Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Huippuekonomisti Krugman: Euroon liittyminen oli Suomelle virhe - Talous - Helsingin Sanomat

Ja ylempään liittyen, oli Aamulehdessä puolitoista vuotta sitten ihan asiallinen tilitys.


Idealismista euroinnostuksessa oli ennen muuta kyse, kun pääministeri Paavo Lipposen (sd) hallitus vei Suomen euroon kansaa kuulematta.

Valtiovarainministeriön kansantalousosaston nykyinen ylijohtaja Jukka Pekkarinen (sd) veti 1990-luvulla EMU-työryhmää, joka arveli euron pakottavan etelän ja pohjoisen taloudet yhdenmukaisiksi. Yhtenäistyminen oli kupla, joka paisui velkarahalla ja kuppaamalla miljardeja EU:n nettomaksajavaltioiden kustantamista rakennerahastoista.
Aamulehti

Pakkoruotsista oli se hyöty, että voisi koulusta valmistuttuaan vaihtaa maisemaa läntiseen naapuriimme, aika kivuttomasti. Jos Suomen valtio alkaa tulevaisuudessa todenteolla kusemaan nilkoille veronkorotuksilla ja leikkauksilla, hehe
 
Viitaten Devalvaatio-keskusteluun. Kianderin haastattelu koskien 90-luvun lamaan. Kyllä suomalaiset päättäjät/asiantuntijat ovat pääsääntöisesti helvetin surkeita.

Pankkikriisin pitkä varjo | Elävä arkisto | YLE

Kianderin mukaan asiantuntijat olivat sitä mieltä, että 90-luvulla devalvaatio ei toimisi ja Suomen Pankki ei tajunnut, että korkeat korot ovat tuhoisia taantumassa. Ehkä suomalaisten valtiouskoisuus oli ainut seikka mikä esti ulkoparlamentaarisen toiminnan 90-luvun lamassa.
 

Ja heti nämä "usual suspectsit" äänessä että "ei eurossa mitään vikaa ole..."

"Ehkä euro ei ole ratkaiseva kysymys. Jos maa hoitaa asiansa hyvin, se pärjää niin rahaliitossa kuin sen ulkopuolellakin", Korkman sanoo.

Malirannan mielestä on vaikea saada lopullista luotettavaa tietoa siitä, menisikö Suomella euron ulkopuolella nyt paremmin vai ei.

"Se on paljolti uskon asia."

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen suhtautuu Korkmanin ja Malirannan tavoin kriittisesti Krugmanin kommentteihin. "Vaikea nähdä, että Suomi kärsisi eurojäsenyydestä."

Taloustietäjät: Krugmanin Suomi-ihmettelyn syynä tiedon puute - Suomen talous - Talous - Helsingin Sanomat

Välillä tuntuu, että täällä Suomessa halutaan ihan tietoisesti tyhmentää ja hyssytellä tämä keskustelu aivan täysin. Helsingin Sanomat on toki tehnyt hyvää duunia tällä saralla jo pitkään aivan ala-arvoisella talousuutisoinnillaan. Varsinkin HS:n pääkirjoitukset ovat täyttä sekundaa.
 
Ja heti nämä "usual suspectsit" äänessä että "ei eurossa mitään vikaa ole..."







Taloustietäjät: Krugmanin Suomi-ihmettelyn syynä tiedon puute - Suomen talous - Talous - Helsingin Sanomat

Välillä tuntuu, että täällä Suomessa halutaan ihan tietoisesti tyhmentää ja hyssytellä tämä keskustelu aivan täysin. Helsingin Sanomat on toki tehnyt hyvää duunia tällä saralla jo pitkään aivan ala-arvoisella talousuutisoinnillaan. Varsinkin HS:n pääkirjoitukset ovat täyttä sekundaa.

HS:lle euro yhdistyy länsimaalaisuuteen ja kansainvälisyyteen. Näin ollen kaikki kritiikki pitää vaimentaa. Tähän kelpaa hyvin suomalaisten farmisarjan ekonomistien lausunnot.
 
Jos viittaat ylisuuriin palkankorotuksiin, niin mielestäni pitäisi olla laissa määritelty, että palkkoja ei voi nostaa enemmän tuottavuuden kasvua nopeammin. Nyt kuitenkin ollaan kuseessa niin tilanne pitää jotenkin ratkaista.

Merkantilismillahan se talous lähtee lentoon. Merkantilismi ? Wikipedia Uusmerkantilismi ? Wikipedia

Käsitin, että olet aikalailla interventioiden, protektionismin ja muun wanhan hauskan kannalla, eikö? Ainakin tuo palkka-byrokratiahelvetti -ideakyhäelmä tuossa ylempänä vihjasi, että kova on luotto sellaiseen vanhakantaiseen talousmalliin ennen höyryvoimaa.

Jos jopa joku Kiina ynnä muu sosialistiblokki on luopumassa tuollaisesta komentotaloudesta menestyäkseen, niin eiköhän olisi aihetta miettiä kannattaako ottaa askel taaksepäin täällä.
 
Ykkösaamu: 11.01.2014 10.05 | Tv | Areena | yle.fi

Heh. Miten yllättävää. Pankkiiri haluaa löysempää rahapolitiikkaa ja vastustaa aktiivista julkista finanssielvytystä.

Wahlroos myös mainitsi EKP:n ja Yhdysvaltain keskuspankin mandaattieroista vain talouskasvun ylläpitämisen, joka FED:iltä löytyy, kun taas EKP:llä on vain hintavakauden ylläpitäminen. Se minkä hän jätti mainitsematta oli se, että FED:n mandaatista löytyy myös täystyöllisyyden ylläpitäminen, jota EKP:ltä ei myöskään löydy.

Wahlroos sanoi:
"Ei se velanotto mitään auta. Ei se julkinen velka tuota talouteen yhtään mitään. Tämä on tällainen keynesläinen harha, jota olemme ylläpitäneet viimeiset 70 vuotta, jonka taloustietelijät ovat kerta toisensa jälkeen osoittaneet vääräksi. Se on semmoinen ihmeellinen idea, joka vaan elää ja elää, vaikka sillä ei ole perustaa. Ei velanotto mitään auta."

Oli kyllä aikamoinen haastattelu toimittajalta. Wahlroos veti 40 minuutin monologin eikä toimittaja esittänyt ensimmäistäkään kriittistä kysymystä tai haastanut Wahlroosia kertaakaan.

Ai joo, ja tällainenkin ehdotus tuli Wahlroosilta:
"Pitkäaikaistyöttömien työttömyysturvaa heikennetään. Synnytetään kannustimia hakeutua töihin."

Kaveri kyllä pitää itseään niin selkeästi John Galtina tai vähintään Henry Reardenina että oikein hirvittää. Haastattelun lopussa jossa hän kertoo siitä kuinka hän ja muu eliitti näkee tavalliset ihmiset aiheutti kyllä sellaisia vilunväristyksiä, että huhhuh. "Meidän täytyy heille tarjota niitä töitä."

- - - Updated - - -

Merkantilismillahan se talous lähtee lentoon. Merkantilismi ? Wikipedia Uusmerkantilismi ? Wikipedia

Käsitin, että olet aikalailla interventioiden, protektionismin ja muun wanhan hauskan kannalla, eikö? Ainakin tuo palkka-byrokratiahelvetti -ideakyhäelmä tuossa ylempänä vihjasi, että kova on luotto sellaiseen vanhakantaiseen talousmalliin ennen höyryvoimaa.

Jos jopa joku Kiina ynnä muu sosialistiblokki on luopumassa tuollaisesta komentotaloudesta menestyäkseen, niin eiköhän olisi aihetta miettiä kannattaako ottaa askel taaksepäin täällä.

Saksan talouspolitiikkahan nojaa tämänhetkisessä eurojärjestelmässä täysin merkantilismiin. Kun eurossa on mukana vielä heikompia valtioita, kuten Kreikka yms, niin merkantilismin pääasiallinen ongelma, eli valuuttakurssin vahvistuminen, ei edes aktualisoidu Saksan ongelmaksi.

Saksa vetää näin kaikki rusinat pullasta eurojärjestelmästä.
 
Merkantilismillahan se talous lähtee lentoon. Merkantilismi ? Wikipedia Uusmerkantilismi ? Wikipedia

Käsitin, että olet aikalailla interventioiden, protektionismin ja muun wanhan hauskan kannalla, eikö? Ainakin tuo palkka-byrokratiahelvetti -ideakyhäelmä tuossa ylempänä vihjasi, että kova on luotto sellaiseen vanhakantaiseen talousmalliin ennen höyryvoimaa.

Jos jopa joku Kiina ynnä muu sosialistiblokki on luopumassa tuollaisesta komentotaloudesta menestyäkseen, niin eiköhän olisi aihetta miettiä kannattaako ottaa askel taaksepäin täällä.

Ihan vertailun vuoksi talous kasvoi 40-70 luvulla huomattavan nopeasti verrattuna nykyiseen liberaaliin malliin. Mitä enemmän vapaampi talous on, sitä enemmän se myös oskilloi. Monet kapitalismin kulta-ajan sääntelyt pantiin täytäntöön juuri siksi, että haluttiin välttää 30-luvun suuri lama. Ne poistettiin ja mites kävikään. Eli kannattaako se askel ottaa suoraan 1900-luvun alkuun?

Toisekseen jos ollaan valuutta-alueessa missä on paljon erilaisia talouksia niin jotenkin täytyy säädellä valuutta-alueen välisiä vaihtotaseita, että vältytään nykyisen kaltaiselta kriisiltä.

Saksasta Schaeffer sanoikin jo olennaisen. Saksalle euro on loistava keksintö, toki hieman kysyntäongelmat euroalueen sisäpuolella haittaavat, mutta Saksalle eurosta on selkeästi etua, koska sen arvo on heikompi kuin D-markan olisi. Toki myös germaanit pääsevät tekemään sitä, mitä haluavat eli komentamaan muita maita ilman, että tarvisisi sotia. Hitler katsoo kateellisena helvetistä nykyistä Saksaa.
 
Ei vittu tätä Helsingin virkamieskoneistoa. Yksityisellä rahalla rakennettaisiin tänne jäähalli ja monitoimikeskus, mutta sille ei haluta antaa lupaa.

"Viesti on se, että jäähallihankkeeseen ei voi koplata asumista tai päivittäistavarakauppaa. Suomeksi sanottuna se HIFK:n ajama rahoitusmalli ei siis onnistu", Penttilä sanoi perjantaina HS:lle.

"Alue on kaupunkikuvallisesti Helsingin keskeisimpiä alueita. Nyt kun stadion peruskorjataan, alueen merkitys liikunnan kannalta kasvaa entisestään. Helsingin liikunnan ykköspaikkaa ei ole syytä alistaa asunnoille", Penttilä sanoo.

Hän on puhunut paljon Helsinkiä vaivaavasta asuntopulasta. Miksi Mäntymäelle ei voisi rakentaa asuntoja? "Siihen tuskin syntyisi kohtuuhintaisia asuntoja. Asiallisesti sanottuna alueen liikunnan ja tapahtumien tilatarpeet ovat mittavat."

Minusta on käsittämätöntä, että tässä taloustilanteessa torpataan näitä isoja yksityisen rahan hankkeita. Tätä ennen oli se norjalaisten tornihotellikin jolle ei annettu rakennuslupaa.

HIFK on jäämässä ilman jättihalliaan - Helsinki - Kaupunki - Helsingin Sanomat
 
Ei vittu tätä Helsingin virkamieskoneistoa. Yksityisellä rahalla rakennettaisiin tänne jäähalli ja monitoimikeskus, mutta sille ei haluta antaa lupaa.



Minusta on käsittämätöntä, että tässä taloustilanteessa torpataan näitä isoja yksityisen rahan hankkeita. Tätä ennen oli se norjalaisten tornihotellikin jolle ei annettu rakennuslupaa.

HIFK on jäämässä ilman jättihalliaan - Helsinki - Kaupunki - Helsingin Sanomat

Olen samaa mieltä, että työllisyys pitäisi olla ykkösprioriteetti kun noita hankkeita käsitellään. Tuon norjalaisen hotellin torppaaminen, minkä mainitsit oli täyttä sekopäisyyttä.
 
Mitä vittua nyt taas... Mitä sitten, jos ne asunnot olisi kalliita?

"Everin mukaan rahoituksen saaminen riisutulle versiolle olisi huomattavasti haastavampaa kuin nykyiselle suunnitelmalle. Hänen mukaansa koko nykyisen hankkeen rahoitus on jo kasassa, ja rahoittajat ovat "vakavaraisia suomalaisia tahoja". "

Eiköhän rakenneta veronmaksajien rahoilla sinne guggenheimia?
 
Minua mietityttää, että miten vasemmistolaisia virkamiehiä Helsingissä on. Voisiko olla, että punainen ideologia ohjaa päätöksentekoa?
 
Tuo on niin surullisen totta koko Suomessa. Täällä meilläkin pienemmässä mittakaavassa on torpattu monta hanketta jotka voisivat elvyttää paikkakuntaa. Samaan aikaan kun valitetaan ongelmallisesta taloustilanteesta. Tällä hetkellä kunnallispoliitikot ja virkamiehet tappelevat paikallislehden mielipide palstalla. Voi vittu mitä touhua.

Pääsääntöisesti julkinen sektori on ammattitaidotonta, kuppikuntaista omiaan etujaan ajavaa idioottiporukkaa. Tai sitten sitä suoritusporrasta joilta ei mitään kysytä ja joita karsitaan joka kierroksella pienemmäksi.
 
HS:lle euro yhdistyy länsimaalaisuuteen ja kansainvälisyyteen. Näin ollen kaikki kritiikki pitää vaimentaa. Tähän kelpaa hyvin suomalaisten farmisarjan ekonomistien lausunnot.

Tämä Sipilä on myös Helsingin Sanomain pääkirjoitustoimittaja. Se kenties selittää osaltaan talousaiheisten pääkirjoitusten luokattoman tason.

Tämä kolumni on ainakin aivan luokaton:
Tarkoitus ei suinkaan ole, että Urpilainen kopioisi Thatcherin oikeistolaisen agendan. Tarkoitus on ottaa oppia Rautarouvan henkisestä kantista esittää ja toteuttaa hyvin vaikeita uudistuksia.

Urpilaisella olisi nyt ainutlaatuinen tilaisuus kaapata maan henkinen johtajuus itselleen ja ohittaa pääministeri Jyrki Katainen (kok) oikealta. Kipeillä päätöksillä...

Onko Urpilaisesta Suomen Thatcheriksi? - Kolumnit - Kotimaa - Helsingin Sanomat

Tässä toisessa Hesarin sunnuntain pääjutussa sentään oli jotain pieniä valonpilkahduksia:
Tuloveron kiristäminen voi vähentää työntekoa ja arvonlisäveron nostaminen kaupantekoa. Jossain pisteessä vaikutus voi olla niin suuri, ettei lisäverotuloa kerry lainkaan.

Iso osa veroratkaisuista tai budjetin menoista pyrkiikin itse asiassa synnyttämään talouskasvua, jota ilman talouden tasapainottaminen on todella vaikeaa.

Suomen budjetista seitsemän miljardia on velkaa - Valtiontalous - Kotimaa - Helsingin Sanomat
 
Ihan vertailun vuoksi talous kasvoi 40-70 luvulla huomattavan nopeasti verrattuna nykyiseen liberaaliin malliin. Mitä enemmän vapaampi talous on, sitä enemmän se myös oskilloi. Monet kapitalismin kulta-ajan sääntelyt pantiin täytäntöön juuri siksi, että haluttiin välttää 30-luvun suuri lama. Ne poistettiin ja mites kävikään. Eli kannattaako se askel ottaa suoraan 1900-luvun alkuun?

Kasvoihan se 40-luvusta eteenpäin pitkäaikaa, kun Suomi oli kehittyvä teollisuusmaa rakennemuutoksessa agraariyhteiskunnasta sekä juuri päässyt talouden romahduttaneesta sodasta, jolloin lähtötaso oli alhaalla. Vastaavaa kasvua näkee useimmissa kehitysmaissa tänäkin päivänä.

Kun katsot tätä listaa nopeimman kasvun maista, niin ei siellä top100:ssa juurikaan kehittyneitä teollisuusmaita näy. List of countries by real GDP growth rate - Wikipedia, the free encyclopedia
Ja kärjessä ovat yllättäen maat, joissa on juuri käyty sota. Aivan kuten Suomessakin aikanaan.

Talouden vapaus korreloi aika vahvasti sekä talouskasvun että bruttokansantuotteen kanssa:

20060123iub.gif


Economic-Freedom-and-Economic-Growth.jpg
 
Kasvoihan se 40-luvusta eteenpäin pitkäaikaa, kun Suomi oli kehittyvä teollisuusmaa rakennemuutoksessa agraariyhteiskunnasta sekä juuri päässyt talouden romahduttaneesta sodasta, jolloin lähtötaso oli alhaalla. Vastaavaa kasvua näkee useimmissa kehitysmaissa tänäkin päivänä.

Kun katsot tätä listaa nopeimman kasvun maista, niin ei siellä top100:ssa juurikaan kehittyneitä teollisuusmaita näy. List of countries by real GDP growth rate - Wikipedia, the free encyclopedia
Ja kärjessä ovat yllättäen maat, joissa on juuri käyty sota. Aivan kuten Suomessakin aikanaan.

Talouden vapaus korreloi aika vahvasti sekä talouskasvun että bruttokansantuotteen kanssa:

20060123iub.gif


Economic-Freedom-and-Economic-Growth.jpg

Työttömyysasteet nousivat pysyvästi kun täystyöllisyyden tavoitteesta luovuttiin 80-luvulle tultaessa. Tällöin kasvukin alkoi hidastua. USA:ssa työntekijöiden reaalipalkat ovat muistaakseni edelleen 70-luvun alkupuolen tasolla. Elintason nousu on tullut yhä suuremmasta yksityisestä velkaantumisesta. Talouskasvu on hidastunut ja se on mennyt yhä harvemmille. Suuret tuloerot tarkoittavat hidasta kasvua.

Väitös: Suuret tuloerot haittaavat talouskasvua | Yle Uutiset | yle.fi




Metric Golden Age period Washington Consensus period
Average global growth 4.8% 3.2%
Average global inflation 3.9% 3.2%
Average Unemployment (France) 1.2% 9.5%
Average Unemployment (Germany) 3.1% 7.5%
Average Unemployment (Great Britain) 1.6% 7.4%
Average Unemployment (US) 4.8% 6.1%

2008?09 Keynesian resurgence - Wikipedia, the free encyclopedia

Vapaudella ei ole sinänsä itseisarvoa. Vapaus on vain työkalu tavoitteiden saamiseen. Talouden on syytä on riittävän vapaa, että se kannustaa ihmisiä ponnistelemaan, mutta liialliset tuloerot ovat haitallisia.
 
Ei vittu tätä Helsingin virkamieskoneistoa. Yksityisellä rahalla rakennettaisiin tänne jäähalli ja monitoimikeskus, mutta sille ei haluta antaa lupaa.



Minusta on käsittämätöntä, että tässä taloustilanteessa torpataan näitä isoja yksityisen rahan hankkeita. Tätä ennen oli se norjalaisten tornihotellikin jolle ei annettu rakennuslupaa.

HIFK on jäämässä ilman jättihalliaan - Helsinki - Kaupunki - Helsingin Sanomat

Ei pysty alkamaan tuollaista raksaa kun pitää parhaat saada tekemään guggenburgeria.

Minulle ei mene järkeen, että jos nyt vaikka Sukarin Topi haluaa rakentaa jonkun ostoskeskuksen hevonperseeseen, niin miksi sen ei anneta sitä rakentaa? Jos siihen ei veronmaksajien rahoja käytetä, niin eikös se ole tällöin Sukarin ongelma jos homma ei toimi? Tämä vain esimerkkinä.

No mutta eihän tänne nyt noinvain kauppakeskuksia saa rakentaa kuin K ja S ryhmät.
 
Ei pysty alkamaan tuollaista raksaa kun pitää parhaat saada tekemään guggenburgeria.

Minulle ei mene järkeen, että jos nyt vaikka Sukarin Topi haluaa rakentaa jonkun ostoskeskuksen hevonperseeseen, niin miksi sen ei anneta sitä rakentaa? Jos siihen ei veronmaksajien rahoja käytetä, niin eikös se ole tällöin Sukarin ongelma jos homma ei toimi? Tämä vain esimerkkinä.

No mutta eihän tänne nyt noinvain kauppakeskuksia saa rakentaa kuin K ja S ryhmät.
Se nyt on jo niin nähty, että tässä maassa ei saa mitään rakentaa omilla rahoillaan, vaan kaikki pitäis olla julkisilla varoilla tehtyjä pytinkejä.

Ihan puhtaasti omien havaintojen perusteella Suomessa yksityisen rakentamisen esteenä on seuraavat seikat:
1) Liito-oravan ja viitasammakon reviirit
2) Kaupungin virkamiesten älytön mielipide siitä, että kaupunkikuvaa ei saa muuttaa, joten minnekään keskeiselle paikalle ei saa rakentaa mitään. Vrt. juuri tämä HIFK:n hallihanke.
3) Jos hanke vaatii ympäristöluvan, niin joku hippi siitä luvasta valittaa _aina_ ja sitten meneekin seuraavat 6 - 12 kk luvasta kinaamiseen. Pahimmassa tapauksessa lupa ei mene läpi. Näistä luvista kinataan joka ainoan uuden ison tehdasrakennuksen ja voimalaitoksen yhteydessä.


Jos siellä virkamiestasolla aloitettaisiin muutos ajattelussa vaikka siitä, että kaupunkikuvan ja liito-oravan reviirin lisäksi myös yritysten tuottamilla työpaikoilla ja sitä kautta saatavilla vientituloilla on arvoa, niin jotain tulosta voitaisiin saada aikaan.
 
Työttömyysasteet nousivat pysyvästi kun täystyöllisyyden tavoitteesta luovuttiin 80-luvulle tultaessa. Tällöin kasvukin alkoi hidastua.

Ei se kasvu ole juuri sen ihmeellisempää teollisuusmaissa, joissa on Suomea parempi työllisyys. Ja sääntelyn lisäämisellähän sitä työllisyyttä nyt viimeiseksi parannettaan.
Otetaan nyt vaikkapa Sveitsi esimerkkinä, jossa ollaan noin 3% työttömyydessä, joka lähenee jo täystyöllisyyttä (kun huomioidaan siis rakenteellinen työttömyys), vaikka talous on supistunut sielläkin laman seurauksena.

USA:ssa työntekijöiden reaalipalkat ovat muistaakseni edelleen 70-luvun alkupuolen tasolla. Elintason nousu on tullut yhä suuremmasta yksityisestä velkaantumisesta.

Ei kai nyt sentään, vaikka 2000-luvun lama aiheuttikin notkahduksen.

real-wages.jpg
 
Työttömyysasteet nousivat pysyvästi kun täystyöllisyyden tavoitteesta luovuttiin 80-luvulle tultaessa. Tällöin kasvukin alkoi hidastua. USA:ssa työntekijöiden reaalipalkat ovat muistaakseni edelleen 70-luvun alkupuolen tasolla.

Ei kai nyt sentään, vaikka 2000-luvun lama aiheuttikin notkahduksen.

real-wages.jpg

Postasit Kaapeli kuvaajan kotitalouksien inflaatiokorjatuista mediaanituloista. Eri asia kuin työntekijöiden reaalipalkat.
Kotitalouksien tuloissa on tapahtunut kasvua sitä myötä kun kotiäidit ovat siirtyneet työelämään. Reaalipalkat sen sijaan todellakin ovat 70-luvun alkupuolen tasolla.

148lrh0.gif
 
Back
Ylös Bottom