Moottoriajoneuvomaailman tyhmien kysymysten kerho

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Pacem
  • Aloitettu Aloitettu
teri sanoi:
Eikös esim E30 M3 oli ihan perusauto, mutta aika suolaset hinnat on tällä hetkellä alkuperäisyksilöissä.
Click to expand...

Juu jotkut mallit saa jostain syystä ihmeen kovan maineen vaikkei tarjoakaan juuri mitään. Yksi syy miksi jotkut mallit on suosittuja on se että jos niillä on ajettu jotan merkkikohtaista kilpasarjaa niin niihin on saatavilla runsaasti viriviri-palikkaa ja siksi ne tuunaajia kiinnostaa vuosienkin jälkeen. M3:lla on ajettu monissa maissa luokan ratasarjaa. 205 Pökötillä ei eikä Sierralla. M3 on jokseenki perus 300-sarjalainen johon on tehty valmistajan toimesta säädöt/palikat joilla suorituskyky on saatu nousemaan selvästi vakiosta.
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
static sanoi:
Tuo tehon kasvu softalla on aika autokohtainen, esimerkiksi Volvo S60, vakio 125hv, softalla 205hv, Karalan sivuilta lainattu

2.4D 2006 Volvo EDC16 92 kW/125 hv 300 Nm 151 kW/205 hv 460 Nm
Click to expand...

No joo,jos minä myisin virisoftaa niin tottakai laittaisin mairittelevat tulokset omille nettisivuilleni. Parikin kaveria on Volvoja rakennellut ja on kyllä ihan toisenlaiset tehonlisäykset tulleet dynorundin jälkeen. Olisi kiva tietää mitä muuta Karala on Volleen laittanut kuin uuden softan. Pelkällä softalla ei tuollaisia tehonlisäyksiä saa se on varma! Helposti ilmoituksesta saattaa "unohtua" muut viriviripalikat. Kaveri lastutti GT-Opelin siis sen uuden mallin jossa tehoja jotain runsaat 260 hv vakiona. Tehonlisäys oli muistaakseni 16 hv. Sellaset tulokset on helpommin uskottavissa.

Lisäksi noissa suurissa tehonlisäyksissä piilee sellanen vaara että jos kyseessä on uudehko auto saattaa softaa peukaloimisen jälkeen OBD-järjestelmä ilmoittelemaan vikakoodeja jos esim. ahtopaineita paljon nostellaan. No saahan ne koodit nollattua ihan älypuhelimella mut silti saattaa katsastuksessa vikakoodia pukata just väärällä hetkellä.:D

Sorry vaan mutta niin paljon oon kuullu pettyneitä juttuja lastuista ja muista softista etten millään usko tuloksiin mitä netissä mainostetaan! :)
 
tribulus sanoi:
Juu jotkut mallit saa jostain syystä ihmeen kovan maineen vaikkei tarjoakaan juuri mitään. Yksi syy miksi jotkut mallit on suosittuja on se että jos niillä on ajettu jotan merkkikohtaista kilpasarjaa niin niihin on saatavilla runsaasti viriviri-palikkaa ja siksi ne tuunaajia kiinnostaa vuosienkin jälkeen. M3:lla on ajettu monissa maissa luokan ratasarjaa. 205 Pökötillä ei eikä Sierralla. M3 on jokseenki perus 300-sarjalainen johon on tehty valmistajan toimesta säädöt/palikat joilla suorituskyky on saatu nousemaan selvästi vakiosta.
Click to expand...

Eikös Sierralla ole ajettu esim rallia. Eikös niihinkin saa viriviri-palikkaa? Vai onko nimenomaan ratasarja se, mikä tekee autosta klassikon? Ja nuo DTM-autot yms ovat yhtä kaukan vakioista kuin ralliautot. Voiko tästä päätellä, että E36 M3 tulee nostamaan arvoaan myös?

Vai väännätkö vain vastaa, koska et pidä Fordeista?
 
Mihin perustuu esim. vanhojen Mustangien, Challengereiden, Chargereiden, GTO:n, Camaroiden yms korkeat arvot tänä päivänä? Onko taustalla viripalikat vai ratasarjat? Arvokkaimmat noista ovat perusautoja isolla lohkolla.
 
teri sanoi:
Mihin perustuu esim. vanhojen Mustangien, Challengereiden, Chargereiden, GTO:n, Camaroiden yms korkeat arvot tänä päivänä? Onko taustalla viripalikat vai ratasarjat? Arvokkaimmat noista ovat perusautoja isolla lohkolla.
Click to expand...

Muistan nähneeni joskus dokkarin jossa kaveri joka oli aikanaan ollut mukana suunnittelemasa ensimmäistä Mustangia ja kaveri kertoi että automalliin kyseltiin mm. nuorilta vinkkejä millainen heidän mielestään tulisi olla auto jolla he haluaisivat ajaa. Kyselyjen jälkeen alettiin kehittämään pientä SPORTTISTA autoa siis MUSTANGIA. Siitä lähtien Mustang on ollut aina vähintäänkin sporttinen eikä missään nimessä mikään perusauto. Challengerit, Chargerit, GTO:n ja Camarot taas juontavat pitkälti alkunsa 60-luvun loppuun ja 70-luvun alkuun jolloin oli käynnissä "muskelisota" eri autonvalmistajien kesken. Bensa oli lähes ilmaista ja porukkaa kiinnosti monisatahevosvoimaiset autot. Niistä ajoista lähtien jokainen ko.automalleista on ollut enemmän tai vähemmän muskeliauto suurella ja tehokkaalla moottorilla. Nekään eivät siis ole ollut mitään perus-Jampan perus-autoja. Ja kun auto jossa on ollut suuri tehokas moottori on aina ollut virittäjien suosiossa josta syystä niiden rahallinen arvo on ja pysyy selvästi korkeammalla kuin muiden,ei niin monsterimegamoottoristen autojen. Tehokkaimmat Chargerit,Challengerit ym. vastaavat ovat orkkiskunnossa moninkertaisesti kalliimpia kuin aikanaan uutena! Näistä em. seikoista mm. ko. automallit ovat haluttuja ja hinnoissaan.

Ja ylipäätään on muutenkin hieman hankalaa verrata Ameriikan autojen ja euro/japsiautojen hintoja ja niiden pysymistä. Itselläni on muutaman vuoden ikäinen GTI-mallinen auto. Se on gti-merkkiä lukuunottamatta ihan perusauto jossa on n.30hv enemmän tehoa kuin "karvalakkimallissa" kyseistä automallia. En silti odota sen kantavan kymmenen vuoden päästä sen suurempaa arvoa kuin perusversio vastaavasta. :)
 
No ei Almera GTI tms varmasti tulekkaan olemaan klassikko. Mutta eihän nyt normaalia GTI:ta voi verra Cossuun. Cossu maksoi uutena n.330tmk. Sen hinta tippuu tiettyyn asti ja itse uskon, että hyvin säilynyt alkuperäisyksilö tulee vielä olemaan arvossaan. Ei toki heti ole tuolla 330tmk tasolla, jos koskaan.

On nuo suositut jenkitkin pudottaneet arvoaan aika pitkään, kunnes niistä on tullut keräilykohteita. Nuokin mainitut jenkit ovat olleet Jenkeissä aivan perusautoja.
 
tribulus sanoi:
No joo,jos minä myisin virisoftaa niin tottakai laittaisin mairittelevat tulokset omille nettisivuilleni. Parikin kaveria on Volvoja rakennellut ja on kyllä ihan toisenlaiset tehonlisäykset tulleet dynorundin jälkeen. Olisi kiva tietää mitä muuta Karala on Volleen laittanut kuin uuden softan. Pelkällä softalla ei tuollaisia tehonlisäyksiä saa se on varma! Helposti ilmoituksesta saattaa "unohtua" muut viriviripalikat. Kaveri lastutti GT-Opelin siis sen uuden mallin jossa tehoja jotain runsaat 260 hv vakiona. Tehonlisäys oli muistaakseni 16 hv. Sellaset tulokset on helpommin uskottavissa.

Lisäksi noissa suurissa tehonlisäyksissä piilee sellanen vaara että jos kyseessä on uudehko auto saattaa softaa peukaloimisen jälkeen OBD-järjestelmä ilmoittelemaan vikakoodeja jos esim. ahtopaineita paljon nostellaan. No saahan ne koodit nollattua ihan älypuhelimella mut silti saattaa katsastuksessa vikakoodia pukata just väärällä hetkellä.:D

Sorry vaan mutta niin paljon oon kuullu pettyneitä juttuja lastuista ja muista softista etten millään usko tuloksiin mitä netissä mainostetaan! :)
Click to expand...

Volvo on tunnettu softakuristetuista autoista, eli tuo 2.4D on lähes sama motti kuin D5 jossa on vakiona 163/185hp. Tuo päälle 200 heppaa irtoaa helposti tuosta vehkeestä. Bensakoneissa 2.4 140hp ja 170hp ovat sama moottori, eli jopa vapariin saa "tehonlisäystä". Lähtökohdat pitää vain aina tietää.

Kun arvioidaan mitä autosta saadaan foftalla irti, pitää vain tutkia mikä turbo autossa on ja millaiset suuttimet... noilla perustiedoilla jos selviää hyvin mikä on softauksen potentiaali.
Monasti rajoittava tekijä on turbon tai suuttimien tuotto. Uusimmissa diisseleissä dpf alkaa rajoittamaan tehonnousua. Softalla useimmiten saa lisävoimaa sen 10-30hp, jos lähtökohdat on oikeat, potentiaalia voi olla paljon enemmänkin.

Oikein tehty softa ei tee mitään vikakoodeja, jos koodeja tulee, softa on susi. Itse olen softannut kaikki autoni ja aina vaihtanut softan toimittajaa, enkä pahaa sanottavaa ole löytänyt kunhan on aluksi selvittänyt, keneltä saa oikeasti toimivia softia. Kaikkien autojen menohalut ovat kellolla mitaten parantuneet 10-30%. Mitä tehokaampi on softattava aihio, sen pienemmäksi tehonnousu yleensä jää. Perus diisseleissä on usein potentiaalia melko isoonkin tehon kasvuun, esim. volkkarin 1.9tdi pd motit joissa kaikista saa softalla lisää noin 30-50hp.

Tässä hyvä linkki http://www.findiesel.fi/fi/Chiptuning.html , sivulla on tarinat softatuista autoista, lähtökohtaa ja lopputulos, eivätkä ole virtuaalihevosia :)
 
teri sanoi:
Eikös Sierralla ole ajettu esim rallia. Eikös niihinkin saa viriviri-palikkaa? Vai onko nimenomaan ratasarja se, mikä tekee autosta klassikon? Ja nuo DTM-autot yms ovat yhtä kaukan vakioista kuin ralliautot. Voiko tästä päätellä, että E36 M3 tulee nostamaan arvoaan myös?

Vai väännätkö vain vastaa, koska et pidä Fordeista?
Click to expand...

Kantaako Sierra sinun mielestäsi jotain konkreettisesti parempaa mainetta kuin monet muut aikalaisensa? Sehän on Taunuksen syrjäyttänyt automalli. Joo on Sierralla ajettu rallia ja rataa kyllä,palikkaa löytyy siis ja ihan koti-suomestakin! Ralleissa se oli joskus hyvinkin suosittu. Miksikään Peugeot 205 T16-mallin voittajaksi siitä ei kuitenkaan ollut nk.super-ralliautojen(kaan) aikana. Dtm-autoista olen kanssasi samaa mieltä vaikken niistä edes kirjoittanut aikaisemmin.

Btw,minä en mitään väännä vastaan vaan olen kertonut mielipiteeni 205 Peugeotin ja Sierran arvon säilymisestä. Jos olen asiassa väärässä niin pyydän anteeksi. Ymmärtääkseni tämäkin on keskustelupalsta jossa mielipiteitään saa vapaasti kertoa?! Eikä mulla ole sitäpaitsi mitään Fordeja vastaan!! ;)
 
jjj84 sanoi:
Volvo on tunnettu softakuristetuista autoista, eli tuo 2.4D on lähes sama motti kuin D5 jossa on vakiona 163/185hp. Tuo päälle 200 heppaa irtoaa helposti tuosta vehkeestä. Bensakoneissa 2.4 140hp ja 170hp ovat sama moottori, eli jopa vapariin saa "tehonlisäystä". Lähtökohdat pitää vain aina tietää.

Kun arvioidaan mitä autosta saadaan foftalla irti, pitää vain tutkia mikä turbo autossa on ja millaiset suuttimet... noilla perustiedoilla jos selviää hyvin mikä on softauksen potentiaali.
Monasti rajoittava tekijä on turbon tai suuttimien tuotto. Uusimmissa diisseleissä dpf alkaa rajoittamaan tehonnousua. Softalla useimmiten saa lisävoimaa sen 10-30hp, jos lähtökohdat on oikeat, potentiaalia voi olla paljon enemmänkin.

Oikein tehty softa ei tee mitään vikakoodeja, jos koodeja tulee, softa on susi. Itse olen softannut kaikki autoni ja aina vaihtanut softan toimittajaa, enkä pahaa sanottavaa ole löytänyt kunhan on aluksi selvittänyt, keneltä saa oikeasti toimivia softia. Kaikkien autojen menohalut ovat kellolla mitaten parantuneet 10-30%. Mitä tehokaampi on softattava aihio, sen pienemmäksi tehonnousu yleensä jää. Perus diisseleissä on usein potentiaalia melko isoonkin tehon kasvuun, esim. volkkarin 1.9tdi pd motit joissa kaikista saa softalla lisää noin 30-50hp.

Tässä hyvä linkki http://www.findiesel.fi/fi/Chiptuning.html , sivulla on tarinat softatuista autoista, lähtökohtaa ja lopputulos, eivätkä ole virtuaalihevosia :)
Click to expand...

Joo kerroin mielipiteeni ilmeisen huonosti. Mulla kritiikki kohdistui enemmänkin vapariautojen softaan/lastutukseen. On selvää että ahdettujen tehoja saadaan moottoriohjausta muuttamalla suurennettua koska softalla saadaan ahtopainetta nostettua ja sitä kautta tehoja saadaan periaatteessa miten paljon vaan. Vapariin ei mikään autonvalmistaja ole tehnyt niin perseestäolevaa perussoftaa että ohjelmoimalla se uudestaan voitaisiin saada kymmeniä hevosvoimia enemmän tehoa. Ja edelleen että mitään mitä netissä lukee ei pidä sellaisenaan uskoa. Ei edes viritysosia/softaa myyvän kauppiaan linkkejä. Kritiikkiä ja sopivasti ennekkoluuloa autojen tuunaamiseenkin erikoistuneiden liikkeiden suhteen....!!:D:D
 
tribulus sanoi:
Yksi syy miksi jotkut mallit on suosittuja on se että jos niillä on ajettu jotan merkkikohtaista kilpasarjaa niin niihin on saatavilla runsaasti viriviri-palikkaa ja siksi ne tuunaajia kiinnostaa vuosienkin jälkeen. M3:lla on ajettu monissa maissa luokan ratasarjaa. 205 Pökötillä ei eikä Sierralla.
Click to expand...

tribulus sanoi:
Joo on Sierralla ajettu rallia ja rataa kyllä,palikkaa löytyy siis ja ihan koti-suomestakin! Ralleissa se oli joskus hyvinkin suosittu.
Click to expand...

tribulus sanoi:
Kantaako Sierra sinun mielestäsi jotain konkreettisesti parempaa mainetta kuin monet muut aikalaisensa?
Click to expand...

No totta helvetissä kantaa. Autoista mitään ymmärtävä kyllä tietää tämän.

Ja hyvä, että keskustelet, tylsää olisi yksin väitellä ;)
 
teri sanoi:
No totta helvetissä kantaa. Autoista mitään ymmärtävä kyllä tietää tämän.

Ja hyvä, että keskustelet, tylsää olisi yksin väitellä ;)
Click to expand...

Sorry mutta mulle Sierrassa ei kyllä ole mainitsemaan Ford Taunusta kummempaa statusta. :rolleyes: Vain Cossu Sierra saa jotenkin "viisarin värähtämään". Autoista on tullut "ymmärrettyä" ainakin omasta mielestäni jotain jo koulutukseni ja ammattini puolesta. Turbotekniikka on tuttua mulle kylläkin enemmän moottoripyöristä joita on tullut joitakin rakenneltua. Niihin tosin ei mitään lastuja tarvitse vaihtaa. Riittää kun laittaa ulkopuolisen lisäruiskun niin johan pelittää. No tämä tietty vain turbotetuissa katupyörissä. Kilpalaitteissa tarvitaan sitten jo tiedonkeruuta sun muuta pro-palikkaa. Turbopyörien tekemisessä suurin ongelma katukäyttöön onkin niiden saaminen leimoihin. Vanhoissa pyörissä ei sekään ole ongelma. No mutta tämä nyt meni jo ohi alkuperäisen aiheen. :)
 
topi sanoi:
pelkkä varoitin ilmoittaa vain jos paine putoaa alle määritetyn tason. eli saattaa olla paineet pielessä jos varoittimen raja on kaukana käytetystä rengaspaineesta. tai jos johonkin renkaaseen on lyöty liikaa painetta siitäkään ei tule varoitusta.
Click to expand...

Joo totta. Nimittäin kahdessa renkaassa toisella puolella paine oli 2.4 kun toisella puolella 2.2. Olisin voinnut melkein vannoa, että tämä auttaa ongelmaan, mutta olin väärässä. Laskin kaikkien paineen siis 2.2:een. Voisiko jokin pyörimissuunta vaikuttaa oikealla viettämiseen. En havainnut renkaista mitään selkeää merkkiä vierimissuunnasta. Renkaat ovat continental conti ice contact malliset, jos jollain sattuu olemaan samat talvinakit niin onko asiasta tietoa?
 
Dobermann sanoi:
Joo totta. Nimittäin kahdessa renkaassa toisella puolella paine oli 2.4 kun toisella puolella 2.2. Olisin voinnut melkein vannoa, että tämä auttaa ongelmaan, mutta olin väärässä. Laskin kaikkien paineen siis 2.2:een. Voisiko jokin pyörimissuunta vaikuttaa oikealla viettämiseen. En havainnut renkaista mitään selkeää merkkiä vierimissuunnasta. Renkaat ovat continental conti ice contact malliset, jos jollain sattuu olemaan samat talvinakit niin onko asiasta tietoa?
Click to expand...

Aurauskulmat pielessä. Auto on ollu sulla vasta niin vähän aikaa että et oo aiemmin huomannu. Tai ootko kolauttanu renkaan johonki?
 
Sanze sanoi:
Aurauskulmat saattavat myös "mennä pieleen" renkaiden vaihdon yhteydessä. Ja eikös ongelma sillon ilmaantunu?
Click to expand...
Eikä saata, koska mihinkään kulmien säätöihin ei kosketa, eikä tukivarsia väännellä solmuun.

Mutta uudessa autossa voi kyllä olla kulmat pielessä. Ei ole ensimmäinen kerta.

Ja ihan ekana kokeilisin nostaa paineita. 2.2 on talvirenkaalle toooodella liian vähän. Se on liian vähän, vaikka olisi autona fiat uno 13 tuumaisilla renkailla. Itse lykkään esim. 16 tuumaisiin 2.7 bar tossa hallissa, jossa on jotain 15 astetta lämmintä. Tällä nollakelillä se tekee ulkona noin 2.5 - 2.6 bar ja 30 asteen pakkasella enää 2.2 - 2.3 bar. Sen takia niihin laitetaan paljon, ettei kovilla pakkasilla tipu paineet liian alas. Liian pieni paine on huonompi juttu, kuin liian suuri. Ja talvella rengas lämpeneekin vähemmän, kuin kesällä. Kesällä tollasen renkaan käyttöpaine ajossa on jotain kolmen barin paikkeilla, vaikka sinne lykätään keväällä 2.4 bar.

Eli lisää painetta ja jos vielä vetelee, niin viet kulmien säätöön. Renkaiden vaihto puolelta toisellekin auttaa joskus, mutta se on talvirenkaille murha. Nastat ei tykkää jos pyörimissuunta vaihtuu. Täytyisi kääntää vanteella ne samalla.
 
Powerhousu sanoi:
Eikä saata, koska mihinkään kulmien säätöihin ei kosketa, eikä tukivarsia väännellä solmuun.

Mutta uudessa autossa voi kyllä olla kulmat pielessä. Ei ole ensimmäinen kerta.

Ja ihan ekana kokeilisin nostaa paineita. 2.2 on talvirenkaalle toooodella liian vähän. Se on liian vähän, vaikka olisi autona fiat uno 13 tuumaisilla renkailla. Itse lykkään esim. 16 tuumaisiin 2.7 bar tossa hallissa, jossa on jotain 15 astetta lämmintä. Tällä nollakelillä se tekee ulkona noin 2.5 - 2.6 bar ja 30 asteen pakkasella enää 2.2 - 2.3 bar. Sen takia niihin laitetaan paljon, ettei kovilla pakkasilla tipu paineet liian alas. Liian pieni paine on huonompi juttu, kuin liian suuri. Ja talvella rengas lämpeneekin vähemmän, kuin kesällä. Kesällä tollasen renkaan käyttöpaine ajossa on jotain kolmen barin paikkeilla, vaikka sinne lykätään keväällä 2.4 bar.

Eli lisää painetta ja jos vielä vetelee, niin viet kulmien säätöön. Renkaiden vaihto puolelta toisellekin auttaa joskus, mutta se on talvirenkaille murha. Nastat ei tykkää jos pyörimissuunta vaihtuu. Täytyisi kääntää vanteella ne samalla.
Click to expand...

Puhut kuin samasta suusta vv-auton huollon kanssa. He ehdottivat, että eteen 2.6 ja taakse 2.4. Kokeillaan näillä.
 
Ehkä vielä joskus ihmiset alkavat tajuamaan oikeat rengaspaineet ja niiden merkityksen.
Aikaa siihen voi mennä kyllä vielä, ottaen huomioon että on vieläkin paljon ihmisiä jotka ovat huuli pyöreänä siitä, että "eikö niihin tosiaan tule enää sisärenkaita?".
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom