Naisen logiikka & urheilu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Ruger
  • Aloitettu Aloitettu
naksu sanoi:
Limut oli tosiaan myös vielä niissä 1/3l pulloissa (minäköhän vuonna kokikset siirty vakiona 0,5l kokoon?) ja limua ostettiin pelkästään synttäreille ja jouluaatolle ja sitten kesällä juhannuksena. Karkkia en saanut ikinä vanhemmilta, viikkorahan käytin yleensä johonkin aivan muuhun, kuin karkkiin, mutta pari kaveria aina halusi karkkia ja heillä oli köyhät vanhemmat, jotka eivät maksaneet viikkorahaa, joten he keräsivät metiköstä pulloja ja ostivat niillä karkkia... Se oli musta jopa ihan hauskaa, joten olin itsekin aina messissä ja ostettiin sitten irtokarkkeja tyyliin nallekarkkeja 20 pennillä jne. :D

Täähän alkaa mennä oikein nostalgiaksi. Me saatiin mummolassa limukori juhannukseksi, jotain smurffilimsaa niissä 1/3 pulloissa. Jokaista pulloa piti käydä erikseen pyytämässä ja maanittelemassa. En tuosta karkkipolitiikasta ihan tarkkaan muista, mutta luulen että rahaa sai suht helposti jos jaksoi itse kävellä/ pyöräillä/ hiihtää lähikauppaan n. 3 km niitä ostamaan. Siellä irtokarkit maksoi oikeesti joskus 10 penniä kappale!!! Mikähän nykyään on pienin hinta kaupoissa?

Vähän kauhistuttaa, miten omien lasten kanssa (jos niitä ilmaantuu) tulee pärjäämään näitten sokeri- ja rasvavuorten keskellä. Onko se aina jatkuvaa "Mäki haluan kilon pussin tota ja tota ku kaveritki saa" -vinkumista. Pysy siinä sitte tiukkana ku naapurin Villekin pääsee joka päivä mäkkäriin ja saa super size-aterian välipalaksi.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Francine sanoi:
Täähän alkaa mennä oikein nostalgiaksi. Me saatiin mummolassa limukori juhannukseksi, jotain smurffilimsaa niissä 1/3 pulloissa. Jokaista pulloa piti käydä erikseen pyytämässä ja maanittelemassa.

Ah, ihanat lapsuusmuistot... Meillä oli mummolan kellarissa (jonne laskeuduttiin jumalattoman jyrkkiä kiviportaita ja jossa oli pimeää ja KYLMÄÄ) usein juomakori, josta about 90% oli vissyä ja loput (eli tyyliin muutama pikkupullo) keltaista jaffaa. Ja tosiaan, lapsena minä + pikkuveli saimme joskus saunan jälkeen sen yhden limupullon, joka sitten tarkkaan ja taiten jaettiin ("kun sä kaadoit ni mä saan valita!!!"), joskus lomilla ja juhlapäivinä oli sitten niitä litran pulloja.

Kuopioon taisi eka mäkkäri muuten tulla joskus 90-luvun alkupuolella... siinä ja siinä tuliko sinä aikana, kun itse siellä vakituisesti asuin.
 
Francine sanoi:
Vähän kauhistuttaa, miten omien lasten kanssa (jos niitä ilmaantuu) tulee pärjäämään näitten sokeri- ja rasvavuorten keskellä. Onko se aina jatkuvaa "Mäki haluan kilon pussin tota ja tota ku kaveritki saa" -vinkumista. Pysy siinä sitte tiukkana ku naapurin Villekin pääsee joka päivä mäkkäriin ja saa super size-aterian välipalaksi.

Tota mä oon itsekin kauhuissani miettinyt... Tosin ainakin olen tullut siihen tulokseen, että parasta olisi varmaan kasvattaa lapset liikkumaan. Ainakin opettaa tekemään asioita yhdessä vanhempien kanssa. Jos vanhemmat esim. käy lenkillä, niin tuskin lapsi hirveästi valittaa, jos pääsee esim. pyöräilemään vieressä, koska yleensä lapset tykkää saada tehdä asioita vanhempiensa kanssa. Oma treeni toki kärsii, mutta se nyt ei vanhempaa saa haitata. Mutta nämähän on asioita, joiden toimivuuden käytännössä näkee vasta sitten, kun on oma kakara. Sitten pitää vaan löytää jotain liikuntaa, josta lapsi oikeasti tykkää, koska väkisin pakottaminen ei kyllä johda mihinkään pysyvään.

Jos opettaa lapsen alusta asti liikkumaan paljon ja ennen kaikkea nauttimaan siitä, niin en usko, että toi ravinto käy ongelmaksi, jos kotona tarjotaan pelkästään ravitsevaa ruokaa. Tuo karkki ym. tuskin käy ongelmaksi ennen kouluikää, koska päiväkodissa ei kyllä kavereilla ole karkkia mukana ja päiväkodin ulkopuolella on aika helppo varjella roskaruoalta. Toi koulussa syötävä ruokakin on lopulta aika pieni osa koko päivän syömisiä. Ainakaan sen ravinnon kanssa ei saa ryhtyä liian fanaattiseksi, koska se luultavasi aiheuttaa myöhemmällä iällä jonkun vastareaktion, joka ei välttämättä ole positiivinen.

Noh vielä ei ole muksuja, joten ei kannata liikaa päätä vaivata tällä. Onhan siinä lapsen ensimmäiset vuodet aikaa miettiä mitä tekee. :D

EDIT: Meilläkin oli mummolassa juhannuksena sellainen kylmä, pimeä ja kostea maakellari, jossa oli se kori limua, joka jaettiin kaikkien serkkujen kesken. Se jakaminen olikin todella tarkkaa puuhaa. Tulee kyllä todelliset nostalgiat. :D Nykyään on edelleen sama käytäntö (tai pari vuotta sitten, kun viimeksi olin juhannuksen mummolassa), mutta nuoremmista serkuista huomaa, että niitä ei enää samalla tavalla innosta tämä, koska kaikki noi herkut on jo niin arkisia.
 
Teera sanoi:
Vähän ohi aiheen mutta itseäni ylipäätään ihmetyttää kun ala-asteikäiset lapset juoksevat kaupassa kahdenkympin setelin kanssa ostamassa karkkia ja limua, ja helposti useamman kerran päivässä. En tiedä onko nykyään normaalia antaa jopa alle kymmenvuotiaille muksuille parikymppiä karkki ja limpparirahaa kouluun vai olenko vaan itse jäänyt aikanani tämmöisestä paitsi?

Viime viikolla Prismassa nähtyä/kuultua: Katselin kun arviolta ekaluokkalainen pulleahko pikkupoika lapioi karkkihyllyllä suklaata paperipussiin hullun kiilto silmissä, vilkaisin sitten huvikseni kun poika vei pussin puntarille: 960g!!!! :( Äiti tähän sitte toteaa: Karkkipäivänä et sitten ota noin isoa pussia kuin nyt.. :(

Vittu.
 
John R sanoi:
Viime viikolla Prismassa nähtyä/kuultua: Katselin kun arviolta ekaluokkalainen pulleahko pikkupoika lapioi karkkihyllyllä suklaata paperipussiin hullun kiilto silmissä, vilkaisin sitten huvikseni kun poika vei pussin puntarille: 960g!!!! :( Äiti tähän sitte toteaa: Karkkipäivänä et sitten ota noin isoa pussia kuin nyt.. :(

Vittu.
:evil: :urjo: mulla on ollu joulusta asti kaapissa marmeladi paketti siitä on 1/3 jäljellä ja kokoa oli 500g en ymmärrä miten joku jaksaa mättää kilon karkkia päivään tai kahteen :urjo:
 
John R sanoi:
... vilkaisin sitten huvikseni kun poika vei pussin puntarille: 960g!!!! :( Äiti tähän sitte toteaa: Karkkipäivänä et sitten ota noin isoa pussia kuin nyt.. :(

Siis melkein KILON PUSSI KARKKIA???!!? :eek: OK, emme tietenkään tiedä tilanteesta ja sen taustoista yhtään enempää, mutta aika hurjalta kyllä kuulostaa joka tapauksessa... "Kevyt" useamman tuhannen kalorin satsi :hyper: Ja mitäs väliä sillä karkkipäivällä ylipäätään on, jos kerran karkkia ostetaan ja syödään muulloinkin? :confused:
 
naksu sanoi:
Tuo karkki ym. tuskin käy ongelmaksi ennen kouluikää, koska päiväkodissa ei kyllä kavereilla ole karkkia mukana ja päiväkodin ulkopuolella on aika helppo varjella roskaruoalta.

Hyviä poitteja. Pitää vaan takoa mummien, vaarien, setien ja tätien päähän, että karkeilla ym. ei lahjota eikä palkita lapsia. Tästä ennustan aika moista taistelua ja vääntöä sukulaiset tuntien.
 
naksu sanoi:
Tota mä oon itsekin kauhuissani miettinyt... Tosin ainakin olen tullut siihen tulokseen, että parasta olisi varmaan kasvattaa lapset liikkumaan. Ainakin opettaa tekemään asioita yhdessä vanhempien kanssa. Jos vanhemmat esim. käy lenkillä, niin tuskin lapsi hirveästi valittaa, jos pääsee esim. pyöräilemään vieressä, koska yleensä lapset tykkää saada tehdä asioita vanhempiensa kanssa. ---
Jos opettaa lapsen alusta asti liikkumaan paljon ja ennen kaikkea nauttimaan siitä, niin en usko, että toi ravinto käy ongelmaksi, jos kotona tarjotaan pelkästään ravitsevaa ruokaa.QUOTE]

Olen samaa mieltä.. Mun pikkuveli lienee oiva esimerkki elävästä elämästä. Hän on tällä hetkellä 7-vuotias, mutta jo vuosien ajan on hänen täytynyt päästä mukaan äidin kävely ja hiihtolenkeille, ilman että kukaan on pakottanut tai kehottanut. Onhan se välillä vähän "soutamista ja huopaamista" kun pikkukaveri sompailee apupyörien kanssa vierellä, siinä samassa kun äiti ja/tai isä yrittää lenkkeillä, etenkin jos on tottunut rivakkaan tahtiin.. Mutta kummasti tuo tuntuu poika jaksavan, pirun sinnikäs se on kun hiihtää kilometrikaupalla jäällä äipän perässä. Auta armias mikä huuto välillä syntyi, etenkin lapsen ollessa nuorempi, ellei päässyt sillä fillarillaan tai suksillaan mukaan ulkoilemaan...

Tuo ruokailu ja karkinsyönti tuntuu kyllä olevan nykyään todellinen ongelma yhä useammalle lapselle, siinä samassa se meidänkin 7-vuotias koluaa keittiön kaapeilla katon rajassa etsien namia tai keksiä, vaikka varmasti kunnollista ja ravitsevaa ruokaa olisi tarjolla. Äitini työskentelee ravitsemustehtävissä joten hallitsee sen puolen. Koskaan ei ole meitä passitettu mäkkäriin välipalalle, ja paremmin minulle onkin aina maistunut tavallinen kotiruoka kuin vaikka tuolle pikkuveljelle. Ihme systeemit... Luulisi että ruoka maistuu kun kulutus on silmin nähden noin pienelle lapselle todella suuri. Siitä huolimatta jaksaa olla ronkeli.
 
Älytöntä tuo makeisien, sipsien, limujen yms. pakkauskokojen järkyttävä kasvattaminen on, kuten täällä on jo monesti todettu. Ja eikös karkeista poistettu makeisverokin jokunen vuosi sitten? Mikähän vitun logiikka tossakin oli? Kaikkea muuta täällä kuitenkin verotetaan mieli määrin.

Ja muistan minäkin tuon kun pentuna saatiin joku limupullo, tai sai vitosella käydä lauantaina ostamassa kiskalta irtokarkkeja. Eikä se pussi varmasti enempää kun 100 g painanut ja ihan tyytyväisiä oltiin.

Kaveri joskus pölli isältään 100 mk ja käytiin sitten ostamassa 50 mk:lla karkkia, pussi oli silloin ISO ja neljään jätkään se syötiin. Nykyään näkee samanlaisia säkkeja ostettavan harvasen päivä ja ihan yhdelle pienelle tenavalle.

Ja tuo mäkkärihomma on kanssa huomattu, se oli muksuna jotenkin ihmeellistä kun ensimmäinen hamppispaikka tuli ja silleä sitten n. kerta kuukauteen pääsi käymään syömässä. Nykyään ei taida olla viikkoa, joillain jopa päivää, ettei jossain mäkkärissä käytäisi syömässä. Ja kun ne pennut sitten tarttee ne isoimmat rankalaiset ja sen isoimman juoman ja tottakai vielä jäätelönkin jälkkäriksi. Siinähän on tavaraa jo yhden pikkutenavan päivän sapuskoiksi, jos ei jopa kahdenkin.
 
jeps... ja tuntuu et nykyajan vanhemmat ei saa millään kuriin lapsiansa, Vituttaa kattoa joskus kaupassa ku joku 7-13v lapsi kitisee,itkee ja alkaa vielä haukkuun äitiinsä/isäänsä jos ei saa sitä tiettyä isoa karkki pussiinsa jne. Vaikkakin eihän se ihme ole että asiat menee vituroillee ku jotenki tuntuu nykyää et onks enää millään mitään väliä?! Että semmosta... noh ite kumminki yritän nykyää elää suhkot terveellisesti ja jopa nauttia elämästä vaikka vaikeetaha se toppaa oleen aina sillo tällö kute asiaan kuuluu :D vissii poikkes vähä aiheesta mut ei se mitn :rock: :thumbs:
 
Toi karkinkulutus on kyllä jotain aivan tajutonta, vaikuttaa siltä että nuoret naiset ja tytöt eivät nykyään muuta syökään...
 
Ahvena sanoi:
Itse suhtaudun light-herkkuihin aika kielteisesti, koska ne opettavat ihmisen mässyttämään koko ajan jotakin. Maha siinä venyy ja huutaa koko ajan lisää. Kevytherkuista vieroittautuminen näille puputtajille aiheuttaa suuret tuskat. Kessuttelustakin pääsee helpommin irti.

Ellen kovin väärässä ole, oli Tiede-lehdessä noista light-tuotteista jokunen aika sitten juttua. Eikä se positiivista kuvaa niistä antanut. Muistaakseni siinä sanottiin niiden nimenomaan edistävän lihoamista/haittaavan laihtumista, eikä toisinpäin. Kaivelempa sen artikkelin esiin ja varmennan hatarat muistikuvat.
 
Gillyanne sanoi:
Siis melkein KILON PUSSI KARKKIA???!!? :eek: OK, emme tietenkään tiedä tilanteesta ja sen taustoista yhtään enempää, mutta aika hurjalta kyllä kuulostaa joka tapauksessa... "Kevyt" useamman tuhannen kalorin satsi :hyper: Ja mitäs väliä sillä karkkipäivällä ylipäätään on, jos kerran karkkia ostetaan ja syödään muulloinkin? :confused:

Kyllä, tarkalleen 960g. Pikkujannulla oli tosiaan sellainen paperipussi mitä nyt yleensä on noissa karkkihyllyissä, melkein ääriään myöten täytettynä. Olisko kyseinen äiti hiljentänyt kirkuvan pikku-apinan antamalla luvan mennä mellastamaan karkkihyllyille lapion kanssa... Tiedä siitä sitten.

Ennen vanhaan, vanhoina hyvinä aikoina kun minä oli nuori oli viikkoraha tasan 5mk. Se kun saatiin kouraan, poljettiin ensin kipsalle ostamaan irtiksiä ja sitten paikalliseen videovuokraamoon ostamaan Twisted Sistersin tai Waspin rintamerkkejä.
Kun saatiin limukkaa niin oli isoveli jakajana, ja viivoittimellahan se piti mitata että joka jätkä saa saman verran. Jussina tietty keltainen jaffa per naama, sitä sitten hymy perseessä lipitettiin koko ilta. :D
 
Jep, kauhulla odotan kun omat lapset kasvaa ja alkaa vaatimaan karkkia ja limua ja pizzaa ja ties mitä ja koska kaveritkin saa. Kun esikoinen 1,5 vuotiaana maistoi ekan kerran mehua (kylässä) päiviteltiin jo suureen ääneen kuinka on mahdollista ettei tuon ikäinen ole saanut ikinä mehua. Vielä ei osaa vaatia kaupassa mitään (nyt 2,5v.) mutta kohta se rumba alkanee.. Vanhemmilla tuntuu olevan aika vaihtelevia linjoja pikkuisten herkuttelujen suhteen mutta mielestäni nykyään (johtunee vanhempien ruokailutottumuksista) aina vaan pienemmät mussuttavat jätskiä ja suklaata, eipä ihme että kouluiässä se on jo tapa.
 
naksu sanoi:
Tää on tosiaan hauskaa, koska vaikka itse olen vaan 22v, niin jopa mun lapsuudessa (no oon mä vielä aika kakara...) oli tilanne vielä aivan toinen, kuin nykyään. Vanhemmat eivät vieneet mua esim. koskaan mäkkäriin syömään ja mun ensimmäinen kerta mäkissä oli, kun luokkalaisella oli mäkkisynttärit, kun olin jotain 9v... Nykyään mäkki on niin tavallista, että vanhemmat jopa ostavat usein drive-in:stä ruoat mun pikkusiskolle, kun ovat hakeneet hänet koulusta... Kuulemma hän on niin nälkäinen, kun tulee koulusta, että hänen on pakko saada ruokaa, jotta jaksaisi odottaa oikean ruoan valmistumista. Kuitenkin mä olin itse kakarana myös aivan helvetin nälkäinen samassa tilanteessa, mutta mulle heitettiin nenän eteen pari kinkkuruisleipää... Onneks vanhemmat eivät sitten osta limuja mäkkärista, vaan pelkästään sen purilaisen, jonka kanssa systeri juo maitoa.

Limut oli tosiaan myös vielä niissä 1/3l pulloissa (minäköhän vuonna kokikset siirty vakiona 0,5l kokoon?) ja limua ostettiin pelkästään synttäreille ja jouluaatolle ja sitten kesällä juhannuksena. Karkkia en saanut ikinä vanhemmilta, viikkorahan käytin yleensä johonkin aivan muuhun, kuin karkkiin, mutta pari kaveria aina halusi karkkia ja heillä oli köyhät vanhemmat, jotka eivät maksaneet viikkorahaa, joten he keräsivät metiköstä pulloja ja ostivat niillä karkkia... Se oli musta jopa ihan hauskaa, joten olin itsekin aina messissä ja ostettiin sitten irtokarkkeja tyyliin nallekarkkeja 20 pennillä jne. :D

Mun mielestä tää saatannallinen kehitys alkoi juuri siihen aikaan, kun menin yläasteelle ja kehitys oli niin järisyttävän nopeeta, että lukiossa 2. luokalla tuli kouluun jo se limu- ja karkkiautomaatti...


Olipas juttu.
onko suomes tosiaan kouluis karkkiautomaatteja?
ja eikö kokista saa pienemmis pullois ku puol-litrasis?

Ittellä ei ole muksuja, mutta kylä kieltämättä, niinkuin monet jo ovat kirjoitelleetkin, se kakaroiden karkin syönti on mahdotonta nykyään.
Muistan kun joskus naperona, taisin olla koulussakin jo meillä oli karkki päivä lauantaina, niin se oli sisuaski ja sitten vähän vanhempana se oli viiden markan irtokarkki pussi.
Nyt ku o kattellu kaverin muksuja,ku niille tuputetaan karkkia turpa täyteen, ennenkö ne osaavat edes puhua. Pahaa tekee :urjo:

No turhaa täs muita soimaan, kun ittellä ei ole muksuja. Tulee sitä itsekkin väliin sorruttua, no harvemmin kyllä.

Nämä juttut on menny kyllä ihan off topikeiksi :)

Mutta siihen alkuperäiseen asiaan:
Naiset kuvittelevat että sen minkä syö toisen lautaselta, tai kaapin oven välissä ei lihota.
 
Naisen logiikkaa parhaina paloina. (HUOM! Naisen ei naisten)

:curs: Kevyt tuotteet ei lihota. Kaupasta valitaan kevyin tuote, ja syödään sitä niin suuria kerta-annoksia, että kevyemmäksi olisi tullut syödä normaali annos normaalia tuotetta.

:curs: Kieltäydytään miehen kokkaamasta ruoasta, koska sen tekemisessä on käytetty ruokalusikallinen rypsiöljyä. Sitten syödään mauttomia riisikakkuja ja illalla suklaata.

:curs: Koska heinillä, näkkärillä ja riisikakuilla on kiduttu jo 4 päivää, on lupa syödä 6 tortillaa ja 400g suklaata.

:curs: Suurin nautinto karkeissa ja muissa herkuissa on nieleminen, ei maku. Ostetaan sellainen pussi salmiakkia jossa kaikki mellit maistuu samalle, ja kiireellä niellään melli alas kurkusta, jotta saisi samanmakuisen pastillin taas turpavärkkiin. Niin, ja kurkkupastillitkin auttavat kipeään kurkkuun parhaiten mahassa, ei suussa.

:curs: Liikunta on tuskaa. Jos käyttää vahingossakaan painoja, lihakset turpoavat välittömästi rumiksi ja massiivisiksi. Salilla ei kannata käydä, koska siellä muuttuu viikossa venäläisen kuulantyöntäjän näköiseksi. (Parempi sekin kuin espanjalaisen pyykkärimuijan näköinen)
 
En lukenut koko threadia joten voi olla että tästä on jo joku maininnut: Mun käsittääkseni tää annosten kasvattaminen perustuu puhtaasti kilpailuyhteiskuntaan ja markkinatalouteen jossa samoilla apajilla on aina useampia yrittäjiä. On HUOMATTAVASTI halvempaa yrittää pitää kiinni kuluttajista ja saada uusia asiakkaita yksinkertaisesti suurentamalla valmiin tuotteen annoskokoa, kuin kehittää kokonaan uusi tuote. Sipsit oli 70 luvulla 60 gramman pakkauksissa kun siellä oli tasan Taffel apajilla. Tää trendi on käsittääkseni yksi syy jenkkien lihomiseen, esim. ravintolat on jenkkilässä systemaattisesti kasvattanut annoskokojaan viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, koska se on halvin tapa ravintolalle vetää jengiä sisään "täältä kilo ruokaa näin halvalla". Siinä yksi syy amerikkalaisten liikalihavuuteen. Mun mielestä tämä annoskokojen kasvaminen rafloissa on myös suomessa havaittava ilmiö. Sitten todellakin pt (eli päivittäistavara) puolella joka vitun tuotteessa on useampi yrittäjä. Ei menis sipsi kaupaksi vaikka olis kuinka herkullista pikkupussissa jos vieressä on kilpailijan puolet isompi melkeen samaan hintaan. Tuotekehittely on ihan SAATANAN kallista ja edellyttää myös paljon isompia markkinointitoimenpiteitä promoineen ja lanseerauksineen kuin vanhan brandin vaaliminen. Se kokismainos mainostaa aina jokaikistä pullokokoa kun se on sitä samaa kolaa koosta riippumatta. Mä uskon suuresti myös tohon rinkun kommenttiin siitä että jos on mestoja kynnys käydä on pienempi. Ihminen on sillä tavalla peruslaiska että jos mäkkäriin on kymmenen kilsaa matkaa sä mielummin teet kotiruokaa kun kampeat ittes sinne. Sitten kun mäkkäri on kulman takana se on helpompi vaihtoehto kun itse vääntäminen. Ihmiset toimivat periaatteessa hyvinkin rationaalisesti kulutuskäyttäytymisessään, haetaan panokselle parasta hintaa. Irvokas paradoksi on kansakunnan lihominen tän seurauksena. Mä tavallaan tarkoitan sitä että aikoinaan se ei ollut "valinta" tehdä kotiruokaa vaan ainoa vaihtoehto. Ihminen ei kykene kaipaamaan sitä mitä ei ole olemassa, eli tässä tapauksessa kepappia, pitsaa, hampparia ja puolieinestä. Hyvin tultiin toimeen lankapuhelimilla kun ei ollut kännyköitä. Siitä ruokailutilanteesta itsessään on tehty itseasiassa hyvin hankala kun sulla on miljoona eri vaihtoehtoa mistä valita, ja itselaitettu kotiruoka on vain yksi niistä. Eli mä väitän että se ei ollut SAMA tehdä kotiruokaa aikoinaan kuin nyt tästä syystä. Kotiruoan tekeminen ja karkista kieltäytyminen on tänä päivän valinta jossa sä periaatteessa kieltäydyt jostakin vaihtoehdosta joka saattaa tuntua houkuttelevammalta.

Toinen asia mikä ei liity tähän mutta sanon silti on ylipäätään brandaytymisen ja (yli) jalostamisen vaikutus siihen miten me suhtaudutaan ruokaan. Ruoan alkuperä on mitä suurimmassa määrin hämärtynyt kun kaikki on hienossa paketissa, puoliksi laitettu ja makeesti nimetty. Ihmiset syövät "Hornetteja" eivätkä joskus eläneestä kanasta irtileikattuja siipiä. Liha on valmiiksi leikattu, pakattu suojakaasun ja nimetty Marinetiksi tai whatever, niin ettei tarvitse ajatella sitä että se on siivutettu pois possunkyljestä. Mä olen itse lihan syöjä mutta mun mielestä osa ongelmaa tämän pika/semipikaruoan aikakautena on vieraantuminen alkuperästä, me mennään kepapille ja pitsalle, mutta harvoin ajatellaan mistä se lautasen kama itseasiassa on peräisin ja mitä reittiä se on lautaselle kulkenut.

Loppuun totean että kiitän onnea syntymävuodestani. On helppoa olla laiha kun kasvoi siinä kulttuurissa jossa lihominen oli tosi vaikeaa. Ja nyt vanhana koirana ei opi uusia temppuja. Tosin seiskytluvulla oli pimeää, kylmää, köyhää ja ankeaa mutta silti kiva katsoa peiliin josta ei näy elintasokumpua.
 
Naisten ja vähän miestenkin logiikkaa kahvitunnilta:

ensin kauhistellaan protskupatukoiden ja protskujuomien makua ja ihmetellään kuorossa, kuinka niitä voi joku käyttää, nehän on hirveän epäterveellisiä...
Sitten ihmetellään kun oma takapuoli leviää, vaikka syö vaan salaatteja ja kun joku tuo keksipakan pöytään niin se tyhjenee samantien. Samalla kun syödään keksiä niin kerrotaan, että olen tässä dieetillä ja joskus pitäis olla rantakunnossa.
Ja edelleen kun itse yritän vaivihkaa lopetella protskupatukkaani niin puhe siirtyy taas moiseen kamalaan pötkylään ja todetaan, että "minä ainakin syön omenaa välipalaksi niin kauan kun hampaat on suussa!"

Kylläpä oli virkistävä ja mukava kahvitunti rakkaiden työtoverien kanssa. taidan tästälähtien kietaista protskupatukan Kismet-kääreeseen niin kukaan ei vaivaudu aukomaan päätään Sehän on ihan loogista, että ollaan dieetillä ja syödään suklaata, juu-u.
 
Kun mä olin nuori, niin kauoan tiski oli korkeemmalla ja hiihdin kouluun kesät, talvet.

No onpas tässä topikissa syylistetty nykyajan nuoria ja vanhempia. Kyllä meidän kolmikymppisten ihan lapsuudessa oli vähän eri kulutustottumukset kaikilla. Kyllä moni mun ikäinen ostaa päivässä puol kiloa karkkia ja mässää ne kotona, vaikka lapsena ei todellakaan juotu limua kun kerran viikossa saunan jälkeen. Me ollaan menossa koko ajan enemmän ja enemmän jenkkikulttuurin tyyppiseen kulutusriehaan. Pian limsapullot on gallonan kokosia.

Katsokaa tätä -70 luvulla syntynyttä populaa. Kyllä voi sanoa, että ei se lapsuuden karkittomus vaikuta nykyajan tottumuksiin. Aika pullukkaa porukkaa. Nämä -70 luvulla syntyneet silti syöttävät kakaroilleen mitä sattuu....
 
VelttoV sanoi:
Nämä -70 luvulla syntyneet silti syöttävät kakaroilleen mitä sattuu....
Tsot tsot, eipäs yleistetä. Meidän vanhimmainen on 5v, eikä ole vielä juonut limsaa. Liekö siinä jotain vikaa kun jäätelöannoksestakin jää aina puolet syömättä. Raejuusto sensijaan maistuu kyllä. Vastikään neuvolassa kehuttiin sen jalkoja, mutta ihmekös tuo kun kävelee nurisematta 3km kauppaan ja saman verran takaisin.

Kyllä lasten kunto ja syömistavat on pelkästään vanhemmista kiinni, ainakin kouluikään asti. Saa nähdä kuinka sitten käy.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom