Velan määrällä ei siinä mielessä ole merkitystä, mitä se on faktisena numerona, vaan sillä aiheuttaako taloudessa jotain todellista reaktiota. Esimerkiksi nyt vaikka inflaatiota, korkeita korkoja luotoista, kuplaa finanssimarkkinoilla. Tosin näitä haitallisia asioita voi ihan hyvin mitata ilman velkamäärän tuijotusta. Ja tolkutetaan vielä tuosta omasta valuutasta ja Eurosta: Euro on niin kauan rahaliiton valtioille vieras valuutta kuin jäsenet haluavat; asia on täysin muutettavissa päätöksenteon keinoin niin kuin mikä muukin laki, älytön järjestely tai institutionaalinen sopimus. Saksahan tuossa eniten ottaisi takkiin ja joidenkin moraalikäsitykset vetelistä etelän maista ja pahasta velasta voisivat murtua.
Niin kuin pååtta tuossa avasi, niin toisen ylijäämä on toisen sektorin alijäämä (julkinen, ulkomaan, yksityisen). Eurojärjestelmän vaihtotaseiden krooniset erot ovat eri jäsenmaille epäsopivan euron vahvuuden tulos, minkä varmaan tiedätkin. Etelän maille liian vahva euro ja matala korkotaso eivät olisi tapahtuneet, jos valuutta olisi kelluva kullekin jäsenmaalle. Vaihtotaseiden erot olisivat tasoittuneet ilman yhteisvaluuttaa eikä hullunkurista nykytilannetta olisi. Ylijäämämaat ovat siis hyötyneet yhteisvaluutasta. Itsenäisen rahapolitiikan valtiot eivät joudu kuseen omassa valuutassa velkaantumisessa.
Suomen ja muut Euroopan maat eivät ole elvyyttäneet, vaikka velkamäärä on kasvanut. On yritetty kiristää laskusuhdanteessa ja yksityisen sektorin säästämistavoite on siirtynyt kauemmas, mikä on lisännyt kierrettä. Lopulta julkiset menot ja velka/bkt -suhde ovat vain kasvaneet (väestön rakenne, ennalta olevat valtion suhdannetasapainottajat, yleinen hintakehitys jne.), vaikka on yritettykin budjetoida pienempiä alijäämiä. Samaa temppua yritetään toistaa hamaan loppuun asti.
Omassa valuutassa ainakin yhtä tärkeänä jos ei tärkeämpänä etuna olisi mahdollisuus ekspansiiviseen finanssipolitiikkaan, ei pelkkä valuutan devalvointi aina ikävillä hetkillä.
Öh, nyt sulta hukkui langan päät siinä kohtaa, että Suomi olisi rahapoliittisesti itsenäinen. Edullinen valtion luotto ei loppuisi siis sen takia, että luottoluokittajat ja liikepankit näin päättäisivät ja toteasivat, että nyt loppuu Suomi Oy:lta edulliset markat maailmasta. Valtion ei olisi pakko enää lainata jälkimarkkinoilta. Itse asiassa luottonäkymäthän voisivat kohentuakin, kun sijoittajat tietäisivät, että valtio ei nyt ainakaan todellakaan voisi ajautua maksukyvyttömäksi eikä markka olisi mikään banaanivaltion paskavaluutta.