Naiset armeijassa

[t.t.t.]

Hyvät on mahdollisuuset. Vuoden ekassa erässä kun menee niin vielä paremmat, mutta nykyään niin moni haluu päästä jätkistä sillä 6kk et aina joudutaan pakottaa porukkaa aukkiin niin kyllä sinne hyvin naisiakin pääsee. Meidän saapumiserässä meille tais tulla 6(?) naista, siis sellaista jotka jatko palvelusta myös ekojen viikkojen jälkeen ja 4 niistä on aukissa. Kesällä meidän yksikköön tuli alokkaiks jtn reilu 10 naista, ja 6-7 tais olla lähtemättä maitojunal kotiin ja viis niistä on aukissa, eli ihan hyvät mahdollisuudet. Ei tarvii olla ees erityisen kovassa kunnossa nykyään, tämä toki riippuu mille linjalle haluaa ja missä.

 

[thyer]

Onko intissä kuinka tiukkaa tukan kanssa ? Räikeitä värejä ja malleja ei saanut olla, ja tukan piti olla kiinni. Mutta saako pitää otsalla lettiä tähän tyyliin ?

Itselläni on sivuotsis, joka sattuu sojottamaan mihin sattuu aamuisin. Helpoin olisi pitää siis kiinni joko pinnillä tai letillä, mielummin letillä. Onko siis liian huomiota herättävä tai epäsotilaallinen ?

 

[shayn]

Itselläni on sivuotsis, joka sattuu sojottamaan mihin sattuu aamuisin. Helpoin olisi pitää siis kiinni joko pinnillä tai letillä, mielummin letillä. Onko siis liian huomiota herättävä tai epäsotilaallinen ?

Jos letin saa tarpeeksi tiukasti päätä vasten vedettyä niin tuskin on epäsotilaallinen. Hyvä vaan, kun pysyvät pois silmiltä. Kuvan lailla löysästi ei varmaan kelpaa.

 

[thyer]

Jos letin saa tarpeeksi tiukasti päätä vasten vedettyä niin tuskin on epäsotilaallinen. Hyvä vaan, kun pysyvät pois silmiltä. Kuvan lailla löysästi ei varmaan kelpaa.

Nimenomaan päätä vasten meinasin, en vain löytänyt tarpeeksi havainnollistavaa kuvaa tälleen äkkiä Hyvä juttu, selkis sekin sitten ! Siellä varmaan aamuisin paljoo tukkaa keretä/jakseta alkaa laittamaan, joten hyvä vaan kun letti päässä voi sitten nukkuakkin

 

[Pirtsu]

Eiköhän ne siellä huomauta, jos tukka on huonosti Tosin sekin varmaan vähän muuttunut vuosien saatossa, viime vuosituhannella kun itse kävin intin, jopa niskat piti leikata paljaaksi. Eli vaikka oli pitkä tukka, niskasta piti vetää muutaman sentin matkalta tukka veks. Ja nutturan piti olla niin tiukka, ettei tukkaa hapsottanut mistään. Lettiä niskassa ei sallittu. Itsellä oli tuohon aikaan puoleen selkään tukka, pataljoonan pisin

 

[thyer]

Eiköhän ne siellä huomauta, jos tukka on huonosti Tosin sekin varmaan vähän muuttunut vuosien saatossa, viime vuosituhannella kun itse kävin intin, jopa niskat piti leikata paljaaksi. Eli vaikka oli pitkä tukka, niskasta piti vetää muutaman sentin matkalta tukka veks. Ja nutturan piti olla niin tiukka, ettei tukkaa hapsottanut mistään. Lettiä niskassa ei sallittu. Itsellä oli tuohon aikaan puoleen selkään tukka, pataljoonan pisin

Kyllä ne varmaan kertoo, mutta ei vaan haluis noottia vääränlaisesti hiustyylistä heti ensimmäisenä päivänä :D Siksi tämä etukäteen tiedusteleminen

 

[Atshuu]

Intissä tosiaan ihan kaikki kerrotaan alussa rauhassa, meillä oli ainaki tossa muutama vuos sitte eka päivä ja kakkospäivä tosi lepposta, tehtiin yhteiset pelisäännöt selväks, harjoteltiin perusrutiinit.. Muistaakseni myös katottiin naisalikessun kanssa juurikin tukka-asiat yms. läpi.

Intissä on hyvä muistaa, että asioista huomautetaan kerran, ja se on ihan ok. Kaikkea ei voi tietää, eikä niistä kannata liikaa itteensä ottaa. Mutta älä ikinä tee samaa virhettä kaks kertaa...

 

[thyer]

Intissä tosiaan ihan kaikki kerrotaan alussa rauhassa, meillä oli ainaki tossa muutama vuos sitte eka päivä ja kakkospäivä tosi lepposta, tehtiin yhteiset pelisäännöt selväks, harjoteltiin perusrutiinit.. Muistaakseni myös katottiin naisalikessun kanssa juurikin tukka-asiat yms. läpi.

Intissä on hyvä muistaa, että asioista huomautetaan kerran, ja se on ihan ok. Kaikkea ei voi tietää, eikä niistä kannata liikaa itteensä ottaa. Mutta älä ikinä tee samaa virhettä kaks kertaa...

No hyvä, pienenee paineet huomattavasti sinne mennessä kun tietää ettei heti tule huutoja mikäli jotain tekee väärin

 

[Herhi]

Joo, niskanhan on oltava paljas, joten pitkät hiukset on oltava nutturalla tjsp. Letit taidettiin sallia ennen, mutta ellen väärin muista, jossa prikaatissa oli naisvarusmies jäänyt letistään kiinni hypätessään auton lavalta, ja tais vähän revetä päänahka, niin letit meni pannaan.

Ja mitä tulee siihen että rimpulalla on hankalaa täyspakkauksen kanssa... Nooh, mikäli ymmärsin oikein, kyse oli siis ruuminrakenteesta (eikä kunnosta)?
Minä painoin inttiin mennessä 50kg, pituutta 163cm. Alkuun olikin hankalaa, sillä en vain OSANNUT kiristää tetsaria oikein. Kaikki paino oli siis marsseilla harteilla. Vaan kun joku opasti kaikki namiskuukkelit joista saa sitä kiristettyä, sain minäkin painon vyötärölle ja sen jälkeen ongelmia ei ollut.

 

[thyer]

Ja mitä tulee siihen että rimpulalla on hankalaa täyspakkauksen kanssa... Nooh, mikäli ymmärsin oikein, kyse oli siis ruuminrakenteesta (eikä kunnosta)?
Minä painoin inttiin mennessä 50kg, pituutta 163cm. Alkuun olikin hankalaa, sillä en vain OSANNUT kiristää tetsaria oikein. Kaikki paino oli siis marsseilla harteilla. Vaan kun joku opasti kaikki namiskuukkelit joista saa sitä kiristettyä, sain minäkin painon vyötärölle ja sen jälkeen ongelmia ei ollut.

Itseäni nimenomaan tuo jaksaminen ruumiinrakenteen takia mietityttää. Poikaystäväni marssi sen 18h aukkimarssissa, tämä painaa n. 25kg enemmän kuin minä ja on 15cm pidempi. Kyseessä on siis vahva ja roteva kaveri, jolla on vielä suht hyvä kunto. Kuulemma oli äärirajoilla hänellekin tuo kokemus, joten pelkkä ajatus itsestäni siellä kyllä kylmää :D Eihän se nyt ole mitenkään varmaa että mihinkään AUK:iin ollaan edes menossa, mutta kyllähän sinne kai yleensä pääsee jos tahtoo

 

[Herhi]

No tommosta kestävyyttä kannattaa jonkun verran treenaillakin. Tarpoa hangessa reppu selässä jne. Ja huonoissa kengissä vielä. :D
Kyllä minäkin tuolloin pikkuisena naisena välillä otin nuutuneiden varusMIESkavereiden kamoja kantoon kun jaksoin paremmin kun jonkun voimat loppuivat (ja mä olin vielä naisistakin kaikista pienin).
Mä en ajallisesti ole 18h putkeen marssinut, mutta 50km on pisin päivittäinen kävelymatka (oisko toi jotain 13-14h?? En muista millään). Toinen aukissa oli "vain" 42km. Ja nämä täyspakkauksen kanssa tien piennarta pitkin.
Kamalaahan se oli, mutta lähinnä polville.
Noita metsämarsseja sitten oli toki myös paljon, mutta ne olivat iisimpiä kun siirtymät olivat huomattavasti lyhyempiä. Ehkä päivittäinen siirtymä ~20km tietämillä, yö välissä ja sitten sama setti uudelleen. Tai marssi leirille, vajaa viikko siellä ja marssi takaisin.

 

[Emilija]

Itseäni nimenomaan tuo jaksaminen ruumiinrakenteen takia mietityttää. Poikaystäväni marssi sen 18h aukkimarssissa, tämä painaa n. 25kg enemmän kuin minä ja on 15cm pidempi. Kyseessä on siis vahva ja roteva kaveri, jolla on vielä suht hyvä kunto. Kuulemma oli äärirajoilla hänellekin tuo kokemus, joten pelkkä ajatus itsestäni siellä kyllä kylmää :D Eihän se nyt ole mitenkään varmaa että mihinkään AUK:iin ollaan edes menossa, mutta kyllähän sinne kai yleensä pääsee jos tahtoo

On se fysiikastakin kiinni paljon, mutta aika pitkälti myös omasta päästä. Kipua pitää osata kuunnella ja purra hammasta. Kaikkien omalle kohdalle sattuneiden p*ska kokemusten jälkeen voin sanoa että aika kultaa muistot :D !

Itse kun olin 2004 intissä niin n. puolet naisista pääsi AUK:iin, ei sinne ainakaan sinne kaikkia haluavia otettu. Yksi vai kaksi jäi jälki AUK:iin.
Koulutuslinjoista sen verran että niitä on laidasta laitaan ja heikkokuntoisemmallekkin löytyy varmasti omansa jos perus ryynääminen ei ole oma juttu ja fysiikka ottaa vastaan pidemmän päälle. Aika nopeasti se kunto siellä peruskaudella kuitenkin kehittyy.

Kestävyyttä minäkin suosittelen lämpimästi treenattavaksi, täällä hyviä ohjeita jo tulikin.

 

[chich]

Noniin, täällä I/12 kotiutunut rva vänrikki.

Toi fyysisen kunnon merkitys riippuu pitkälti siihen minne menee. Peruskoulutuskausi on sitä ryynäysaikaa, sillon kohoaa kunto ja pääsee vetämään itsensä täysin piippuun. Kuitenkin ainakin meillä viestiaselajissa sen jälkeen alkoi vaan kunto tippumaan. Huipennuksena oppituntipainotteinen RUK jossa oli älyttömänkovia fyysisiä rykäsyitä pari ja raskaita harjoituksia, mutta muuten istuttiin oppitunneilla ja luettiin kokeisiin. RUKin jälkeen johtajakaudella, kun aikaa treenaamiselle olisi ollut niin hajosi polvi...

Hiuksista vielä, riippuu hyvin paljon siitä missä on. Meillä riksussa hiuksiin puututtiin aivan liian vähän, mutta esim. Haminan sisäkuri oli paljon tiukempaa. Jos ette halua vaikuttaa urpoilta, niin pidätte sen tukan aisoissa YlPalvon mukaisena ihan ilman, että siitä edes tarvitsee huomauttaa.

Johtajakoulutukseen otetaan sinne soveltuvat. Omasta päästä ja asenteesta kiinni kaikki.

 

[Fearow]

Pakkohan tänne oli rekisteröityä tän threadin takia!

Mä olin tosiaan nyt toissapäivänä seuraamassa armeijavalaa Vekaralla. Mä oon jo hetken aikaan miettinyt, että armeija vois olla aika siisti juttu kokea. Suvusta kukaan nainen ei ole käynyt armeijaa, koska oon ainut tyttö jonka aikana se nyt periaatteessa on ollut "sallittua" eli annettu siihen mahdollisuus.
Mä oon ihan tosissani kelaillut tätä asiaa mun mielessä, lukenut alokas-lehtiä, selaillut netistä erilaisia keskustelupalstoja ja muutenkin naisten mielipiteitä ja kokemuksia armeijan käynnistä. Siellä Vekaralla mä tajusin, et täähän on aika siisti juttu.

Mulla ei ole enää erityisen "kiitettävä" kunto. Ajankohtaseksi armeijaan meno tulisi ehkä vasta noin kolmen vuoden kuluttua, että olishan tässä aikaa treenata ja muutenkin miettiä asiaa.
Mä oon ~174 cm pitkä ja painan jonkun 54 kg, eli massaa mun tulisi kerätä ilmeisesti aika paljonkin että pääsisin muutenki normaaleihin mittoihin. Lihaksiakin pitäis kerätä varmasti aika paljonkin ja oon alkanut miettiä, että pitäiskö sitä nyt oikeesti alkaa treenaa itteensä jonkinlaiseen kuntoon. Ihan nyt muutenkin kuin vain näiden armeijahaaveiden takia.
Ainut mikä mua armeijassa mietityttää just noi marssit täyspakkauksien kanssa. 20kg menee ihan kepeesti, mitä nyt partioaikoina tuli harjotellut metsässä vaeltamista rinkka selässä mut se tuplattuna kuulostaa aika hurjalta.

Kuinka yleisiä nykyään on simputukset armeijassa, muutenkin tyttöjen asema ns. "korkeimpien" silmissä? Mulla on niin paljon kysyttävää, etten just nyt saa mieleen yhtään mitä mun piti kysyä kun pari päivää sitten tän sivun löysin.

 

[-aiccu-]

Linkkivinkki (jos nyt joku ei ole löytänyt): Aamukampa.net - Naisten vapaaehtoinen asepalvelus

 

[thyer]

Olen harkinnut, josko tässä keväällä vihdoin ottaisin ne kauan haaveilemani ripsienpidennykset. Helpottaisivat arkea ja piristäisivät yleisilmettä kovasti

On tässä vain pelko, että niihin jää koukkuun, mikäli mieluisat ovat. Ja heinäkuussa olisi lähtö inttiin. Olisikohan niistä siellä haittaa? Muuta kuin se, että todennäköisesti vaarantaisin oman uskottavuuteni lähtemällä tekoripsien kera armeijaan :D Mutta sama ihminen samoine tavoitteineni ja ajatuksineni minä siellä olisin, ripset päässä tai ei. Joten sinällänsä itseäni ei haittaa. Mutta tulisikohan niistä sanomista, kun esimerkiksi kynsien täytyy olla luonnontilassa?

//: 93. Palveluksessa tai muulloinkaan sotilaspukua käytettäessä hiusten värjäys
ja muotoilu, kynsien väri ja pituus sekä meikki eivät saa herättää huomiota."

 

[Herhi]

No ei ne varmaan niitä voi poiskaan sulta ottaa. Joten en olisi huolissani.
Ehkä voi olla että muut pitäisivät tuossa ympäristössä niitä aika turhamaisena ratkaisuna. Tosin miehet tuskin edes ymmärtäisivät?? Vaan ainahan sekaan mahtuu se yksi nainen joka siitä alkaa selitellä ympäriinsä. Toivottavasti ei.

 

[thyer]

No ei ne varmaan niitä voi poiskaan sulta ottaa. Joten en olisi huolissani.
Ehkä voi olla että muut pitäisivät tuossa ympäristössä niitä aika turhamaisena ratkaisuna. Tosin miehet tuskin edes ymmärtäisivät?? Vaan ainahan sekaan mahtuu se yksi nainen joka siitä alkaa selitellä ympäriinsä. Toivottavasti ei.

Totta tuo, eihän niitä siellä todellakaan tarvitse. Itsekin ajattelin saavani ikävän leiman otsaani, mikäli irtoripset päässä marssisin ympäri kassua. Ehkä siis tyydyn pitämään mahdollisia ripsiä vain kevään, voihan ne ottaa pois ennen inttiä sitten.

 

[Novgorod]

Aloitin oman palvelukseni Niinisalossa II/12-erässä, palvelukseni keskeytyi marraskuussa ja maaliskuun alussa palaan palvelukseen aliupseerikouluun. Syynä keskeyttämiseeni oli lääkärin virhe. Mulla epäiltiin rasitusmurtumaa ja siksi mut kotiin heitettiinkin. No, siviilissä selvisi, ettei jalka ollut koskaan murtunutkaan (kivun syynä oli alkava vaivaisenluu ja luultavasti huonot kengät+rasitus). En ole katkera, mut en kyllä mene enää minkään kivun takia veksiin. Saas nähdä, olenko samaa mieltä palveluksen jälleen alkaessa...

Viihdyin intissä ihan älyttömän hyvin ja kaipaan sinne joka päivä. Viime kerrasta viisastuneena ja liikunnan ilot intissä löytäneenä oon treenaillut lähinnä peruskestävyyttä (mielestäni tärkein juttu kunnon puolesta siellä). Silti jännittää palata, kun alussa ei enää olekaan kevennettyjä viikkoja ja rasitusmurtuma kummittelee mielessä.

Jätkien kanssa tultiin hyvin toimeen eikä mitään prinsessailua katseltu hyvällä. Eikä muuten kannata luulla, että pääsee jotenkin helpommalla vain koska on nainen tai että on jotenkin erityisasemassa. Lisäks tää oli melkoinen veksin enkeli. Tämä asenne maksoi meidän yhdelle ämmälle paikan aukissa ja miehistön jäsenenä eräässä erikoisryhmässä, kaverit katosivat, palvelustoverit vihasivat, alikersanteista puhumattakaan.

Ikää mulla tulee palveluksessa 25 ja 186/80. Pakko sanoa, että koko auttoi paljon, lähinnä siis pituus ja rotevuus. Hyvin ne meidän taskuvenuksetkin silti pärjäs

 

[Caitir]

Itsellä armeijavuodesta nyt jo muutama vuosi aikaa. Voimaa on ihan kiva olla, tavarat osaa olla painavia nostella, mutta... meillä juostiin, juostiin ja juostiin. Eli kannattaa juosta ennen sinne menoa :D itse juoksin pääasiassa metsälenkkejä ennen lähtöä armeijaan. Peruskoulustuskaudella juostiin ehkä hieman vähemmän, mutta aukissa sitä ei sitten muuta tehtykään ku juostiin. Siis ekoina viikkoina mm. marssiminenkin oli rankaa tällaiselle 165cm, jos kulmamiehenä oli joku 190cm jätkä, joka marssi hiukan pidempiä askeleita meikäläinen töppöjaloillani.
Aukkiin pääsee usein ihan sillä et haluaa sinne. Kun ottaa hommat tosissaan alusta lähtien niin kyllä ne huomaa kenessä on potentiaalia johtajaksi.
Treenailuun oli kohtalaisesti aikaa, toki iltavapaalla ko. lafkan ainut, mutta hyvä sali oli täynnä porukkaa. Toki ainakin meidän yksikössä oli penkki ja painoja ihan perustreeniä varten. Kannattaa muistaa syödä tarpeeksi, koska siellä kuluu jo ihan peruspalveluksessa aika runsaasti energiaa. Soden munkkeja voi siis hyvällä omalla tunnolla syödä :D kunhan muistaa luopua niistä kun intistä pääsee ;)

Kokemusta suosittelen kaikille, jotka haluaa testata omia rajojaan. Hajottavaa se osasi välillä olla ja kyllä sitä mietti välillä et mitä ihmettä täällä teen, mutta silti aamuakaan en vaihtais ;)