Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Eli työn kysyntä ei ole ongelma, työpaikat on vaan piilossa ja sosiaaliturvaa/työn hintaa alentamalla näihin saadaan tekijät? En kiellä etteikö tällaisia "piilotyöpaikkoja" olisi ollenkaan, mutta jos kysyntää työlle olisi riittämiin ja tekijöistä pulaa, olisi varmasti näitä muodollisia ilmoituksiakin riittämiin.
Entäs palkan kaksoisrooli/tulonsiirtoleikkausten negatiiviset vaikutukset kokonaiskysyntään?
Ja kun taantuman korjaamiseksi ehdotetaan näitä tulonsiirtoleikkauksia/palkanalennuksia, niin mitä tehdään kun tulee seuraava taantuma? Uudet leikkaukset? Entäs kun ei ole enää mistä leikata,eikö taantumia enää ole?

Työstä voidaan maksaa vain niin paljon kuin mitä sen tuloksesta voidaan laskuttaa asiakasta. Esimerkiksi, jos siivouspalveluiden ostaja maksaa tunnin siivouskeikasta X euroa, ei siivojalle voi maksaa keikasta kuin X - <välttämättömät kulut> = Y euroa. Monet työt ovat sellaisia, että niissä ei ole mahdollista saavuttaa hirvittävän korkeaa tuottavuutta. Vaikka tällaisille töille on kysyntää, niin yksinkertaisesti niistä ei matalan tuottavuuden takia ole mahdollista maksaa hirvittävän korkeita summia. Korkean tuottavuuden töissä on taas puolestaan sellainen ominaisuus, että ne poikkeuksetta vaativat sellaisen ammattitaidon, jonka hankkimiseen kaikilla ei riitä motivaatiota tai kykyjä (kaikista ei ole vaikkapa lääkäreiksi, koulutus ei ole hirveän kevyt tai helppo). Tällä tavoin lainsäädännöllä saadaan helposti aikaan tilanne, jos matalan tuottavuuden töitä ei kannata tehdä, koska saman rahan saa tekemättä töitä. Tämä siis siitä huolimatta, että kysyntää olisi.

Voidaankin miettiä, että kumpi on parempi vaihtoehto niin yksilölle kuin yhteisölle. Se, että ihmiset istuvat kotona syrjäytymässä ja tätä tuhoisaa toimintaa vielä rahoitetaan muiden asioiden kustannuksella, vai se, että ihmiset tekisivät töitä, vaikka se tarkottaisi sitä, että työntekijä saisi työnsä hedelmistä suuremman siivun itselleen kuin mitä valtio ottaa siitä verojen muodossa? Useammassakin tutkimuksessa on todettu, että syrjäytyminen ei johdu työttömillä niinkään siitä, että ei ole rahaa, vaan siitä, että ei ole töitä. Korkeasta verotuksesta eivät niinkään kärsi hyvätuloiset, joiden tuloveroprosentti on todella korkea, vaan köyhät, joille ei ole töitä, koska korkean verotuksen takia heidän työpanoksensa ei mene kaupaksi.

EDIT: Pistetäänpä tähän vielä yksi pitkä blogiteksti havainnollistamaan tilannetta: http://suukkoship.blogspot.fi/2015/08/25n-vuoden-yrittajyyden-loppu.html
Työn hintaan liittyy paljon muutakin kuin verotus, mutta verotuksella on suuri osa ja sitä on paljon helpompi pienentää kuin monia muita asioita.
 
Viimeksi muokattu:
?...
Entäs palkan kaksoisrooli/tulonsiirtoleikkausten negatiiviset vaikutukset kokonaiskysyntään?
Ja kun taantuman korjaamiseksi ehdotetaan näitä tulonsiirtoleikkauksia/palkanalennuksia, niin mitä tehdään kun tulee seuraava taantuma? Uudet leikkaukset? Entäs kun ei ole enää mistä leikata,eikö taantumia enää ole?

Mun mielestä Suomen ongelmat ei johdu enää taantumasta/lamasta/tms vaan siitä, että me ei enää pystytä kilpailee kenenkään kanssa. Kilpailukykyongelma on pääasiassa vientiteollisuuden ongelma. Kun vienti ei vedä, ei omaan talouteen saada rahaa, jolla pystyttäisiin elättämään posketon armeijaa virkamiehiä. Myöskään ei pystytä ylläpitämään tilannetta, jossa sellaisia duuneja joiden palkka on matalampi kuin 3*etelänaapurin keskiansio ei kannata ottaa vastaan. Suomen tilanne on menossa Kreikan suuntaan.

Jos yhteiskunnan rakenne (työllisyysaste, julkisen osuus bkt:sta, jne) saadaan järkevälle tasolle niin tässä vaiheessa maailmanmarkkinoiden aiheuttamiin heilahteluihin voidaan vastata esimerkiksi elvyttämällä. Tämä siis tilanteessa, jossa talouden voidaan olettaa lähtevän vetämään tulevaisuudessa taas normaalisti. Jos nykyistä ongelmaa korjattaisiin elvyttämällä, uskoisin lopputuloksen olevan sama kuin Kreikassa.
 
Suomen talouskehitys on perustunut koko sodanjälkeisen ajan viennille. Kokonaiskysynnästä on ihan hyvä kantaa huolta myös, mutta miten perustellaan talouden kääntäminen nousuun kokonaiskysyntää velkaelvyttämällä maan taloushistorian huomioonottaen? Suurin osa suomalaisten kysynnästä kohdistuu tuontitavaraan, ja viennin supistuessa tuonnin kasvattaminen voi tapahtua vain velanottoa kasvattamalla. Mistä löytyy ne kotimarkkinafirmat, jotka katsoo tällaista himmeliä, ja toteaa, että tämän ikiliikkujan varaan kannattaa investoida Suomeen ja Suomen markkinoita varten?
 
Suomen talouskehitys on perustunut koko sodanjälkeisen ajan viennille. Kokonaiskysynnästä on ihan hyvä kantaa huolta myös, mutta miten perustellaan talouden kääntäminen nousuun kokonaiskysyntää velkaelvyttämällä maan taloushistorian huomioonottaen? Suurin osa suomalaisten kysynnästä kohdistuu tuontitavaraan, ja viennin supistuessa tuonnin kasvattaminen voi tapahtua vain velanottoa kasvattamalla. Mistä löytyy ne kotimarkkinafirmat, jotka katsoo tällaista himmeliä, ja toteaa, että tämän ikiliikkujan varaan kannattaa investoida Suomeen ja Suomen markkinoita varten?

Nettovienti oli kyllä aikalailla plusmiinus nolla ennen 90-lukua. Vientivetoinen talouskasvu alkoi vasta laman jälkeen ja päättyi finanssikriisiin. En tiedä tarkasti mitä ensimmäinen lauseesi tarkoittaa, niin voi olla, että tulkitsen nyt väärin.

Tässä vielä Suomen 40 vuoden vientikehitys:

finland-exports.png
 
Mun mielestä Suomen ongelmat ei johdu enää taantumasta/lamasta/tms vaan siitä, että me ei enää pystytä kilpailee kenenkään kanssa. Kilpailukykyongelma on pääasiassa vientiteollisuuden ongelma. Kun vienti ei vedä, ei omaan talouteen saada rahaa, jolla pystyttäisiin elättämään posketon armeijaa virkamiehiä. Myöskään ei pystytä ylläpitämään tilannetta, jossa sellaisia duuneja joiden palkka on matalampi kuin 3*etelänaapurin keskiansio ei kannata ottaa vastaan. Suomen tilanne on menossa Kreikan suuntaan.

Jos yhteiskunnan rakenne (työllisyysaste, julkisen osuus bkt:sta, jne) saadaan järkevälle tasolle niin tässä vaiheessa maailmanmarkkinoiden aiheuttamiin heilahteluihin voidaan vastata esimerkiksi elvyttämällä. Tämä siis tilanteessa, jossa talouden voidaan olettaa lähtevän vetämään tulevaisuudessa taas normaalisti. Jos nykyistä ongelmaa korjattaisiin elvyttämällä, uskoisin lopputuloksen olevan sama kuin Kreikassa.
Eikös siitä nyt vallitse jo aika suuri konsensus, että koko Euroopassa ongelmana on riittämätön kokonaiskysyntä? Kyllähän talouskasvu voi kotimaiseenkin kysyntään perustua, kunhan vaihtotase on tasapainossa. Vienti ei siis ole mikään itseisarvo, vaan sillä maksetaan tuonti. Palkathan Suomessa ei mitenkään tavattoman korkeat ole, kilpailukykyongelmaa perustellaan yksikkötyökustannuksilla, joissa on mukana myös tuottavuus. Kokonaisuuden kannalta (kustannus)kilpailukykypolitiikka on melko älytöntä,vaikka yhden maan näkökulmasta se voi olla järkevää, sillä se vähentää kokonaiskysyntää maailmantaloudesta. Lisäksi pelkästään Suomen kannalta ajatellen, jotta sisäinen devalvaatio olisi järkevä, tulisi sen lisätä vientikysyntää enemmän kuin se vähentää kotimaista kysyntää. Ja miten elvyttäminen johtaisi samaan tilanteeseen kuin Kreikassa, kun siellähän on nimenomaan toteutettu tätä sinun haluamaasi politiikkaa katastrofaalisin tuloksin eurokriisin alkamisen jälkeen?
 
Eikös siitä nyt vallitse jo aika suuri konsensus, että koko Euroopassa ongelmana on riittämätön kokonaiskysyntä?
Selaamalla tällaista julkaisua voi päätyä sellaiseenkin johtopäätökseen, että sekä yksityinen että julkinen kulutus kasvavat Euroopassa jo neljättä vuotta putkeen. Tai ehkä en ymmärtänyt kysymystä.
Kokonaisuuden kannalta (kustannus)kilpailukykypolitiikka on melko älytöntä,vaikka yhden maan näkökulmasta se voi olla järkevää, sillä se vähentää kokonaiskysyntää maailmantaloudesta.
Jos Suomella olisi oma, kelluva valuutta, olisi siis kokonaisuuden kannalta älytöntä, että tuon valuutan suhteellinen arvo verrattuna muihin valuuttoihin alenisi ikinä? Jos (toivottavasti) ei, niin seuraavan kysymyksen varmaan arvasitkin: miten merkittävästi yksikkötyökustannusten leikkaaminen sisäisellä devalvaatiolla eroaa ulkoisella devalvaatiolla tehdystä maassa, missä valtaosa kotimaisesta kulutuskysynnästä kohdistuu tuontiin?
 
Eikös siitä nyt vallitse jo aika suuri konsensus, että koko Euroopassa ongelmana on riittämätön kokonaiskysyntä? Kyllähän talouskasvu voi kotimaiseenkin kysyntään perustua, kunhan vaihtotase on tasapainossa. Vienti ei siis ole mikään itseisarvo, vaan sillä maksetaan tuonti. Palkathan Suomessa ei mitenkään tavattoman korkeat ole, kilpailukykyongelmaa perustellaan yksikkötyökustannuksilla, joissa on mukana myös tuottavuus. Kokonaisuuden kannalta (kustannus)kilpailukykypolitiikka on melko älytöntä,vaikka yhden maan näkökulmasta se voi olla järkevää, sillä se vähentää kokonaiskysyntää maailmantaloudesta. Lisäksi pelkästään Suomen kannalta ajatellen, jotta sisäinen devalvaatio olisi järkevä, tulisi sen lisätä vientikysyntää enemmän kuin se vähentää kotimaista kysyntää. Ja miten elvyttäminen johtaisi samaan tilanteeseen kuin Kreikassa, kun siellähän on nimenomaan toteutettu tätä sinun haluamaasi politiikkaa katastrofaalisin tuloksin eurokriisin alkamisen jälkeen?

Mutta eikös useissa muissa Euroopan maassa ala näkyä valoa tunnelin päässä ja Suomi ei taida kuulua niihin?

Tuosta ollaan samaa mieltä, että viennillä maksetaan tuonti ja ei sen kummempaa. Minä en vaan usko, että tuon tasapainon säilyttämisen suhteen oltaisiin kovin kestävällä tiellä nykysuomessa.

Jos esimerkiksi kaikki euromaat olisi kilpailukyvyn/yksikkökustannusten/tms suhteen samalla tasolla niin silloin tuossa kilpailukykykilvassa ei minunkaan mielestä ole järkeä. Tällä hetkellä vaan tilanne on nähdäkseni se, että suomalaisen työukon työtunti on useaa kilpailijamaata kalliimpi, hyvä olisi päästä lähemmäs muiden tasoa.

Saatoin ilmaista itseäni huonosti mutta tarkoituksenani oli väittää, että pelkällä elvytyksellä ollaan menossa siihen tilaan jossa Kreikka oli ennen kuin paska turahti kunnolla tuulettimeen ja eurokrsiisi kunnolla alkoi. Elvyttämällä voidaan korjata pieniä tai suuria notkahduksia mutta jos ollaan päättymättömässä alamäessä niin pelkällä elvytyksellä pärjätään siihen asti kun rahat/lainarahat loppuu.

Kuten teksistäni varmaan huomaa, en ole taloustieteilijä. Juuri siksi tai siitä huolimatta mä en näe kovin valoisana sellaisen euromaan tulevaisuutta jossa 2k€ palkka oikeuttaa asumistukeen tai 2,5k€ liksalla ei kannata lähteä duuniin.

Edit. Dopey olikin samalla asialla jo nopeammin..
 
Käytännössä taloustalkoot on peruttu. Tämän maan taloutta ei enää edes yritetä korjata eikä rakenteellisista korjauksista olisi mitään hyötyäkään sillä jokainen euro mitä niillä voidaan säästää valuu sellaisenaan maahanmuuttoteollisuuden pohjattomaan kaivoon. Turvapaikkabisnekseen sijoitetaan silmää räpäyttämättä miljardeja euroja vaikka samaan aikaan AY liikkeen kanssa ei päästä sopuun edes muutaman sadan miljoonan rakenneuudistuksista (johon AY liikkeen vastine on uhata yleislakolla). Ts. yritetään epätoivoisesti säästää 1€ ja samaan aikaan kasvatetaan kuluja 10€. Suhde on niin päätön ja älyvapaa että ainakin itsellä tulee pahoinvointikohtaus kun hetkenkään mietin sitä.

Talouselämä on kaoottisen tilanteen ymmärtänyt siksi agressiivisesti kaikki mahdollinen teollisuus ja yritystoiminta pyrkii pois Suomesta.
 
Tyhmä kysymys varmaankin. Mutta miksi Suomi ainoana pohjoismaana haluaa pitää kiinni tiukoista lainanmaksu aikatauluista?
Eikös lainamarkkinoiden vapauttamien esim Ruotsin tyyliin aikaansaisi se että ihmisille jäisi ostovoimaa vallan perkeleesti enemmän?
 
Jos Suomella olisi oma, kelluva valuutta, olisi siis kokonaisuuden kannalta älytöntä, että tuon valuutan suhteellinen arvo verrattuna muihin valuuttoihin alenisi ikinä? Jos (toivottavasti) ei, niin seuraavan kysymyksen varmaan arvasitkin: miten merkittävästi yksikkötyökustannusten leikkaaminen sisäisellä devalvaatiolla eroaa ulkoisella devalvaatiolla tehdystä maassa, missä valtaosa kotimaisesta kulutuskysynnästä kohdistuu tuontiin?

Omalla valuutalla tehty devalvaatio jättää kotimaan kysynnän rauhaan, missä sisäinen romahduttaa senkin. Kannattaa huomata, että velkavetoisessa systeemissä nimellispalkkojen tipahtaminen johtaa yleensä aina ongelmiin-->velkadeflaatio. Omalla valuutalla tehty devalvaatio tekisi kotimaisesta tuotannosta kilpailukykyisempää suhteessa ulkomaiseen.

Yleensä ottaen kelluvia valuuttaja ei tarvitse kyllä devalvoida vaan niiden arvo tippuu tai nousee kunkin maahan rahavirtojen suhteessa. Eli on automaattinen tasapainottaja. Tämähän nyt puuttuu euroalueelta ja jäljet ovat sen mukaisia.
 
Tyhmä kysymys varmaankin. Mutta miksi Suomi ainoana pohjoismaana haluaa pitää kiinni tiukoista lainanmaksu aikatauluista?
Eikös lainamarkkinoiden vapauttamien esim Ruotsin tyyliin aikaansaisi se että ihmisille jäisi ostovoimaa vallan perkeleesti enemmän?

Eli haluaisit kasvattaa Suomeen asuntokuplan, että yksiötkin maksaisi 3-5 sataa tuhatta ja nykyiset asuntolainakulut ennenpitkää säilyisivät, vain siten että pelkkiä korkoja maksamalla kassavirta olisi ~sama kuin nyt korko+lyhennys..
Sillä täällä vallitsee sellainen usko että "ne nyt vaan maksaa nykyään näin paljon" puhumattakaan riskeistä niin pankkisektorille kuin kotitalouksille. Mitäs sitten kun tulee se taantuma ja työt loppuu?

Omalla valuutalla tehty devalvaatio jättää kotimaan kysynnän rauhaan, missä sisäinen romahduttaa senkin. Kannattaa huomata, että velkavetoisessa systeemissä nimellispalkkojen tipahtaminen johtaa yleensä aina ongelmiin-->velkadeflaatio. Omalla valuutalla tehty devalvaatio tekisi kotimaisesta tuotannosta kilpailukykyisempää suhteessa ulkomaiseen.

Yleensä ottaen kelluvia valuuttaja ei tarvitse kyllä devalvoida vaan niiden arvo tippuu tai nousee kunkin maahan rahavirtojen suhteessa. Eli on automaattinen tasapainottaja. Tämähän nyt puuttuu euroalueelta ja jäljet ovat sen mukaisia.
Ei kyllä ihan niinkään, nykyään on harvinaisen vähän 100% suomalaisia tuotteita. Kotimaistenkin tuotteiden kotimaisuusaste on jotain ihan muuta.
Myös se devalvaation kilpailukykyvaikutus jäisi siksi pienemmäksi kuin mitä "kultaisella" 70-luvulla

Eihän kelluva valuutta ole kelluva jos keskuspankki sanoisi että nyt se on 0.5 usd kun eilen se oli 2. Kelluva nimensämukaisesti saa reaaliaikaisen noteerauksen markkinoilla
 
Käytännössä taloustalkoot on peruttu. Tämän maan taloutta ei enää edes yritetä korjata eikä rakenteellisista korjauksista olisi mitään hyötyäkään sillä jokainen euro mitä niillä voidaan säästää valuu sellaisenaan maahanmuuttoteollisuuden pohjattomaan kaivoon. Turvapaikkabisnekseen sijoitetaan silmää räpäyttämättä miljardeja euroja vaikka samaan aikaan AY liikkeen kanssa ei päästä sopuun edes muutaman sadan miljoonan rakenneuudistuksista (johon AY liikkeen vastine on uhata yleislakolla). Ts. yritetään epätoivoisesti säästää 1€ ja samaan aikaan kasvatetaan kuluja 10€. Suhde on niin päätön ja älyvapaa että ainakin itsellä tulee pahoinvointikohtaus kun hetkenkään mietin sitä.

Talouselämä on kaoottisen tilanteen ymmärtänyt siksi agressiivisesti kaikki mahdollinen teollisuus ja yritystoiminta pyrkii pois Suomesta.

Mä ajattelen, että turvapaikkahomman vaikutukset kilpailukykyyn ei ole kovin merkittäviä sillä tilanne on saman suuntainen ympäri Euroopan. Tietysti jo me jokaista turvapaikanhakijaa kohden palkataan kolme virkamiestä puolen vuoden kesälomalla niin..

AY-liikkeestä taasen olen samaa mieltä.

Mä oon muutenkin miettinyt demokratian toteutumista tällä hetkellä. Vaaleissa enemmistö selvästi sanoi, että vasemmistoa ei haluta pilaamaan sitä vähää mitä pilattavissa vielä on. Siitä huolimatta vasurit pystyvät AY-liikkeen kautta estämään ne uudistukset joiden puolesta enemmistö äänesti.
 
Mä ajattelen, että turvapaikkahomman vaikutukset kilpailukykyyn ei ole kovin merkittäviä sillä tilanne on saman suuntainen ympäri Euroopan. Tietysti jo me jokaista turvapaikanhakijaa kohden palkataan kolme virkamiestä puolen vuoden kesälomalla niin..

Käytännössä noin. Maahanmuuttoteollisuus on ainoa sektori koko Suomessa joka kasvaa ja palkkaa uutta työvoimaa.

Kalle Iso-Kallio mainitsi jälkiviisaissa että Suomeen on rakennettava 2 vuodessa Imatran kokoinen kaupunki turvapaikanhakijoiden tarpeisiin(arvio perustui 15 000 tulijaan vuodessa joka on raskaasti alakanttiin kun nyt jo puhutaan 40 000/v). On luotava tyhjistä kaupunki tai useita kaupunkeja kaikkine palveluinen, infroineen, lääkäreineen, kouluineen, päivähoitoineen jne. ja tämä on tehtävä rahalla jota ei ole = otetaan lisää velkaa, vaikka kaikkialla muualla yhteiskunnassa yritetään epätoivoisesti leikata jotta velkaa olisi vähemmän. Mikään yritys ei investoi yhteiskuntaan joka on matkalla kohti varmaa tuhoa. Puhumattakaan ilmapiiristä jossa kukaan ei yritä enää yhtään mitään. Passiivista ja pysähtynyttä yhteiskuntaa yritykset karttavat kuin ruttoa.

Toinen aspekti on sosiaalinen. Turvapaikanhakijat eivät ainoastaan tuhoa kantaväestön viihtyvyyttä vaan karkottavat Suomesta myös nk. hyödylliset maahanmuuttajat. Suomen kilpailuvaltit kansainvälisillä työmarkkinoilla ovat perinteisesti olleet:
- turvallisuus
- toimivuus
- puhtaus
- terveydenhuoltojärjestelmä
- koulujärjestelmä
Nyt nuo kaikki vahvuudet uhkaavat kadota paskastaniakehiksen myötä. Koska palkoilla ja uramahdollisuuksilla täällä ei voi kilpailla, niin mitä jää?

Puoli vuotta sitten oli vielä orastavaa toivoa ilmassa ja ilmapiiri sellainen että ehkä tämä vielä tästä jos oikein pinnistellään ja samaan aikaan rajusti säästetään. Paskavyöry lopetti kerrasta moiset haihattelut.
 
Viimeksi muokattu:
Suomeen muutto ollut white flightia parhaimmillaan..

Itseasiassa toivon että tää räjähtää käsiin oikein kunnolla. Nyt vaan on niin että jokaisella teolla on seurauksensa. Ja on ihan hyväksyttävä että jos kansan enemmistö haluaa tuhota maan niin annetaan niin tapahtua..

Talous menee siinä samassa kun kaivetaan maahan jonka työttömyys nousee 35000 hengen vuosivauhtia vaikka edes saman verran työttömäksi mamuja. Ei rahat kovin monta vuotta luulisi mitenkään riittävän..
 
Eli haluaisit kasvattaa Suomeen asuntokuplan, että yksiötkin maksaisi 3-5 sataa tuhatta ja nykyiset asuntolainakulut ennenpitkää säilyisivät, vain siten että pelkkiä korkoja maksamalla kassavirta olisi ~sama kuin nyt korko+lyhennys..
Sillä täällä vallitsee sellainen usko että "ne nyt vaan maksaa nykyään näin paljon" puhumattakaan riskeistä niin pankkisektorille kuin kotitalouksille. Mitäs sitten kun tulee se taantuma ja työt loppuu?
Mihin tuo väite perustuu, ruotsissa kun taitaa asunnot olla suomea halvempia.
Ruotsin systeemin varjopuolina on pitkät laina-ajat mutta taas positiivisenä piirteenä se että säästäminen on ruotsissa aivan eri tasolla kuin täällä. Johtunee siitä ettei asumiskulut vie puolta palkoista.
 
Viimeksi muokattu:
Ei muuten ihan varmasti ole.

Ruotsissa on ihan tähtitieteelliset asuntojen hinnat.

Asunto kun ostetaan kuukausittaisen maksukyvyn mukaan, niin tilanteessa että ensin joudutaan merkittävä pääoma säästämään ja laina-ajalle on raja, ei maksukyky riitä niin pitkälle kun että jos saa lainaa 100%-100%+ asunnon hinnasta ilman ennakkosäästöä, ja taas täl ei riitä maksukyky niin pitkälle kuin sillä ketä ei joudu lyhentämäänkään.

Jolloin asuntojen hinnat joustaa, tässä tapauksessa raketoi kohti taivasta.

Hyötyjiä on perintöä saavat tai vanhat jotka muuttaa pienempään / pois

Mitä tiukempi lainan saanti sitä kohtuullisempi hintataso ja kääntäen
 
Ei muuten ihan varmasti ole.

Ruotsissa on ihan tähtitieteelliset asuntojen hinnat.

Asunto kun ostetaan kuukausittaisen maksukyvyn mukaan, niin tilanteessa että ensin joudutaan merkittävä pääoma säästämään ja laina-ajalle on raja, ei maksukyky riitä niin pitkälle kun että jos saa lainaa 100%-100%+ asunnon hinnasta ilman ennakkosäästöä, ja taas täl ei riitä maksukyky niin pitkälle kuin sillä ketä ei joudu lyhentämäänkään.

Jolloin asuntojen hinnat joustaa, tässä tapauksessa raketoi kohti taivasta.

Hyötyjiä on perintöä saavat tai vanhat jotka muuttaa pienempään / pois

Mitä tiukempi lainan saanti sitä kohtuullisempi hintataso ja kääntäen

Heitäkkö jotain lähdettä tähän?
Niin Suomessa ostetaan asunto kuukausittaisen lainanhoitokyvyn mukaan svedut ostavat asunnon mahdollisimman pienilllä kk kuluilla, kumpikohan ryhmä taantumassa ottaa enemmän osumaa?
 
http://www.hs.fi/m/talous/a1416629120224

Toki. Tukholma 6200 e/ m2
Helsinki 4000e / m2

Mielenkiintoista, tukholmassahan on helvetillinen asuntopula selittänee lukuja jotenkin. Mites kun siirrytään ydinkeskustan laitamille.

Samasta jutusta "Årstan asuntonäytöllä Lindblom ja Pettersson pitävät näkemästään, ja hintakin voisi olla siedettävä. 50 neliön kaksio maksaa 239000 euroa, mikä on verraten edullista. Vastaavan kokoisista maksetaan pääkaupungissa keskihinnoilla laskien yli 300000 euroa.
 
Viimeksi muokattu:
50 neliön kaksiolle siedettävä hinta ei ala numerolla 2

Herranen aika tolla saa Suomessa komean kivitalon jos ei halua välttämättä mannerheimintielle
 
Back
Ylös Bottom