Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

[Vensku123]

50 neliön kaksiolle siedettävä hinta ei ala numerolla 2

Herranen aika tolla saa Suomessa komean kivitalon jos ei halua välttämättä mannerheimintielle

Eipä tuolla 200k taida kummoista kämppää saada Helsingin keskusta +-5min matkan sisältä. Lähinnä tuo nyt oli vaan esimerkki siitä miten ne hinnat alkavat tippua aivan kuten suomessakin kun liikutaan vähän, IMO ruotsissa vielä isommin kuin suomessa.

Ihan mielenkiinnosta googlaillut noita ns ikuisuuslainoja ja onhan ruotsikin tehnyt noihin muutoksia. Enää ei esimerkiksi onnistu 100% lainan osuus.. Meikäläistä vaan oikeasti mietityttää miksei tuo toimisi suomessakin? Suomalaisten ostovoima on valovuoden sveduja perässä ja samalla sitten myös säästäminen. Muistan joskus aiemmin lukeneeni että asuntovelallisista ruotsissa säästää rahastoihin/osakkeisiin tyyliin 70% suomen vastaava luku on varmasti alle 20%

 

[Dopey]

Käytännössä noin. Maahanmuuttoteollisuus on ainoa sektori koko Suomessa joka kasvaa ja palkkaa uutta työvoimaa.

Jos sulla ei ole oikeaa lähdettä (siis ei maahanmuuttoketju, jonkun harvapää maahanmuuttoblogi, HV, MV, tms.) tälle väittämälle, niin voisitko pitää nää mölinät maahanmuuttoketjussa?

Suomeen syntyy tänä vuonna 160 000 uutta työpaikkaa. Lähde: http://www.hs.fi/talous/a1441080830688. Väität, että jokainen niistä liittyy maahanmuuttoon?

 

[Jami2003]

En sinänsä jaksa väitellä mistään maahanmuutosta mutta kyllähän Dopeykin tietää sen että talouden kasvua ei voi uusilla työpaikoilla mitata varsinkin kun ei edes huomioida työpaikkojen poistumista joka oli samassa artikkelissa mainittu vielä isommaksi. (Muistaakseni pari viestiä ylempänä todistelit että suomen talous ei kasva vaikka muu eurooppa kasvaa).

Ainakin pohjanmaalla sopivien kiinteisökompleksien omistajat ovat kierrättäneet kovasti maahanmuuttoviranomaisia ja spr:n porukkaa kohteissaan. Joka viikko pitäisi avata 500 hengen yksikkö niin jokainen ymmärtää että tuollaista vuokra kysyntää valtaville kiinteistökomplekseille ei löydy miltään muulta alalta Suomessa.

 

[Indica]

Eipä tuolla 200k taida kummoista kämppää saada Helsingin keskusta +-5min matkan sisältä. Lähinnä tuo nyt oli vaan esimerkki siitä miten ne hinnat alkavat tippua aivan kuten suomessakin kun liikutaan vähän, IMO ruotsissa vielä isommin kuin suomessa.

Ihan mielenkiinnosta googlaillut noita ns ikuisuuslainoja ja onhan ruotsikin tehnyt noihin muutoksia. Enää ei esimerkiksi onnistu 100% lainan osuus.. Meikäläistä vaan oikeasti mietityttää miksei tuo toimisi suomessakin? Suomalaisten ostovoima on valovuoden sveduja perässä ja samalla sitten myös säästäminen. Muistan joskus aiemmin lukeneeni että asuntovelallisista ruotsissa säästää rahastoihin/osakkeisiin tyyliin 70% suomen vastaava luku on varmasti alle 20%

On tossa nyt muitakin muuttujia.

Mutta kyllä se asuntolainapoltiikka pitäisi olla mahdollisimman rajoitettua eikä vapaata.

Ostovoima paranee jos asunnot on halvempia. Asuntojen likviditeettikin paranee jos hintataso on alempi -> joustavammat työmarkkinat koska muuttaminen on helppoa.

Sillä ostovoima on valovuosia perässä koska suuri osa saa elintasonsa julkiselta sektorilta ja tuottavat työpaikat on vähissä. Kustannustason (lähinnä kalliin asumisen ja yleisen hintatason takia (verotus pääsyynä )
Tuottavat työpaikat ei yhtään lisäänny jos kustannustasoa edelleen kasvatetaan (esimerkiksi kalliiden asuntojen hintojen takia)

Tottakai hetkellisesti ostovoima kasvaa jos annetaan asuntoja pelkillä koroilla

Mutta ei se ilo kamalan kauaa kestä.
Ja riskitaso sille että on vaikkapa 300 000 euroa velkaa ja 20 000 e nettotulot ja jos vaikkapa korkotaso nousee. Vaikka tasolle 5%.. On se järkyttävää..

Saahan sitä kaivaa karmean velkaposition ja samalla sijoittaa osakkeisiin rankasti. Elä niinkuin opetat, niin paljon sijoituslainaa kun annetaan, kaikki ostokset velaksi ja niin kallis kämppä mitä lähtee ja lyhennysvapaat osakkeisiin. Vipuahan saa kivasti myös ostamalla johdannaisia ei kohde-etuutta.

Isolle kansanjoukolle moisen suositteleminen on täysin älyvapaata, se kyllä saa aikaan karuja ihmiskohtaloita.

 

[Makaweli]

Selaamalla tällaista julkaisua voi päätyä sellaiseenkin johtopäätökseen, että sekä yksityinen että julkinen kulutus kasvavat Euroopassa jo neljättä vuotta putkeen. Tai ehkä en ymmärtänyt kysymystä.

Jos Suomella olisi oma, kelluva valuutta, olisi siis kokonaisuuden kannalta älytöntä, että tuon valuutan suhteellinen arvo verrattuna muihin valuuttoihin alenisi ikinä? Jos (toivottavasti) ei, niin seuraavan kysymyksen varmaan arvasitkin: miten merkittävästi yksikkötyökustannusten leikkaaminen sisäisellä devalvaatiolla eroaa ulkoisella devalvaatiolla tehdystä maassa, missä valtaosa kotimaisesta kulutuskysynnästä kohdistuu tuontiin?

Jos tuota nyt oikein luin niin huolimatta kasvusta työttömyysaste esim. euroalueella ~11%, joten ei nyt voi ehkä sanoa, että hirveän hyvin menee? Tietysti selitätte varmaan tämän sillä, että työn hinta on liian suuri tai sosiaaliturvat eivät kannusta töihin tms.

Pointtina kilpailukykypolitiikan kritisoimisessa oli, että se on järjetöntä, jos kaikki sitä tekevät vuorotellen/samaan aikaan. Tämä huolimatta siitä toteutetaanko se sisäisellä vai ulkoisella devalvaatiolla, vaikka kuten Pååtta tuossa totesi, ulkoinen devalvaatio/kelluvan valuutan devalvoituminen ei kotimaista kysyntää heikennä. Vaihtotaseen tasoittamiseksi kelluvan valuutan devalvoituminen toki on hyvä asia, mutta jos pyritään vaihtotaseen ylijäämään ja sisäisellä devalvaatiolla leikataan vielä kotimaista kysyntää niin ei hyviin tuloksiin päästä (jos siis tätä tekevät kaikki, yksittäinen maahan voi toimia näin).

 

[Vensku123]

Indica. Mitäs ne karmeat ihmiskohtalot ovat joita muissa pohjoismaissa on kyseisen lainanmyönnön seurauksena tapahtunut? Miksi puhut karmeasta velkapotista? Ei pankit myönnä muissa pohjoismaissakaan mitään 300k€ lainoja 20tuloilla. Mikäli mä nyt oikein ymmärrän niin nuo ikuisuuslainat ovat korkokattoisia ? Jos mä nyt oikein hiffaan nii noilla lainoilla ollaan saatu mahdolliseksi se että pienempituloisien ostovoimakin on kohtuullisen hyvä.

Edit: mä puhun nyt näistä kohtuullisista lainoista 60v en mistään +100v lainoista joissa ei minunkaan mielestä enää tolkkua ole.

 

[Dopey]

En sinänsä jaksa väitellä mistään maahanmuutosta mutta kyllähän Dopeykin tietää sen että talouden kasvua ei voi uusilla työpaikoilla mitata varsinkin kun ei edes huomioida työpaikkojen poistumista joka oli samassa artikkelissa mainittu vielä isommaksi. (Muistaakseni pari viestiä ylempänä todistelit että suomen talous ei kasva vaikka muu eurooppa kasvaa).

Tässähän ei ollut kyse Suomen talouskasvusta vaan väitteestä, ettei millekään muulle sektorille enää palkata jengiä. Maassa voi olla kasvavia taloussektoreita, vaikka kokonaisuus supistuu. Minusta ristiriitaa ei ole.

 

[Jami2003]

Joo, myönnän lukeneeni huonosti.

Mutta alkuperäinen väittämä ei ihan huono ollut. Tällä hetkellä on avautunut hyvin mielenkiintoiset kiinteistösijoitusmarkkinat Suomeen. Parasta on että kohteet ovat olleet erittäin vaikeasti myytäviä ja niitä on pystynyt ostamaan lähes sitoutumalla ylläpitokustannuksiin. Nyt on auennut hyvät vuokramarkkinat kohteille.

Harmi että itellä ei pelimerkit riitä alkuunkaan tällaisiin bisneksiin. Pari kohdetta olis jo valmiiksi mielessä. Aattelin kyllä jutella yhdelle rikkaalle kiinteistö alalla touhuavalle tutulle. Ikävästi hiemen perussuomalais luontoinen etten ole täysin varma innostuuko mutta eipä ole toistaiseksi bisnes mahdollisuuksia torpannut.

 

[Dopey]

Pointtina kilpailukykypolitiikan kritisoimisessa oli, että se on järjetöntä, jos kaikki sitä tekevät vuorotellen/samaan aikaan.

Aivan. Samaan tapaan on ihan järjetöntä, että kaikki SM-tason urheilijat harjoittelevat, puhumattakaan olympiatason porukasta, kun luultavasti maaliintulojärjestys olisi sama vaikka olisivat sohvaperunoita? Globaali kilpailu on valitettavasti tosiasia - myös koulutusta vaativilla aloilla, missä Suomi pystyi pitkään hinnoittelemaan tuotantonsa tarpeeksi ylös. Mikä mielestäsi on tässä vaihtoehtona yksittäisen maan kuten Suomen kannalta? Kun verrannollinen kustannustaso on tarpeeksi korkea, niin mikään vientituote ei yksinkertaisesti käy enää kaupaksi, koska alle omien tuotantokustannusten ei voi myydä. Hintakilpailukyky ei myöskään tarkoita sitä, että samantien pitää kilpailla bangladeshilaista ompelimoa vastaan. Kun nyt aluksi pärjättäisiin edes saksalaiselle koneistamolle. Mutta olet oikeassa, kapitalismi commoditybusineksissa on race to the bottom.

AY-liikkeen vastine on, että vika on yritysjohdossa, innovaatioissa tai myyjissä. No kun ei se vaan ole.

 

[Timpza]

Riippumatta siitä, miten ja mitä laina-ajoille tapahtuu, pitäisi asumiskustannuksia saada tiputettua. Asumiskulut ovat merkittävä - todennäköisesti suurin - työikäisten ihmisten kuukausittainen menoerä, joka maksetaan joko pankille (lainat) tai vuokraisännälle. Kun vuokrat tyypillisesti ovat vuosittain noin 1/25 asunnon arvosta, johtaa asuntojen ylihinta kummassakin tapauksessa korkeampiin kustannuksiin, joka on poissa muusta kulutuksesta. (Mikäli vuokraisännällä on asuntoa vasten lainaa, raha ei palaa kulutukseen sitäkään kautta.) Toisaalta asumiskustannukset (+ tietysti muut pakolliset menot) muodostavat alarajan palkalle, jolla ihmiset tulevat toimeen ja voivat olla töissä. Tämä on aika iso tekijä sitä viime aikoina puhuttua hintakilpailukykyä.

Ylihinnan vaikutuksia voi pohtia miettimällä, mitä muuta k.o. rahalla voitaisiin tehdä. Ylihintaiseen betoniin sijoitettu raha ei tuota asunnon omistajalle yhtään mitään ylimääräistä verrattuna siihen, että hinnoissa ei olisi ylimääräistä. Ilman ylihintaa (olettaen ettei palkkoja lasketa) palkoista sen sijaan jäisi kulutukseen ja sijoituksiin, jotka molemmat olisivat omiaan pyörittämään taloutta. Sanottavaa hyötyä tavallisille tallaajille ei ole edes asunnon hinnan noususta asumisaikana, koska asunnosta muutetaan yleensä toiseen (pl. vainajat), jonka hinta on noussut samaan tahtiin. Suomalaisten kansallisomaisuus, joka on kiinni betonikuplassa ei vain tuota kenellekään mitään.

Miten asumiskustannuksia sitten pitäisi laskea, on hyvä kysymys. Ainakin kaupunkeja ja kuntia voitaisiin pakottaa kaavoittamaan enemmän. Maa-ala täältä ei kuitenkaan ole lopussa - todennäköisesti ei edes Helsingistä, joka näyttää lentokoneesta käsin kovin metsäiseltä. Myös rakennustarvikkeiden ja rakennusalan verotusta yleensä voitaisiin miettiä kustannustason laskun kannalta. (Käsittääkseni vähän samasta syystä mm. ruuan arvonlisäverotasoa on pidetty yleistä tasoa alempana, joten ei sen ihan mahdotonta pitäisi olla...) Maa-alan hintaan eri alueilla voi olla vaikea vaikuttaa (ilman kommarien keinoja), mutta käsittääkseni maata kuitenkin on merkittävästi valtion ja kuntien omistuksessa. Toisaalta voitaisiin verottaa enemmän maa-aloja, jotka sijatsevat potentiaalisella rakennusalueella ja jotka eivät ole missään hyötykäytössä tai tontteina. (Tätä en ole miettinyt ihan loppuun asti.) Voi myös miettiä, kuinka järkevää on pitää Helsingissä monen sadan hehtaarin peltotiloja. (http://kaytannonmaamies.fi/wp-content/uploads/2014/01/1000_suurinta_maatilaa_2011.pdf) Viljelemällä alue tuottaa hintansa verran tuottoa ehkä tuhannessa vuodessa. :D Viljely ei ehkä siis ole syy, miksi alueet eivät ole asumiskäytössä..

Miksi asumiskustannuksiin ei kuitenkaan tulla merkittävästi puuttumaan? Asumisen hintojen lasku ei haittaisi yhteiskunnassa ketään paitsi hieman enemmän omistavia. Kilpailu pakottaisi vuokrat seuraamaan hintakehitystä, josta hyötyisivät vuokralla asuvat, ja yksittäisiä asuntoja omistavien omaisuusarvot kulkisivat käsi kädessä seuraavia asuntojen arvojen kanssa. Hieman enemmän omistavilla ihmisillä on kuitenkin taatusti motivaatiota ja suhteita vaikuttaa politiikkaan, jotta heidän sijoitustensa arvo ei laskisi.

PS: Pitäisin kuitenkin noita Ruotsin mallisia pitkiä lainoja housuun kusemisena, joka vapauttaisi rahaa kulutukseen alkuvaiheessa, mutta johtaisi pienellä viiveellä vielä korkeampiin hintoihin, mikäli hintatasoa ei samaan aikaan pyrittäisi pitämään kurissa. Vaikka yleisesti ottaen Suomen ehkä kannattaisi useimmiten kopioida talouspolitiikkaa Ruotsista.. ;)

 

[Vensku123]

Hyvä kirjoitus timpzalta.. Mä olen nyt tämän päivän lueskellut noista ruotsin mallin lainoista. Henkilökohtaisesti en kyllä keksi huonoja puolia jos 2 asiaa toteutuu. 1. Lainamäärissä pidetään järki päässä. 2 asuntojen hintojen nousu pysyisi järkevänä.

Itse varmaan ottaisin +50v lainan jos mahdollista, ajatuksena vapauttaa kulutukseen ja sijoittamiseen lisärahaa. Maksaisi sitten perinnöillä joskus lainan pois.

 

[Makaweli]

Aivan. Samaan tapaan on ihan järjetöntä, että kaikki SM-tason urheilijat harjoittelevat, puhumattakaan olympiatason porukasta, kun luultavasti maaliintulojärjestys olisi sama vaikka olisivat sohvaperunoita? Globaali kilpailu on valitettavasti tosiasia - myös koulutusta vaativilla aloilla, missä Suomi pystyi pitkään hinnoittelemaan tuotantonsa tarpeeksi ylös. Mikä mielestäsi on tässä vaihtoehtona yksittäisen maan kuten Suomen kannalta? Kun verrannollinen kustannustaso on tarpeeksi korkea, niin mikään vientituote ei yksinkertaisesti käy enää kaupaksi, koska alle omien tuotantokustannusten ei voi myydä. Hintakilpailukyky ei myöskään tarkoita sitä, että samantien pitää kilpailla bangladeshilaista ompelimoa vastaan. Kun nyt aluksi pärjättäisiin edes saksalaiselle koneistamolle. Mutta olet oikeassa, kapitalismi commoditybusineksissa on race to the bottom.

AY-liikkeen vastine on, että vika on yritysjohdossa, innovaatioissa tai myyjissä. No kun ei se vaan ole.

Vertaus urheilijoiden harjoitteluun on sinänsä kehno, että heidän harjoittelunsa ei johda siihen, että kaikkien suoritukset huononevat. Kilpailussa ei ole mitään vikaa, jos se johtaa kokonaisuuden kannalta järkevään lopputulokseen.Kustannuskilpailu palkanalennuksilla ei sitä tee. Ei ne työkustannukset niin suuret sitä paitsi ole kuin annat ymmärtää: http://ec.europa.eu/eurostat/statis...rly_labour_costs#Further_Eurostat_information. Suomi voisi panostaa tutkimukseen, jotta saataisiin tuotteita jotka menevät kaupaksi. Ennen kaikkea olisi kuitenkin tärkeää varmistaa tuotteille riittävä kysyntä ja luopua leikkauspolitiikasta, ja ajaa samaa myös EU:n ja maailmantalouden tasolla. Tulisi yrittää rakentaa kasvu niin, että se olisi samaan aikaan mahdollista kaikkialla ,eikä niin että toisten kustannuksella kasvatetaan omaa taloutta pelkkään vientiin nojaten.

 

[nordci1977]

Ennen kaikkea olisi kuitenkin tärkeää varmistaa tuotteille riittävä kysyntä ja luopua leikkauspolitiikasta, ja ajaa samaa myös EU:n ja maailmantalouden tasolla. Tulisi yrittää rakentaa kasvu niin, että se olisi samaan aikaan mahdollista kaikkialla ,eikä niin että toisten kustannuksella kasvatetaan omaa taloutta pelkkään vientiin nojaten.

Oletko sitä mieltä, että tuo olisi oikeasti mahdollista?

En ole kommunisti enkä sosialisti, mutta mun päähän ei mahdu se, että mikään voisi kasvaa ikuisesti. Ei ainakaan ilman ulkoista säätelyä ja nykyisellä mentaliteetillä. Musta kapitalismi ja markkinatalous alkaa olla tiensä päässä. Omaisuus kasaantuu yhä pienemmälle väestön osalle ja järjestelmä ei hyväksy taantumia vaan voitto revitään käytännössä aina jostain. Törkeimmillään se tehdään hyödyntämällä halpatyövoimaa maissa, joissa työntekijöillä ei ole oikeuksia eikä työsuojelua. Voitoksikaan ei riitä se sama summa kuin viime vuonna eikä edes sama prosentti vaan voittoprosentinkin on omistajalla kasvettava. Johdannaisilla keinottelemalla käännetään tappiokin voitoksi. Suuri osa rahasta ei enää edes tule palveluiden eikä tuotteiden myynnistä vaan keinottelemisesta mielikuvilla ja oletuksilla. Silti kaiken kaikkiaan maailmassa on velkaa enemmän kuin varallisuutta. Vaikka palattaisiin keskustelussa takaisin todellisiin yksiköihin ja puhuttaisiin pelkistä tuotteista ja palveluista niin ei kulutus voi vain kasvaa vuodesta toiseen.

 

[Makaweli]

Oletko sitä mieltä, että tuo olisi oikeasti mahdollista?

En ole kommunisti enkä sosialisti, mutta mun päähän ei mahdu se, että mikään voisi kasvaa ikuisesti. Ei ainakaan ilman ulkoista säätelyä ja nykyisellä mentaliteetillä. Musta kapitalismi ja markkinatalous alkaa olla tiensä päässä. Omaisuus kasaantuu yhä pienemmälle väestön osalle ja järjestelmä ei hyväksy taantumia vaan voitto revitään käytännössä aina jostain. Törkeimmillään se tehdään hyödyntämällä halpatyövoimaa maissa, joissa työntekijöillä ei ole oikeuksia eikä työsuojelua. Voitoksikaan ei riitä se sama summa kuin viime vuonna eikä edes sama prosentti vaan voittoprosentinkin on omistajalla kasvettava. Johdannaisilla keinottelemalla käännetään tappiokin voitoksi. Suuri osa rahasta ei enää edes tule palveluiden eikä tuotteiden myynnistä vaan keinottelemisesta mielikuvilla ja oletuksilla. Silti kaiken kaikkiaan maailmassa on velkaa enemmän kuin varallisuutta. Vaikka palattaisiin keskustelussa takaisin todellisiin yksiköihin ja puhuttaisiin pelkistä tuotteista ja palveluista niin ei kulutus voi vain kasvaa vuodesta toiseen.

En tiedä. Uskon, että parempi tulevaisuus sillä on kuin nykyisellä austerity- ja kilpailukykypolitiikalla. Työntekijöiden oikeudet, ekologinen ja sosiaalinen kestävyys ovat poliittisia kysymyksiä, eivätkä ole välttämättä ristiriidassa markkinatalouden kanssa. Tulonjakoa voidaan muokata verotuksella, kuin myös ympäristölle haitallista toimintaa voidaan verottaa ja näin ohjata kulutusta kestävämmälle pohjalle. Finanssikeinottelu voidaan poistaa kokonaan rajoittamalla arvopaperistamista yms. pelkkään spekulaatioon perustuvaa toimintaa. Kulutusta voidaan myös ohjata materian sijasta palveluihin, jolloin maapallon resurssit eivät tule vastaan. Tämä ei vaadi siirtymistä pois markkinataloudesta, vaikka innokkaimpien libertaristien mielestä tällainen järjestelmä olisikin varmaan pelkkää kommunismia.

 

[Dopey]

Vertaus urheilijoiden harjoitteluun on sinänsä kehno, että heidän harjoittelunsa ei johda siihen, että kaikkien suoritukset huononevat. Kilpailussa ei ole mitään vikaa, jos se johtaa kokonaisuuden kannalta järkevään lopputulokseen.Kustannuskilpailu palkanalennuksilla ei sitä tee.

Ei Saksassa alennettu palkkoja, vaan ne jäädytettiin pitkäksi ajaksi. Tämä loi kustannuspuitteet sille, että teollisuudella oli mahdollisuus investoida automatisointiin. Sama tuote nopeammin, laadukkaammin ja halvemmalla ei ole minusta huononnus. Samasta syystä saksalaisen ja suomalaisrn palkkoja on typerää verrata, koska tuottavuudessa on iso ero.

Suomi voisi panostaa tutkimukseen, jotta saataisiin tuotteita jotka menevät kaupaksi.

Tämä on sitten ihan oikeasti hauska kommentti. Oletko kovinkin läheltä seurannut Tekesin tai yliopistorahoituksen realiteetteja? Todennäköisempää on, että menestystuote putoaa asteroidin mukana avaruudesta.

Ennen kaikkea olisi kuitenkin tärkeää varmistaa tuotteille riittävä kysyntä ja luopua leikkauspolitiikasta

Eli jos merkittävästi nopeutamme valtion velkaantumistahtia, niin jengi lakkaa ostamasta espanjanlaisia tomaatteja ja hakemasta viinat Virosta?

Nykyisellä kustannustasolla Suomesta näivettyy kaikki paitsi ihan korkeimman tuottavuuden ja jalostusasteen vientibusiness. Pelinkehitys menestyy, mutta työllistää max. parikymmentätuhatta neropattia. Ymmärrän ideologiasi edut, mutta niitä seuraamalla loppu Suomesta joutuu joko löytämään pohjattoman rahakirstun, josta voidaan kauhoa rajattomasti velkaa, tai palata Linkolan oppien mukaiseen omavaraistalouteen.

 

[Makaweli]

Ei Saksassa alennettu palkkoja, vaan ne jäädytettiin pitkäksi ajaksi. Tämä loi kustannuspuitteet sille, että teollisuudella oli mahdollisuus investoida automatisointiin. Sama tuote nopeammin, laadukkaammin ja halvemmalla ei ole minusta huononnus. Samasta syystä saksalaisen ja suomalaisrn palkkoja on typerää verrata, koska tuottavuudessa on iso ero.

En kyllä maininnut Saksaa missään vaiheessa, viittasin tähän Suomen sisäiseen devalvaatioon työajan pidennyksen muodossa, jota yritettiin ajaa läpi. Toki palkkojen jäädyttäminen tuottavuuden ja inflaation kasvaessa johtaa samanlaiseen epätasapainoon maailmantaloudessa. Ja nyt puhut taas yksittäisen maan kannalta, vaihtotaseen ylijäämä on mahdollinen vain, jos kysyntää löytyy jostain muualta eli muualla on vastaavasti vaihtotaseen alijäämä. Kaikkien maiden toteuttaessa samaa politiikkaa heikkenee koko maailmantalous.

Tämä on sitten ihan oikeasti hauska kommentti. Oletko kovinkin läheltä seurannut Tekesin tai yliopistorahoituksen realiteetteja? Todennäköisempää on, että menestystuote putoaa asteroidin mukana avaruudesta.

En voi väittää, että olisin. Valtio voi kuitenkin panostaa tutkimukseen, joka voi toimia pohjana jollekin menestystuotteelle. Yritykset innovoivat vain, jos näkevät mahdollisuuden tehdä rahaa. Tätä voidaan edesauttaa näillä julkisilla investoinneilla, jolloin yritysten edellytykset valmistaa menestystuotteita paranevat. Eivät ne toki valmiita menestystuotteita kehitä, eikä se ole tarkoituskaan. Enkä varmasti valehtele, kun sanon että moni tuote on syntynytkin juuri tällaisten investointien pohjalta.

Eli jos merkittävästi nopeutamme valtion velkaantumistahtia, niin jengi lakkaa ostamasta espanjanlaisia tomaatteja ja hakemasta viinat Virosta?

Jonkun on pakko velkaantua, yksityisen-, julkisen- tai ulkomaansektorin. Kun yksityinen sektori ei sitä tee, julkisen sektorin investoinneille(velkaantumiselle) on otollinen aika. Jos taas ulkomaansektori velkaantuu (vaihtotaseen ylijäämä) tullaan taas tähän kokonaisuuden kannalta tyhmään politiikkaan.

Nykyisellä kustannustasolla Suomesta näivettyy kaikki paitsi ihan korkeimman tuottavuuden ja jalostusasteen vientibusiness. Pelinkehitys menestyy, mutta työllistää max. parikymmentätuhatta neropattia. Ymmärrän ideologiasi edut, mutta niitä seuraamalla loppu Suomesta joutuu joko löytämään pohjattoman rahakirstun, josta voidaan kauhoa rajattomasti velkaa, tai palata Linkolan oppien mukaiseen omavaraistalouteen.

Olet oikeassa että Suomella ei tätä pohjatonta rahakirstua eli keskuspankkia ole, jolloin olemme yksityisten rahoitusmarkkinoiden armoilla. Kuitenkin myös nyt on fiksumpaa kasvattaa kysyntää julkisilla investoinneilla ja sitä kautta saada rahavirtoja yksityiselle sektorille ja yksityinen sektori investoimaan, kuin harjoittaa kysynnän tuhoavaa leikkauspolitiikkaa, jolla itse asiassa saattaa velkaantuneisuuskin kasvaa paradoksaalisesti enemmän kuin elvyttämällä.

 

[Dopey]

Kuitenkin myös nyt on fiksumpaa kasvattaa kysyntää julkisilla investoinneilla ja sitä kautta saada rahavirtoja yksityiselle sektorille ja yksityinen sektori investoimaan, kuin harjoittaa kysynnän tuhoavaa leikkauspolitiikkaa, jolla itse asiassa saattaa velkaantuneisuuskin kasvaa paradoksaalisesti enemmän kuin elvyttämällä.

Tämä voisi toimia, mikäli saataisiin yritysjohtajat jotenkin eristettyä reaalimaailmasta siten, että he voisivat havainnoida ainostaan firman tuotteiden kysynnän muutoksia eikä mitään muuta. Jos yritysjohtajille sallitaan uutisten seuraaminen eivätkä he ole ihan idiootteja, tällä julkisten investointien kasvatuksella kasvatetaan omistajien osinkoja eikä investointeja. Suomessa kun verotetaan tulosta ihan samalla tavalla riippumatta siitä, kumpaan raha käytetään, eikä kukaan investoi kysynnän kasvun takia, jonka voi lehdestä lukea olevan tilapäinen ilmiö.

Siitä olen samaa mieltä, että nyt kannattaisi tehdä julkisia investointeja, jotka ovat joko a) kiistattoman kannattavia tai b) kohta pakko tehdä joka tapauksessa. Tosin voi olla, että luottoluokittelijoilta kulkee VVM:ään eri viesti.

 

[pååtta]

Palkkojen tulisi heijastaa tuottavuutta. Kukaan ei ole vaatimassa että pitäisi tehdä paskoja tuotteita vaan antaa palkkojen kasvaa tuottavuuden mukana.

Edelleen vienti on nollasummapeliä. Toisen alijäämä on toisen ylijäämä. Tämä tuppaa aina unohtumaan vientivetoisessa höyryämisessä.

 

[Jami2003]

Palkkojen tulisi heijastaa tuottavuutta. Kukaan ei ole vaatimassa että pitäisi tehdä paskoja tuotteita vaan antaa palkkojen kasvaa tuottavuuden mukana.

Juuri näin. Ja palkkojen pitäisi antaa myös laskea tuottavuuden laskiessa. Vielä kun tämä tapahtuisi yrityskohtaisesti niin siinähän se olisi. Ei tarvitsisi enää liittojen palkkaneuvotteluita eikä muitakaan yleiskorotuksia. Palkat nousisivat kun firmalla menee hyvin ja kauppa käy ja automaattisesti laskisivat kun tuotteita ei enää painetakkaan putket kuumana ja kilpailutilanne hankaloituu,

 

[Timba79]

Juuri näin. Ja palkkojen pitäisi antaa myös laskea tuottavuuden laskiessa. Vielä kun tämä tapahtuisi yrityskohtaisesti niin siinähän se olisi. Ei tarvitsisi enää liittojen palkkaneuvotteluita eikä muitakaan yleiskorotuksia. Palkat nousisivat kun firmalla menee hyvin ja kauppa käy ja automaattisesti laskisivat kun tuotteita ei enää painetakkaan putket kuumana ja kilpailutilanne hankaloituu,

Tätä minäkin toivoisin. Eli juhlitaan ja kärsitään yhessä ja tämä pistäisi väkisinkin koko porukan taistelemaan yhdessä kun menee huonosti. Mutta tietysti sen sitten pitäisi toteutua koko organisaatiossa eikä vaan lattiatasolla. Jos yrittäjä on itse johtaja, niin sittenhän se toteutuu automaattisesti, mutta jokaisen palkollisen palkka pitäisi seurata tätä kehitystä.

Olisin itse valmis alentamaan palkkaani jos firma jossa työskentelen tekisi tappioita. Mutta nyt kun tehtiin ja tehdään ennätystulosta, niin pitäisi sitten kilistä omaan kukkaroon myös. Tätä pitäisi kyllä kehittää yksityisellä puolella ja julkisella vaan vetästä isolla leikkurilla palkkoja alaspäin. Siellä kun ei tuo tulospuoli tahdo toteutua mitenkään ja monessa kohtaa se on mahdotontakin.