Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

[NHB]

Kiina pitää keinotekoisesti valuuttansa aliarvostettuna, hyvä siinä on suomalaisten painia samassa sarjassa euron kanssa.

Nyt on jokaisella muulla paitsi lääkärillä pelko perseessä, että duunit lähtee alta. Hyvä fiilis varmaan on keksiä jotain uutta ja jännää myytäväksi muualle.
Ja kyllähän se näkyy sitten siinä, että bulkkia Suomi maailmalle vie.

Suomessa on jotenkin muutenkin aina ollut neuvostojohtoinen raskaan teollisuuden ehdoilla pelaava systeemi. Pienyrittäjyyttä on kampitettu parhaansa mukaan. Toimihan tuo ihan hyvin sodan jälkeen ja Suomi nousi suota kuokkivasta takahikiästä jopa huipputeknologian keskukseksi. Nyt ikävä kyllä suunta on takaisin suota kohti.

 

[Schaeffer]

Kiina pitää keinotekoisesti valuuttansa aliarvostettuna, hyvä siinä on suomalaisten painia samassa sarjassa euron kanssa.

Jostain luin, että Kiinassa olisi palkat nousemassa tänä vuonna kymmenisen prosenttia.

Tuo antaa viitteitä siitä, että Kiina on hiljalleen siirtymässä poijjes ulkomaiseen kysyntään nojanneesta tuotantokapasiteetin rakentamisesta.

- - - Updated - - -

Suomessa on jotenkin muutenkin aina ollut neuvostojohtoinen raskaan teollisuuden ehdoilla pelaava systeemi.

Sotakorvaukset varmasti selittävät suuren osan, kun oli pakko olla paljon raskasta teollisuutta että saatiin ne maksettua. Traktoreita, vetureita, jäänmurtajia ja mitä sinne nyt lähetettinkään.

Sotakorvausten hyötypuolelle on usein laskettu metalliteollisuuden pakollinen kehittäminen siten, että jo vuonna 1949 Suomella oli Pohjoismaiden uudenaikaisimmat telakat sekä konepaja- ja valimoteollisuus. Yrityksistä muun muassa Valmet on syntynyt valmistettaessa sotakorvauksina luovutettavia tavaroita.

Tuolta löytyy jotain listaa.

Tuskinpa neukuille olisi kelvannut Suomen markat sotakorvauksina. ;)



http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sotakorvaukset

 

[Keke-80]

Äänestämisen sijaan olisi mahdollisuus kasvaa aikuiseksi eikä antaa muiden tehdä enää päätöksiä sun elämästäsi. Siitä mitä teet, kenen kanssa ja miten käytät rahasi. Se on tietenkin vaikeaa ja pelottavaa, joten ymmärrettävää, että useimmat tyytyvät jäämään ikuisesti lapsiksi pitäen valtiota vanhempinaan.

Mitä ihmettä sää selität? Sulla taisi mennä jotain "hieman" ohi kommentistani, jossa yritin hienovaraisesti kritisoida sitä yleistä ajatusta, että nykyinen hallitus on syypää talouden ongelmiin ja että ongelmat ratkeaa äänestämällä jotain muuta puoluetta.

"...eikä antaa muiden tehdä enää päätöksiä sun elämästäsi. Siitä mitä teet, kenen kanssa ja miten käytät rahasi."

Darvi on kyllä kovassa vedossa!

 

[iivili]

Stefan Törnqvist oli muuten ensin DI, sitten vasta ekonomi ja oli kuulemma Hankenilla ihmetellyt, että ihan oikeastiko nämä uskovat näitä taloutta kuvaavia matemaattisia kaavojansa. :D Se ja monta muuta oivaa juttua voi kuulla tästä Brysselin Koneen haastattelusta, joka kannattaa jokaisen makrotalousjutuista kiinnostuneen kuunnella, ellei ole jo kuunnellut:
Brysselin kone: Sisäinen devalvaatio vai irti eurosta | Radio | Areena | yle.fi
Ainoa omituisuus/virhe tuossa oli se, että Suomi tarvitsisi eurosta irtautumiseen Saksan luvan. No ei tarvitsisi, eikä minkään muunkaan valtion. Ihan omalla päätöksellä se järjestyisi.

 

[S-kolmonen]

Vaan eipä tunnu Suomen talous kasvavan "aivan" ennätystahtiin, vaikka Suomi ennätystahtiin velkaantuminen.

Jos velan ongelmien myöntäminen on turhaa ja epäanalyyttisiä, niin mitä mieltä olet velan määrän väittämisestä merkityksettömäksi?

Luetko sä yhtään, mitä olen kirjoittanut?

 

[pååtta]

Joo en meinaakkaan että inflaatio olisi "jäätävä". Lähinnä pohdiskelua siitä että väittäisin että nykymaailmassa devalvaation vaikutukset yksityiselle ihmiselle on suurempia kuin 90 -luvulla.

Ja toinen seikka, paljonko oli 90 luvun nousussa hyötyä devalvaatiosta ja paljonko Nokia ja sitä kautta elektroniikka teollisuuden glusterin ilmiömäisestä noususta. Ei se ollut silloin bulkkia mikä kaipasi devalvaatiota.

Oikeastaan ei pitäisi puhua edes mistään devalvaatiosta kun kyse on valuutan suhteesta kansantalouden tilaan. Nykyinen valuutta soveltuu kuvitteellisen valtion, joka koostuu euroalueen maiden keskiarvosta.

Lama-Suomen toipuminen alkoi vasta markan "saneerauksen" jälkeen | Taloussanomat

Markan kellutus vuoden 1992 syyskuussa todennäköisesti esti viime tingassa Suomen valtion ja talouden luhistumisen, se ei suinkaan aiheuttanut eikä edes pahentanut kaaosta.

Kellutuspäätöstä seuraavana päivänä alkoi Suomen talouden uusi nousu. Siihen katkesi niin kansainvälisen kuin kotimaisenkin pääoman pako muille maille, ja siihen loppui rahan polttaminen Suomen Pankin toivottomassa markan puolustustaistelussa.

Samalla kellutushetkellä alkoi pääoman paluu Suomeen. Helsingin pörssin osakekurssit ampaisivat voimakkaaseen nousuun ja korot kääntyivät laskuun.

Pian kellutuksen jälkeen myös rahoitusmarkkinoiden epäluulo Suomen valtiota kohtaan alkoi hellittää – siitä huolimatta, että pankkikriisin ja laman kustannukset kasvattivat valtion velkarahoituksen tarvetta voimakkaasti.

Devalvaatio on aina ollut se työkalu mikä toimii kun tiukka paikka tulee eteen. Kun tuotteet eivät mene kaupaksi niin pitää alentaa hintaa niin pitkään kunnes menevät. Sitten voidaan lähteä petaamaan uutta nousua. Toinen vaihtoehto on toki tehdä EU:sta tulonsiirtounioni ja hallita liittovaltion sisällä maiden välisiä vaihtotaseen epätasapainoja.

Nykyisellä systeemillä Suomi on jatkuvassa kurjistumisen kierteessä ja ainut joka systeemistä hyötyy on Saksa.

 

[D.Yates]

Ite me ollaan tää peli sössitty, turha siitä saksalaista on syyttää. Koko 2000-luvun meni nii-in lujaa ja oli jakovaraa ja vaikka mitä. Palkat senkun nousi.

Muistutetaas kaikkia vielä tasa-arvotuposta ja Jyrkin vaalilupauksista :D
"Kokoomuksen vaalilupauksiin sisältyi ns. tasa-arvotupo, jonka mukaan naisvaltaisten kunnallisten alojen palkkatasoa nostettaisiin hallituksen avulla"

Ei saatana, tuo oli 2007! Tietysti vähän jälkijättöistä vittuilua, mutta tuohan tuli aivan kuin tilattuna just ennen 2008 talouskriisiä
Tehyn työtaistelu 2007 ? Wikipedia

 

[pååtta]

Ite me ollaan tää peli sössitty, turha siitä saksalaista on syyttää. Koko 2000-luvun meni nii-in lujaa ja oli jakovaraa ja vaikka mitä. Palkat senkun nousi.

Muistutetaas kaikkia vielä tasa-arvotuposta ja Jyrkin vaalilupauksista :D
"Kokoomuksen vaalilupauksiin sisältyi ns. tasa-arvotupo, jonka mukaan naisvaltaisten kunnallisten alojen palkkatasoa nostettaisiin hallituksen avulla"

Ei saatana, tuo oli 2007! Tietysti vähän jälkijättöistä vittuilua, mutta tuohan tuli aivan kuin tilattuna just ennen 2008 talouskriisiä
Tehyn työtaistelu 2007 ? Wikipedia

Olen samaa mieltä, että tuo kuvaa politiikan kuvaa hyvin. Nousukaudella on "jakovaraa" ja palkkoja nostellaan vastuuttomasti. "Tehy ei tyytynyt tarjottuun noin 12 prosentin palkankorotukseen"- Siis voi jestas mitä paskaa. Sitten taas laskukaudella "rahat on loppu" ja aletaan leikata typerästi. Eli ensin suhdannetta ylikuumennetaan ja sitten laskua vielä vauhditetaan erikseen.

Pitäisi säätää laki, ettei palkkoja ei saa korottaa tuottavuuden nousua enempää. Näiden tiettyjen palvelualojen palkkoja, joiden tuottavuus kehittyy hitaasti, voi toki nostaa hieman enemmän aika-ajoin, mutta kohtuudella.

 

[Jami2003]

Jee Suomi nousuun. Kyllä saadaan taas turhaa byrokratiaa aikaan ja ihmisiä työllistymään. Veikkaan että verokertymä ei kata kuluja. Tässä nyt esimerkki sellaisesta valtion turhasta byrokratian lisäämisestä kun sitä mikä on turhaa aina ihmetellään jos karsimisesta puhutaan...

Verottaja: Nyt loppuvat pimeät hommat omakotityömailla - Kotimaa - Uutiset - MTV.fi

 

[Schaeffer]

Stefan Törnqvist oli muuten ensin DI, sitten vasta ekonomi ja oli kuulemma Hankenilla ihmetellyt, että ihan oikeastiko nämä uskovat näitä taloutta kuvaavia matemaattisia kaavojansa. :D Se ja monta muuta oivaa juttua voi kuulla tästä Brysselin Koneen haastattelusta, joka kannattaa jokaisen makrotalousjutuista kiinnostuneen kuunnella, ellei ole jo kuunnellut:
Brysselin kone: Sisäinen devalvaatio vai irti eurosta | Radio | Areena | yle.fi
Ainoa omituisuus/virhe tuossa oli se, että Suomi tarvitsisi eurosta irtautumiseen Saksan luvan. No ei tarvitsisi, eikä minkään muunkaan valtion. Ihan omalla päätöksellä se järjestyisi.

Oli kyllä todella mielenkiintoinen haastattelu!

Olen samaa mieltä, että tuo kuvaa politiikan kuvaa hyvin. Nousukaudella on "jakovaraa" ja palkkoja nostellaan vastuuttomasti. "Tehy ei tyytynyt tarjottuun noin 12 prosentin palkankorotukseen"- Siis voi jestas mitä paskaa. Sitten taas laskukaudella "rahat on loppu" ja aletaan leikata typerästi. Eli ensin suhdannetta ylikuumennetaan ja sitten laskua vielä vauhditetaan erikseen.

Pitäisi säätää laki, ettei palkkoja ei saa korottaa tuottavuuden nousua enempää. Näiden tiettyjen palvelualojen palkkoja, joiden tuottavuus kehittyy hitaasti, voi toki nostaa hieman enemmän aika-ajoin, mutta kohtuudella.

Jee Suomi nousuun. Kyllä saadaan taas turhaa byrokratiaa aikaan ja ihmisiä työllistymään. Veikkaan että verokertymä ei kata kuluja. Tässä nyt esimerkki sellaisesta valtion turhasta byrokratian lisäämisestä kun sitä mikä on turhaa aina ihmetellään jos karsimisesta puhutaan...

Verottaja: Nyt loppuvat pimeät hommat omakotityömailla - Kotimaa - Uutiset - MTV.fi

Nämä kaksi liittyvät toisiinsa. Eilen Fortumin verojohtaja juuri totesi, että verottaja alkaa aina laskusuhdanteessa syynäämään asioita tarkemmin ja tulkitsemaan lainsäädäntöä "kireämmin". Sama pätee selkeästi tähän linkattuun uutiseen.

 

[NHB]

Luetko sä yhtään, mitä olen kirjoittanut?

Saattaahan homma mennä vähän jankuttamisen puolelle, kun en saa suoraa vastausta yksinkertaiseen kysymykseen.

 

[ibnz]

Saattaahan homma mennä vähän jankuttamisen puolelle, kun en saa suoraa vastausta yksinkertaiseen kysymykseen.

Eli vastaus on "ei". Joskus ei ole yksinkertaista vastausta, vaan riippuu tilanteesta. Ruotsissa rahoitussektori alkoi huolestua, kun valtionvelka painui liian pieneksi. Olisiko keksiä syytä, miksi näin voisi olla?

Jos tahtoo yksinkertaisia totuuksia, mitenkäs seuraava. Jos irtisanominen nostaa pörssiyhtiön kurssia, eikö kannattaisi irtisanoa koko ajan?

 

[NHB]

Devalvaatio on aina ollut se työkalu mikä toimii kun tiukka paikka tulee eteen. Kun tuotteet eivät mene kaupaksi niin pitää alentaa hintaa niin pitkään kunnes menevät. Sitten voidaan lähteä petaamaan uutta nousua. Toinen vaihtoehto on toki tehdä EU:sta tulonsiirtounioni ja hallita liittovaltion sisällä maiden välisiä vaihtotaseen epätasapainoja.

Itse pidän parhaana vaihtoehtoa kolme, jossa ei hakeuduta kaasu pohjassa korviaan myöten suohon. Miksi korjausliikkeitä ei tehdä jo ennen tuota tiukkaa paikkaa? Miksei pidetä järjestelmän kilpailukyvystä huolta koko ajan, jottei pääse syntymään tilanteita, joissa joudutaan miettimään pitääkö tuli tukahduttaa vai antaa vain polttaa kaiken palavan?

 

[NHB]

Eli vastaus on "ei". Joskus ei ole yksinkertaista vastausta, vaan riippuu tilanteesta. Ruotsissa rahoitussektori alkoi huolestua, kun valtionvelka painui liian pieneksi. Olisiko keksiä syytä, miksi näin voisi olla?

Jos tahtoo yksinkertaisia totuuksia, mitenkäs seuraava. Jos irtisanominen nostaa pörssiyhtiön kurssia, eikö kannattaisi irtisanoa koko ajan?

Muistan jotain keskustelua siitä, että Ruotsin velkalaput eivät välttämättä kiinnosta markkinoita vähäisyytensä vuoksi. No eipä tuo näytä ajaneen Ruotsin taloutta kovin syvään ahdinkoon. Samoin Sveitsi ja Norja tuntuvat jatkavan edelleen ihan kohtuullisesti.

Jos jatkuva irtisanominen nostaa kursseja, niin kannattaa irtisanoa jatkuvasti. Ainakin jos se kurssi on ainoa mitta. Itse en tosin kovin montaa jatkuvasti irtisanovaa pörssirakettia muista.

 

[Pesupallo]

Jee Suomi nousuun. Kyllä saadaan taas turhaa byrokratiaa aikaan ja ihmisiä työllistymään. Veikkaan että verokertymä ei kata kuluja. Tässä nyt esimerkki sellaisesta valtion turhasta byrokratian lisäämisestä kun sitä mikä on turhaa aina ihmetellään jos karsimisesta puhutaan...

Verottaja: Nyt loppuvat pimeät hommat omakotityömailla - Kotimaa - Uutiset - MTV.fi

Itse olen ainakin toiveikas tämän suhteen, että saadaan nuo omakotitalotyömailla pyörivät toistaitoiset tekijät ja urakoitsijat kuriin. Melkoinen ongelma, kun näitä sitten tulee "oikeille" työmaille ja ei ole mitään papereita kunnossa, ei kunnon työkaluja ja työturvallisuus täysin retuperällä. Jos ne jotenkin onnistuu itsensä työmaalle asti venkuloimaan niin työn jäljen nähtyä pitää viimeistään ne heittää pois työmaalta. Ja selityksenä aina "siellä Tahvo Tavallisen Tallaajan työmaalla ei näitä vaadittu, niitä me on lähinnä tehty".

 

[pååtta]

Itse pidän parhaana vaihtoehtoa kolme, jossa ei hakeuduta kaasu pohjassa korviaan myöten suohon. Miksi korjausliikkeitä ei tehdä jo ennen tuota tiukkaa paikkaa? Miksei pidetä järjestelmän kilpailukyvystä huolta koko ajan, jottei pääse syntymään tilanteita, joissa joudutaan miettimään pitääkö tuli tukahduttaa vai antaa vain polttaa kaiken palavan?

Jos viittaat ylisuuriin palkankorotuksiin, niin mielestäni pitäisi olla laissa määritelty, että palkkoja ei voi nostaa enemmän tuottavuuden kasvua nopeammin. Nyt kuitenkin ollaan kuseessa niin tilanne pitää jotenkin ratkaista.

 

[Schaeffer]

 

[higher physics]

Jee Suomi nousuun. Kyllä saadaan taas turhaa byrokratiaa aikaan ja ihmisiä työllistymään. Veikkaan että verokertymä ei kata kuluja. Tässä nyt esimerkki sellaisesta valtion turhasta byrokratian lisäämisestä kun sitä mikä on turhaa aina ihmetellään jos karsimisesta puhutaan...

Verottaja: Nyt loppuvat pimeät hommat omakotityömailla - Kotimaa - Uutiset - MTV.fi

Välillä tuntuu, ettei nämä tolvanat edes ymmärrä sitä, että verojen keräys itsessään aiheuttaa kuluja. Kaikki näytetään budjetissa plus-merkkisenä ja sitten ihmetellään, kun suunnitelmat eivät toimi niinkuin pitää. Mutta mukavahan se on parin prosentin pikkuveroja työntää mitä ihmeellisimpiin asioihin. Ei ole riskiä, että homma kusee totaalisesti eikä äänestäjät suutu.

Näkeehän tuon kyllä aina vaalikoneissakin, kun poliitikoilta kysytään, kuinka valtion talous saadaan kuntoon. Siellä laboratorionhoitajat ja luokanopettajat ( ;) ) ehdottelee luksus- ym. veroja joiden verokertymä on muutaman miljoonan luokkaa.

PS. olen itsekin ihmetellyt, miksei pååttan edellisessä viestissä esittämää ideaa (eli palkankorotusten määrittelemistä laissa) ole otettu käytäntöön? Säästyttäisiin siinäkin monelta kalliilta työtaistelulta.

 

[Schaeffer]

PS. olen itsekin ihmetellyt, miksei pååttan edellisessä viestissä esittämää ideaa (eli palkankorotusten määrittelemistä laissa) ole otettu käytäntöön? Säästyttäisiin siinäkin monelta kalliilta työtaistelulta.

Taitaa mennä aika pahasti ristiin tämän "paikallinen sopiminen kunniaan" ajattelun kanssa...

 

[pååtta]

Taitaa mennä aika pahasti ristiin tämän "paikallinen sopiminen kunniaan" ajattelun kanssa...

Tässä yksi ratkaisu miten hommat voisi yhdistää:

1) Valtiovarainministeriö tai elinkeinoministeriö (tai jommankumman yhteyteen perustettava virasto) jakaisi palkannosto-oikeuksia jokaiselle työnantajalle. (Järjestelmä voidaan toteuttaa myös niin, että pienimmät yritykset jätetään sen ulkopuolelle.) Yksi palkannosto-oikeus koskisi esimerkiksi tuhannen euron suuruisia palkkakustannuksia. Jos yrityksellä olisi töissä vaikkapa kaksi työntekijää, joiden vuotuiset palkkakustannukset olisivat yhteensä 60 000 euroa, saisi yritys yhteensä 60 palkannosto-oikeutta.

2) Jokainen työnantaja saisi ministeriöltä aina uusia palkannosto-oikeuksia sitä mukaa, kun työnantaja palkkaisi uusia työntekijöitä. Samalla työnantajat, joiden työvoima vähenisi, joutuisivat palauttamaan vähentyneen työvoiman edestä palkannosto-oikeuksia. Toisin sanoen, jos työnantaja palkkaisi yhden uuden työntekijän 30 000 euron vuotuisilla palkkakustannuksilla, saisi hän 30 uutta palkannosto-oikeutta. Sen sijaan työnantaja, jolta työntekijä olisi siirtynyt uuteen työpaikkaan, menettäisi työntekijän entisen palkan edestä palkannosto-oikeuksia.

3) Jokainen palkannosto-oikeus oikeuttaisi työnantajan kasvattamaan palkkakustannuksiaan sovitun prosenttiosuuden edestä. Prosenttiosuuden pitäisi vastata keskimääräistä vuotuista työn tuottavuuden kasvua. Jos työn tuottavuus kasvaisi noin kolmen prosentin edestä vuodessa, voisi jokaista tuhannen euron palkkakustannusta nostaa 30 eurolla. Palkannosto-oikeudet määrittäisivät vain sen, kuinka paljon työnantajan palkkakustannukset yhteensä saisivat nousta. Ne eivät määrittäisi sitä, kenelle palkankorotukset kohdentuisivat. Eri työntekijäryhmien saamat korotukset määräytyisivät työnantajan ja työntekijöiden neuvotteluissa.

4) Työnantaja voisi halutessaan lisätä palkkakustannuksiaan myös omistamiaan palkannosto-oikeuksia suuremmalla summalla. Tässä tapauksessa hänen olisi ostettava palkannosto-oikeuksia sellaisilta työnantajilta, jotka eivät olisi käyttäneet kaikkia palkannosto-oikeuksiaan. Palkannosto-oikeuksien hinta määräytyisi normaalisti kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan.

5) Vuoden päätyttyä työnantajien vanhat palkannosto-oikeudet korvattaisiin uusilla. Työnantajien palkannosto-oikeuksien kokonaismäärä kasvaisi edellisestä vuodesta aina tuottavuuden kasvua vastaavalla prosenttiosuudella. Jos tuottavuus kasvaisi vuodessa kolme prosenttia, sata vanhaa palkannosto-oikeutta korvattaisiin vuoden päätyttyä 103 uudella palkannosto-oikeudella.

Rakenteellinen uudistus ilman kurjistamista | Raha ja talous