Muija petti

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja werty
  • Aloitettu Aloitettu
pettäminen on omia periaatteitani vastaan...ihmiselle pahin loukkaus on pettäminen..silloin ihminen tietää että hänen rakastamansa ihminen ei tunne samoin mutta ei uskalla suhdetta lopettaa,jos se esim. on kestänyt pitkän aikaa...tiettyjä epäilyjä heräsi omastakin tyttöystävästäni kun hän keskiviikkona lähti laivalle...oli ruotsissa maissa 2 päivää ja tuli takaisin...oli kyseisellä matkalla saanut joltain täysin selvältä naiselta turpaansa...mutta miksiköhän??kenties pannut,tanssinut tai suudellut naisen miestä yms...mutta mitään en voi todistaa...kukaan tuttuni ei ollut samalla reissulla...hiukan yrittänyt udella mutta tämä nainenkin oli kuulemma lyönyt ilman syytä...ja sitä ei usein tapahdu..varsinkaan naisten keskuudessa..mut o petetty ja jätetty monta kertaa...kaiken pahinta tapauksissa on ollut se että muijat on pettänyt mua mun kavereiden(nyt entisten) kanssa...tiedän kuinka vittumaista on tulle petetyksi joten OTAN OSAA kaikkien petettyjen puolesta...
tsemiä..:thumbs:
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Originally posted by Sakael
Kuvittele seuraava tilanne: naisesi on tavannut mielestään sinua paremman kumppanin, mutta jää kuitenkin velvollisuudentunteesta suhteeseen. Kaikkia suhteita ei ole tarkoitettu ikuisiksi.

On se näinkin. Kyse onkin pitkälti siitäkin, miten asian hoitaa. Jos suhde ei muutenkaan kukoista, niin turha sitä on jatkaa pidemmälle.

Itelläni on kyllä asian suhteen pirun tiukka moraali... Jos nyt olisin ollut jonkun ihmisen kanssa yhdessä 5 vuotta, niin luultavasti pitäisin tätä ihmistä itselleni niin ihanteellisena kumppanina, etten ihan helpolla luovuttaisi vaikka minkälainen uusi tuttavuus tulisi kohdalle. Mutta jokainen tavallaan!
 
Mä olen clubissa mukana. Sanoisin, että edes hyvän kaverin kuolema ei ollut niin paha paikka kun se, että tyttöystävä petti. Pettämiseen liittyi tosi pahaa valehtelua ja se ei ollut mikään yhden illan juttu, vaan se kesti useita viikkoja, lisäksi sain vielä palkakeni turpaan kun menin väärään aikaan tiedustelemaan sen jätkän moraalista(pahempaakin varmasti on). Kokemusken jälkeen päätin, etten aio ikinä pettää. Pettämisen jälkeen tässä on mennytkin sitten jonkin aikaa ilman mitään pitkiä suhteita ja vika on minussa kun en ole mikään naistenmies enkä todellakaan uskalla sitoutua.

Vika on pettäjässä jos ei uskalla kertoa toiselle, ettei enää halua olla yhdessä.

p.s. Petetty saattaa saada aikamoisia traumoja.
 
Jaksamista aiheen aloittajalle.

Seurustelin exäni kanssa vuoden verran ja puolet ajasta hän petti minua. Olin maailman sinisilmäisin, kun jälkeenpäin asiaa miettii, mutta minun tapauksessani oppia ikä kaikki. Ko. herra kiersi tuohon aikaan ympäri Eurooppaa lautailemassa ja tottahan sieltä muutama muu mimmi löytyi. Jäätyään kiinni, suuttui, kun jätin hänet ja terrorisoi useita kuukausia puhelimitse. Kun kaikki paljastui minulle (kiertoteitse tietenkin), tuska oli ihan hirveä. Pahan olon unohtamiseksi tuli kamala menovaihe päälle ja joka viikonloppu roikuin baarissa nostattamassa itsetuntoani. Pidemmälle en kuitenkaan voinut mennä kenenkään kanssa, vaan miehet "jätin" aina narikkajonossa. -Kunnes muutaman kuukauden rellestämisen jälkeen tapasin nykyisen avomieheni.

Nykyinen mieheni sai kyllä kärsiä suhteemme ensimmäiset pari vuotta kamalasta mustasukkaisuudestani, epävarmuudesta, aiheettomista syyttelyistä jne. Käytökseni oli aivan törkeää, mutta onneksi mies kesti -vaikka muutaman kerran oli jo heittämässä hanskat tiskiin.

Mikähän pointti jutussani nyt olikaan... Ainakin ne vanhat eli aika parantaa haavat ja oppia ikä kaikki. :joulu7:
 
Threadin aloittajalle tsemppiä - toimiviakin ihmissuhteita tästä maailmasta vielä löytyy joten toivottomaksi ei pidä heittäytyä. Suomalaiskansallinen perseet olalle parhaiden kavereiden kanssa on joskus hyväkin puhdistusriitti.

Omalla kohdalla ei tulisi mieleenkään tehdä mitään mikä millään tavalla avioliiton vaarantaisi ja samaa odotan puolisoltanikin. Hyvä peukalosääntö on jo täällä mainittu puolison kuvittelu mukaan tilanteeseen - jos tulis turpaan niin väärässä paikassa ollaan. Rakastuminen toiseen on ehkä ymmärrettävää vaikkei todellakaan hyväksyttävää, mutta jos sellaista tapahtuu on ainoa hyväksyttävä tie tehdä kylmästi oikea valinta eikä alkaa tuplasuhteeseen. Pelkän seksin haku suhteen ulkopuolelta taas ei ole edes ymmärrettävää.

Minua on kerran aikaisemmassa suhteessa petetty, mutta homma oli sen verran häilyvällä pohjalla ettei se miltään tyrmäysiskulta tuntunut kun siitä jälkeenpäin kuulin. Nyt jos tapahtuisi sama niin olisi maailma aika musta muutenkin kuin sään puolesta.
 
Originally posted by Timppa
Plääpätipää!! Sitä en nyt ymmärrä että mitenkä antaa itsensä rakastua toiseen ihmiseen jos on jo parisuhteessa. Jotenkin uskomatonta että jotkut ihmiset tapaavat toisia ihmisiä ja tutustuvat noin läheisesti että oikein rakastuu, eiköhän silloin pidä olla jo mieli avoinna uusille asioille ja sillä nykyisellä suhteella ei ole enää merkitystä mutta silti siinä vain roikkuu. Mä ainakin sitten vasta pidän mielen avoinna kaikelle uudelle jos en seurustele...

Tällä perusteella sä et sit kai hyväksy vastakkaista sukupuolta olevia kavereitakaan!? Kyllä sitä tulee tutustuttua aika läheisesti muihinkin kuin omaan kumppaniin (esim. töissä tai festareilla), jos on yhtään sosiaalinen ihminen. Monta hyvää tyyppiä olis jäänyt tuntematta, jos ei olis ollut mieli avoinna uusille ihmisille.

Se on kyl totta, et jos sit rakastuu niin omassa suhteessa ei ole kaikki kunnossa. Itelle ei oo kyllä niin käynyt. Piti vaan tarttua tähän, kun yksinkertaistit liiaksi.
 
tässä istun koneen äärellä ja lueskelen kirjoituksia...kundikaveri on edelleen lauantai-iltaisessa reissussa. Nyt on jo maanantai-ilta.Ei vastaa puhelimeen, ei tekstiviesteihin. Ite olen koko päivän paiskinut hommia ja treenannut kauhea pala kurkussa ja hirveä huoli...suoraan sanottuna järkyttävä fiilis. Se, ettei tiedä mitä toinen tekee tai ylipäätänsä, missä se on!Yritä sit tässä rakentaa luottamusta...
 
Tsemppiä threadin aloittajalle ja Pinjalle kans. Muillekin.

Pinja, kun saat ukkos kiinni, niin mieti nyt tarkkaan, että haluatko tuollaisen kanssa elää. Tuo epätietoisuus on kauheaa, mä en ainakaan suhtautuis hyvällä..

Mutta joo, varsinkin joulu on raskasta aikaa kaikkien parisuhdehuolien kohdalla. Kaiken pitäis olla hyvin, joulu on yhdessäoloa ja välittämistä.. Tämä joulu onkin ensimmäinen joulu neljään vuoteen yksin.. noh, katotaan mitä tästäkin tulee..

:haart: :joulu3: :haart:
 
Onpas ihailtavan tiukkamoraalista porukkaa täällä. Kaikkien mielestä pettäminen on aivan mahdoton ajatus ja vain yksi tunnustaa melkein pettäneensä. Tätä lukiessa saa melkein sellaisen kuvan että pettämistä ei tapahdu juuri ollenkaan.

Itse en tunne kovinkaan montaa ihmistä jotka eivät ole koskaan varmuudella pettäneet. Pettäneitä sitä vastoin tunnen paljon. Itse lukeudun jälkimmäisiin. Suhteita on monenlaisia ja aina ei vaan asiat ole niin mustavalkoisia.
 
Ihan ensiksi wertylle: Koita pärjätä kyllä se elämä siitä jatkuu taas. Usko pois vaan.


Kaikki eivät varmaan aiheesta halua tältä kantilta keskustella, mutta jos nyt sitten kuitenkin alotan tän.

Täällä on sitten keskivertoa paljon puhtoisempaa väkeä kuin muualla. Eihän se nyt olekkaan mitään hienoa tai ylevää pettää. Ei missään nimessä ja tiedän sen erittäin hyvin, mutta en voi silti sanoa että en olisi siihen syyllistynyt. Useampaankin otteseen.

On tullut rakastuttua toiseen naiseen, kun seurustelin. On tullut petettyä sen takia, että suhteessa on mennyt huonosta ja jopa senkin takia että teki vaan mieli. Tunnustan, olen syyllinen kaikkiin näihin.
En silti pidä itseäni yhtään sen huonompana ihmisenä. Olen pohjimmiltani kuitenkin ihan hyväntahtoinen ihminen enkä halua aiheuttaa sellaisia murheita joita olen tehnyt.
Olen myös ihminen, joka erehtyy. Tässäkin asiassa. Liha on heikkoa vaikka mieli onkin vahva. Minkäs sitä luonnolleen voi.

On minuakin petetty ja tiedän täsmälleen miltä se viha ja epätoivon tunne tuntuu. Itsesyytöset ja voimattomuudentunne. Puhuttakaan siitä kuinka loukatuksi itsensä tuntee. Ei ole kivaa. Kivaa ei ole myöskään ne morkkikset jotka tulevat pettämisestä. Ikinä ei ole ollut niin voittaja tunne kuin niinä aamuina.

On varmaan yleistystä sanoa, että kaikki pettää, mutta eipä se siitä kauas jää. (joo, happea vaan en tarkoittanut juuri sinua joka ei ole ajatellutkaan toista "silleen")
En edes tiedä kovin montaa pidempi aikaista parisuhdetta, joka ei olisi kokenut tällaista onnettomuutta. Elän varmaankin useimpien mielestä vääristyneessä maailmassa, mutta hei. Näin se nyt vaan mun kohdalla on.

Ei nyt kenellekkään millään pahalla ja ketään loukkaamatta. Oli vaan pakko pästä sanomaan tämä oma osuuteni tähän asiaan.

:joulu2: ja :piis: vaan kaikille. Nyt sitten myrskyä odotellessa.
 
Originally posted by Pinja
tässä istun koneen äärellä ja lueskelen kirjoituksia...kundikaveri on edelleen lauantai-iltaisessa reissussa. Nyt on jo maanantai-ilta.Ei vastaa puhelimeen, ei tekstiviesteihin. Ite olen koko päivän paiskinut hommia ja treenannut kauhea pala kurkussa ja hirveä huoli...suoraan sanottuna järkyttävä fiilis. Se, ettei tiedä mitä toinen tekee tai ylipäätänsä, missä se on!Yritä sit tässä rakentaa luottamusta...

Tuossa tilanteessa päässä alkaa risteillä kaikenlaiset kuvitelmat, on tullut koettua...
Ilman luottamusta on mahdoton rakentaa yhtään mitään yhteistä, ja ikävista tapahtumista alkaa helposti miettimään, että missähän tässä suhteessa oikein mennään, se on raastavaa.
 
Originally posted by Pinja
tässä istun koneen äärellä ja lueskelen kirjoituksia...kundikaveri on edelleen lauantai-iltaisessa reissussa. Nyt on jo maanantai-ilta.Ei vastaa puhelimeen, ei tekstiviesteihin. Ite olen koko päivän paiskinut hommia ja treenannut kauhea pala kurkussa ja hirveä huoli...suoraan sanottuna järkyttävä fiilis. Se, ettei tiedä mitä toinen tekee tai ylipäätänsä, missä se on!Yritä sit tässä rakentaa luottamusta...

Ei He!ve!!i, toivottavasti olet saanut jätkän kiinni tähän mennessä.

Tuo on karmeata, been there.

Toi katoamistemppu on vittumaisimpia temppuja mitä keksii. Kannattaa miettiä, onko jatkamisessa järkeä jos tuo jatkuu, se on merkki siitä että tyypillä ei ole puhtaat jauhot pussissa.

Jaksamista!
 
Originally posted by kilkkinen
Väite sarjassa urbaanilegendoja eikä pidä ollenkaan paikkaansa. Tunnen naisia jotka päättävät ennen baarikeikkaa jo että tänään haetaan vierasta. Nykyään pettäminen on usein "sportfuck"-tyylistä ja jos pettäjä ei sen kummempia tunnontuskia tunne niin ei voi mitenkään tietää onko pettänyt vai ei.

Puhuinkin käytöksestä yleensä, en tunnontuskista, asioita voi ilmaista muutenkin.
Kyllä mulle on selvinnyt suurella prosentilla jos naiset ovat mua pettäneet, vaikka ovat sen salanneet, sen verran mulkku on tullut oltua naisia kohtaan joskus ja tullut petettyä niitä että on varsinainen valehtelun tunnistamisen piirimestari.
Ja se urbaanilegenda että jos kerran pettää niin pettää aina, vasta suuri urbaanilegenda onkin.
Miehetkin kasvavat joskus?, ehkä?, varmaan ?, tai ainakin luulen niin..?

Mutta topikin aloittaneelle kaverille voimia jaksaa eteenpäin.
Tiedän itsekkin miltä tuo tuntuu, kuten varmaan moni muukin täällä.
 
--------------------------------------------------------------------------------
Originally posted by Jortsu
Minkälaisen pohjan mielestäsi tämä antaa siihen sun uuteen suhteeseen? Ainakin mua tämän sun uuden äijän asemessa saattasi jossain vaiheessa ruveta mietityttämään että miksi noin ei voisi käydä myös minun tapauksessani...
--------------------------------------------------------------------------------


QUOTE]Originally posted by Sakael
Mä en jaksa edes vastata tähän. Kun et kuitenkaan tiedä mitään toisten elämästä, niin älä sitä kommentoikaan. [/QUOTE]

Mietin vaan tässä , että mikä oli se todellinen motiivi miksi erosit miehestäs? Nykyään raha puhuu naisten elämässä niin paljon , ettei millään muulla tunnu olevan mitään väliä. Tunne on käsite , jota ei ole edes olemassa , jota näytellään niin kauan kun pystyy.

Oliko Ex:äsi ihan kiva, mutta uudella kaverilla on kivan näköinen bemari, kiva omistus kämppä, mukava toimeentulo , perintöä tulossa ja muutenkin vähän saman tyyppinen rassukka kuin edellinenkin, mutta paremmilla puitteilla? Kuitenkin olet jo sen ikäinen , että mietit jo elämää vähän pidemmälle, taloudellisesti turvattu elämä on aina helppoa.
 
Jotkut asiat ovat mustavalkoisia minulle, suurin osa kuitenkin harmaan eri sävyjä. Tiettyistä asioista pystyn sanomaan etten koskaan tule moiseen syyllistymään, suurimmasta osasta en. Pettäminen kuitenkin lukeutuu niihin asioihin joita en ymmärrä enkä hyväksy.
Tunteitaan ei voi säädellä, ja pidän mahdollisena että joku, miksen itsekin, rakastuisi parisuhteessa eläessään johonkuhun muuhun. Varmaa kuitenkin on etten tekisi minkäänlaista aloitetta enkä sellaiseen vastaisi parisuhteen ulkopuolelle. Rakastuminen kolmanteen osapuoleen saattaisi johtaa siihen että lopetan seurusteluni kumppanini kanssa. Tämä ei kuitenkaan johtuisi siitä että lähtisin toisen matkaan, puhumattakaan että olisin jo lähtenyt tai lupautunut, vaan siitä etten enää tuntisi eläväni itselleni tärkeimmän ihmisen kanssa. Toisinsanoen, rakastuminen ulkopuoliseen voi johtaa suhteen loppumiseen, ei pettämiseen.
Vaikka kolmannella osapuolella, eli sillä jonka kanssa petetään, ei ole mielestäni varsinaista moraalista ongelmaa, en näe sellaisessa toiminnassa myöskään mitään järkeä seksin tavoittelemista lukuunottamatta. En alkaisi seurustelemaan ihmisen kanssa joka on pettänyt ketään.
 
Originally posted by Willie
Tunteitaan ei voi säädellä
Tämä on kanssa ihmeellinen urbaanilegenda. Kyllä voi. Riippuu ihmisestä, kuinka paljon, toiset säätelevät enemmän, toiset vähemmän, jotkut tietoisesti, monet tiedostamattaan. Yllättävän monet jopa säätelevät tunteitaan esim. romanttisen haliwuud hömpän suuntaan ja/tai mammonan mukaan. Toisaalta, jos lähdetään spekuloimaan sitä, että mitä ovat tunteet, ollaan ikuisessa suossa. On perusteltua väittää, että "tunteita" voi säädellä, mutta aitoja ja syviä tunteita ei. Sitten onkin vaikeampaa määritellä, milloin on kyse ensin mainitusta (teeskentelystä?) ja milloin jälkimmäisestä.

Uskollisuus pitää jokaisessa parisuhteessa määritellä sekä periaatteen että käytännön tasolla. Kun se on tehty, pidetään periaatteesta kiinni ja toimitaan kuten on sovittu. Jos näin ei toimita, on kyseessä epärehellisyys, jota ei voi suvaita.

Voimia ja jaksamista ketjun aloittaneelle! Toivottavasti käsittelet tuskan kunnolla, puhut ja itket tarpeeksi, mutta myös suuntaat tulevaisuuteen ajoissa.
 
Originally posted by iivili

Jos tunteitaan säätelee ja järkeilee, niitä ei tunne. Silloin ei mielestäni voi sanoa edes elävänsä. Siitä mikä nyt on tunne, mikä ajatus ja miten ne yleensä erottaa toisistaan voidaan tietysti keskustella vielä erikseen. Tuo oli vain kommentti siihen mitä itse sanalla "tunne" ymmärrän.
Tuohon yhdyn, voimia ja jaksamisia. Muu ei itselläni auta sydänsuruihin kuin aika, ja joskus se osaa olla aika pirun julma.
 
Lisää lunta tupaan -

nimittäin yhtä paljon kuin pettäjiä, joissain tilanteissa jopa enemmän, minua kypsyttää ne ihmiset, jotka nimenomaan jahtaavat "varattuja", parisuhteessa olevia ihmisiä. Syitä on varmasti monia - oma ego saa kohotusta, kun pystyy viettelemään varatun ihmisen, jolloin on itse "parempi kuin sen vietellyn virallinen puoliso".
Näitä viettelijöitä on niin naisissa kuin miehissä, tasapuolisesti.

Viettelijät tuovat ihmisen elämään jotain uutta, osoittavat valheellista "rakkautta", ihastuksen huumaa, tarjoavat uusia tuulia ja jos ihmisellä on säröjä suhteessa, hän saattaa olla altis ja tarttua näihin "paratiisin omenoihin". Usein viettelijä myös morkkaa ihmisen nykyistä kumppania tai muuten pyrkii osoittamaan tämän huonommaksi valinnaksi kuin itsensä. Kun sitten petos on tapahtunut, viettelijä usein kyllästyy, koska ei hän tahdo jäädä kiinni keneenkään pysyvästi.

Kuulostaa varmaan aika paljon Hollywood- leffan juonelta, mutta näitä ihmisiä on paljon. Eivätkä he sitä tee paskamaisuuttaan. Heidän mielestään se vain on ainoa tapa.
 
Originally posted by NHB
Onpas ihailtavan tiukkamoraalista porukkaa täällä. Kaikkien mielestä pettäminen on aivan mahdoton ajatus ja vain yksi tunnustaa melkein pettäneensä. Tätä lukiessa saa melkein sellaisen kuvan että pettämistä ei tapahdu juuri ollenkaan.

Tätä samaa mietin minäkin! Tämän otoksen perusteella voisi vetää johtopäätöksen, että tiukkaa ja kuurinalaista elämää viettävät bodailijat ovat myös tiukkamoraalisia.

Ja menkää itseenne kaikki Sakaelia morkanneet. Ihmisiä tässä ollaan ja kaikki niitä virheitä tekee ja Sakael ei mielestäni edes syyllistynyt pettämiseen. Tottahan toki olen samaa mieltä, että pettäminen on väärin, mutta tuommoinen moralisointi ottaa kyllä aivoon, varsinkin kun kukaan ei tunne asian yksityiskohtia. Kukaan meistä ei ole täydellinen.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom