pärjäävät keskimäärin VAIN viisi pistettä huonommin, huolimatta miesten kotikenttäedusta? Merkittävää...*klipklip*