Mahtavaa, että tämä aihe avasi keskustelua näinkin paljon. Yllätyin, kun viiden päivän jälkeen pääsin vihdoin tiirailemaan mitä tänne on kirjoitettu.
Tiedän itsekin tuon naisten lihaskasvu pelon, mutta lähinnä minua kiinnosti juurikin nämä kommentit, mitä naiset ovat saliharrastuksesta kuulleet. Tyyliin "muista kohtuus kaikessa" ja "eihän susta tule jössikkä?". Lisäksi tuli miesten mielipiteitä kauniisti kiinteästä, mutta sopivasta pehmeästä naiskropasta. Olipa mukavaa ja mielenkiintoista luettavaa. Tätä se kauneisihanne täällä pakkotoistolla siis pitää sisällään.
Naisilla on väärät luulot saliharrastuksesta. Se on selvä, nähty salilla monesti ja kuultu tietämättömien suusta useasti. "ai tuleeko susta sitten semmonen miehinen ja iso" hei joo, tulee tietysti. Miehetkin ovat joskus katsoneet minua kieroon, kun kerroin että punttailen omasta mielestäni jopa tavoitteellisesti ja lyhyillä toistoilla kovaa. Ei se minun puuskutus ja ähinä siellä salilla jää keneltäkään kuulematta. Kyllä siellä ollaan töitä tekemässä, vaikka vapaa-aikaa ja sitä töiden vastapainona toimivaa "omaa aikaakin" sieltä ollaan hakemassa. Tekisi mieli mennä niitä toisiakin naisia siellä kannustamaan... Tosin joku voi siitä ottaa nokkiinsa :D
Tuosta naisten lihaskasvatuksestakin on jo peintä omakohtaista kokemusta. Aloin treenaamaan salilla uuden vuoden jälkeen enemmän ja vähemmän epäsäännöllisesti. Nyt keväällä, maalis-huhtikuussa ja koko kesä on painottunut töihin pyöräilyä ja muutamaa rullaluistelua sekä aamulenkkiä lukuun ottamatta salilla käymiseen. Kesä kiireet meinaa viedä ajan täysin, mutta kolme kertaa viikossa on ideaali käyntikertamäärä, jossa yritän pysyä. Olen lukenut paljon "punttauksesta", ruokavaliosta ja muusta aiheeseen liittyvästä niin täältä kuin kirjoistakin. Imenyt itetoa eri lähteistä oikein olan takaa. Luulen jopa tietäväni asioista jonkin verran. En paljoa, mutta keskivertoa enemmän. Saliohjelman sain aluksi kaverilta, nyt on oma tekele aloitettu viime viikolla. Aluksi oli tarkoitus kiristellä keväästä syksyyn ja saada rasva pois. Kuinkas sitten kävikään, tuli vähän syötyä kun ruoka maistui :D (ei täyttä moskaa, vaan keskiverto kunnollista punttisruokaa). Paino ei todellakaan tippunut vaan nousi. Lopetin sen vaa'an kanssa pelleilyn. Peilikuva on kasvanut mutta läskin sijasta on tullut lihasta. En tiedä kuinka paljon on muutosta tapahtunut, mutta opiskelukavereiden kommentit koulun alkaessa varmaan valaisevat kropan muuttuneen, jos se on muuttunut. Omaan silmään olen "kasvanut" ns. "isontunut". Mutta olen siitä ylpeä. Mitä tulee naisen vaikeaan lihaksen kasvatukseen, omalla kohdalla yllätyin. Eihän se kasvu mitään huimaa ole ollut ja onhan tässä ajan kanssa jo vähän aikaa tehtykin, mutta olen erinäköinen kuin esimerkiksi jouluna. Ei ne lihakset kasva yhdessä, eikä kahdessakaan yössä. Mutta ilmeisesti poikkeuksia on. Tämä ei siis ollut mikään itseriittoinen omaelämänkerta kehuminen punttauksen saralta. Tulipahan mainittua kun siitäkin tuli keskustelua.
Itse ihailen naisena lihaksikasta naisvartaloa, pyöreitä olkapäitä, sopivan erottuvaa hauista, treenattuja reisiä, kovia pohkeita ilman bullin kaltaisia patteja, pyöreää takalistoa, erottuvaa selkää, erottuvaa ojentajaa ja sitä litteää vatsaa. Jos ei sentään sikspäk niin pieni vatsalihasten muotoa saisi mielellään näkyä oikeasta kulmasta tulevassa valaistuksessa. Valot ja varjot tekee ihmeitä ;) Tätä kohti itse haluan ja pyrin. Vaikka minulle joku ei halua sitä "suurinta hauislihasta tai leveintä V-selkää" niin perkele. Kyllä sitä saa vahvalta näyttää. Nainenkin.
Liki tasan vuosi sitten aloitin ja jumppailin humppailin vähän pienemmällä sykkeellä (toki olin sairaanakin aika paljon), mutta sitten aloin ottamaan asioista selvää joulukuun tienoilla ja nyt ollaankin aikamoisesti hurahdettu. Ja tietty sitten kun asioista alkaa ottamaan selvää alkaa tekemäänkin asioita erilailla, esim just syöminen. Oikeen harmittaa, kun mulla ei oo yhtään vertailukuvaa viime kesältä...
