Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Kaikki muistelee devalvointia jostain 90 -luvun alusta jolloin Kiinan vaikutus maailmanmarkkinoihin oli nykypäivään verrattuna minimaalinen ja kännykkää hyvä että keksittykkään. Veikkaan että nykypäivänä devalvoinnin vaikutus ihan kotimaisiinkin tuotteisiin olisi aika yllättävän suuri. Kuitenkin kaikki energia, elektroniikka, metallit yms on pitkälti taalapohjaisia ja olisi siinäkin tapauksessa että Suomella olisi oma markka.

Ysärin markan kellutus ei aiheuttanut mitään inflaatiopiikkiä, koko kellutusta (syyskuu -92) ei huomaa koko laskevan inflaation trendissä.

finland-inflation-cpi.png


Eli inflaatiopelot ovat puhtaasti perusteettomia. Samaa sarjaa kun pelko voimakkaasta neomarkasta.

En tajua miksi rahapolitiikan merkitystä ei tunnusteta. Se on huomattavasti voimakkaampi ja toimivampi työkalu kuin jotkin helvetin rakenteelliset uudistukset, joista ei ole kuin haittaa yleensä.
 
Eikös suomen valtionvelka ole euromääräistä ja mitä luulette että velkojat sanovat jos suomi yksipuolisesti ilmoittaa että entiset velat on 1 yhteen uusmarkkaa? Ja oletetaan että markka alkaa devalvoitua, hyväksyykö velkojat mukisematta vaikka 25% haircutin?

Vai olisiko sittenkin velka/BKT yhtäkkiä 25% suurempi?

Entä luottoluokitus ja sitäkautta valtionvelan korot?

Mä vastustan siirtymistä markkaan. Ihan jo toi siirtymävaihe todennäköisesti tulisi tosi kalliiksi.
Sitäpaitsi epäilen että tosta saatava väliaikaisbuustaus viennille olisi kovin väliaikaista sorttia ja se hyöty ulosmitattaisiin seuraavissa palkkaneuvotteluissa on meillä sen verran vahvat ammattiliitot.

Ei sillä että mistään mitään tietäisin.

Mutta mun mielestä lääke vois olla vaikkapa palkankorotusten jäädytys muutamiksi vuosiksi, valtio voisi kohdentaa yhteisöveronalennukset investointien kautta, vaikkapa että yritys investoimalla tietyn osuuden liikevaihdosta aidosti Suomessa toimiviin toimintoihin ja työllistäisi sitä kautta, saisi verovapautuksia siitä.
Tai joku että ulkomainen yritys jos työllistäisi Suomessa vaikka yli 500 ihmistä vähintään 2500 e kk palkalla olisi yhteisvero kilpailukykyisemmällä tasolla (malliin Irlanti-taso)
Ja sitten sellaisen yhteiskuntasopimuksen: jokainen päätetty veromuutos olisi voimassa vähintään 5 vuotta eteenpäin eli ei soutua ja huopaamista joka vuosi veropolitiikassa.

Eihän yhteiskunta ja valtio voi määrätä että työllistäkää niin ja niin monta ihmistä jne mutta silti. Yrityksille järkeviä verovapautuksia
 
S-kolmosen lainaamassa jutussa sanottiin, ettei rahapolitiikaltaan itsenäisessä maassa ole velan määrällä väliä. Itse olen eri mieltä toki koko ajatuksesta velan merkityksettömyydestä, mutta kai nyt Suomi on muutenkin noiden oppien pätemisalueen ulkopuolella, koska rahapolitiikka ei ole itsenäinen. Olenko väärässä?
Velan määrällä ei siinä mielessä ole merkitystä, mitä se on faktisena numerona, vaan sillä aiheuttaako taloudessa jotain todellista reaktiota. Esimerkiksi nyt vaikka inflaatiota, korkeita korkoja luotoista, kuplaa finanssimarkkinoilla. Tosin näitä haitallisia asioita voi ihan hyvin mitata ilman velkamäärän tuijotusta. Ja tolkutetaan vielä tuosta omasta valuutasta ja Eurosta: Euro on niin kauan rahaliiton valtioille vieras valuutta kuin jäsenet haluavat; asia on täysin muutettavissa päätöksenteon keinoin niin kuin mikä muukin laki, älytön järjestely tai institutionaalinen sopimus. Saksahan tuossa eniten ottaisi takkiin ja joidenkin moraalikäsitykset vetelistä etelän maista ja pahasta velasta voisivat murtua.

Ihmettelen myös sitä, kuinka negatiivistä sävyssä ylijäämästä puhutaan. Ikään kuin jokaisen maan tavoitteen kuuluisi tehdä hemmetisti velkaa ja sen jälkeen devalvoida kansalaisensa köyhemmissä. Pidän tuota aika huonona järjestelynä. Mitä himoittavaa on siinä, että omien säästöjään arvo romahtaa ja valtiolla on enemmän velkaa josta aiheutuu kuluja? Itse en ainakaan hassaisi rahojani sellaiseen paskavaluuttaan.

En myöskään tiedä yhdenkään maan joutuneen mainittaviin ongelmiin sen vuoksi, että sillä olisi velkaa liian vähän. Velkojensa kanssa kuseen joutuneita maita kyllä löytyy.
Niin kuin pååtta tuossa avasi, niin toisen ylijäämä on toisen sektorin alijäämä (julkinen, ulkomaan, yksityisen). Eurojärjestelmän vaihtotaseiden krooniset erot ovat eri jäsenmaille epäsopivan euron vahvuuden tulos, minkä varmaan tiedätkin. Etelän maille liian vahva euro ja matala korkotaso eivät olisi tapahtuneet, jos valuutta olisi kelluva kullekin jäsenmaalle. Vaihtotaseiden erot olisivat tasoittuneet ilman yhteisvaluuttaa eikä hullunkurista nykytilannetta olisi. Ylijäämämaat ovat siis hyötyneet yhteisvaluutasta. Itsenäisen rahapolitiikan valtiot eivät joudu kuseen omassa valuutassa velkaantumisessa.

Olen myös sitä mieltä, että kausivaihteluita tasapainotettaessa valtio voi kyllä ottaa lainaa. Näinhän se menee kotitalouksissakin, vaikka kotitalousopettaja tuntuvatkin olevan saatanasta. Suomi on vain tilanteessa, että mikään talouden rattaisiin ruiskautettava voiteluaineannos ei nosta maata takaisin ylijäämäiseksi. Suomi on velkaantunut jo pitkään ja kovaa tahtia, eikä loppua ole näkyvissä. Tämä siitäkin huolimatta, että valtio on kyllä pitänyt rahavirtoja kiitettävästi kunnossa. Olipa helvetillinen tai sitten vain ihan vaan perus heikko tilanne, niin julkinen budjetti on kasvanut. Miksi näillä lääkkeillä ei ole päästy vieläkään maaliin?

Vientiä voi tukea devalvoimalla kansa köyhäksi, mutta eikö olisi parempi vain tehdä sellaisia tuotteita, joilla ei tarvitse kilpailla kiinalaisten kanssa kilonalla?l
Suomen ja muut Euroopan maat eivät ole elvyyttäneet, vaikka velkamäärä on kasvanut. On yritetty kiristää laskusuhdanteessa ja yksityisen sektorin säästämistavoite on siirtynyt kauemmas, mikä on lisännyt kierrettä. Lopulta julkiset menot ja velka/bkt -suhde ovat vain kasvaneet (väestön rakenne, ennalta olevat valtion suhdannetasapainottajat, yleinen hintakehitys jne.), vaikka on yritettykin budjetoida pienempiä alijäämiä. Samaa temppua yritetään toistaa hamaan loppuun asti.

Omassa valuutassa ainakin yhtä tärkeänä jos ei tärkeämpänä etuna olisi mahdollisuus ekspansiiviseen finanssipolitiikkaan, ei pelkkä valuutan devalvointi aina ikävillä hetkillä.

Eikös suomen valtionvelka ole euromääräistä ja mitä luulette että velkojat sanovat jos suomi yksipuolisesti ilmoittaa että entiset velat on 1 yhteen uusmarkkaa? Ja oletetaan että markka alkaa devalvoitua, hyväksyykö velkojat mukisematta vaikka 25% haircutin?

Vai olisiko sittenkin velka/BKT yhtäkkiä 25% suurempi?

Entä luottoluokitus ja sitäkautta valtionvelan korot?
Öh, nyt sulta hukkui langan päät siinä kohtaa, että Suomi olisi rahapoliittisesti itsenäinen. Edullinen valtion luotto ei loppuisi siis sen takia, että luottoluokittajat ja liikepankit näin päättäisivät ja toteasivat, että nyt loppuu Suomi Oy:lta edulliset markat maailmasta. Valtion ei olisi pakko enää lainata jälkimarkkinoilta. Itse asiassa luottonäkymäthän voisivat kohentuakin, kun sijoittajat tietäisivät, että valtio ei nyt ainakaan todellakaan voisi ajautua maksukyvyttömäksi eikä markka olisi mikään banaanivaltion paskavaluutta.
 
Ja tolkutetaan vielä tuosta omasta valuutasta ja Eurosta: Euro on niin kauan rahaliiton valtioille vieras valuutta kuin jäsenet haluavat; asia on täysin muutettavissa päätöksenteon keinoin niin kuin mikä muukin laki, älytön järjestely tai institutionaalinen sopimus. Saksahan tuossa eniten ottaisi takkiin ja joidenkin moraalikäsitykset vetelistä etelän maista ja pahasta velasta voisivat murtua.

Tuohon tarkennuksena - oiva kirjoitus, muuten - että mikäli EKP jakaisi eurobondien tuoton maille takaisin BKT-suhteessa, niinkuin tapana on eurossa on ollut jakaa vastuita ja tukia, Saksa itse asiassa hyötyisi siitä eniten. Jäljelle jää oikeastaan inflaatiopeikko (epätodennäköistä matalan kysynnän tilanteessa) ja varmasti tärkeimpänä motivaationa tuo moralisoiminen. Ei juuri kiinnosta kuulla, kuinka siellä ollaan niin kovasti unionin puolella jne jne, kun todelliset päätökset käyvät tuota periaatetta vastaan oikeastaan täydellisesti. Eli poliittinen umpikujahan tämä on, ryyditettynä wanhalla kunnon stereotypisoinnilla ja protestanttisella "ei ole pelastusta ilman tuskaa" -evankeliumilla.
 
Velan määrällä ei siinä mielessä ole merkitystä, mitä se on faktisena numerona, vaan sillä aiheuttaako taloudessa jotain todellista reaktiota. Esimerkiksi nyt vaikka inflaatiota, korkeita korkoja luotoista, kuplaa finanssimarkkinoilla. Tosin näitä haitallisia asioita voi ihan hyvin mitata ilman velkamäärän tuijotusta. Ja tolkutetaan vielä tuosta omasta valuutasta ja Eurosta: Euro on niin kauan rahaliiton valtioille vieras valuutta kuin jäsenet haluavat; asia on täysin muutettavissa päätöksenteon keinoin niin kuin mikä muukin laki, älytön järjestely tai institutionaalinen sopimus. Saksahan tuossa eniten ottaisi takkiin ja joidenkin moraalikäsitykset vetelistä etelän maista ja pahasta velasta voisivat murtua.


Niin kuin pååtta tuossa avasi, niin toisen ylijäämä on toisen sektorin alijäämä (julkinen, ulkomaan, yksityisen). Eurojärjestelmän vaihtotaseiden krooniset erot ovat eri jäsenmaille epäsopivan euron vahvuuden tulos, minkä varmaan tiedätkin. Etelän maille liian vahva euro ja matala korkotaso eivät olisi tapahtuneet, jos valuutta olisi kelluva kullekin jäsenmaalle. Vaihtotaseiden erot olisivat tasoittuneet ilman yhteisvaluuttaa eikä hullunkurista nykytilannetta olisi. Ylijäämämaat ovat siis hyötyneet yhteisvaluutasta. Itsenäisen rahapolitiikan valtiot eivät joudu kuseen omassa valuutassa velkaantumisessa.


Suomen ja muut Euroopan maat eivät ole elvyyttäneet, vaikka velkamäärä on kasvanut. On yritetty kiristää laskusuhdanteessa ja yksityisen sektorin säästämistavoite on siirtynyt kauemmas, mikä on lisännyt kierrettä. Lopulta julkiset menot ja velka/bkt -suhde ovat vain kasvaneet (väestön rakenne, ennalta olevat valtion suhdannetasapainottajat, yleinen hintakehitys jne.), vaikka on yritettykin budjetoida pienempiä alijäämiä. Samaa temppua yritetään toistaa hamaan loppuun asti.

Omassa valuutassa ainakin yhtä tärkeänä jos ei tärkeämpänä etuna olisi mahdollisuus ekspansiiviseen finanssipolitiikkaan, ei pelkkä valuutan devalvointi aina ikävillä hetkillä.


Öh, nyt sulta hukkui langan päät siinä kohtaa, että Suomi olisi rahapoliittisesti itsenäinen. Edullinen valtion luotto ei loppuisi siis sen takia, että luottoluokittajat ja liikepankit näin päättäisivät ja toteasivat, että nyt loppuu Suomi Oy:lta edulliset markat maailmasta. Valtion ei olisi pakko enää lainata jälkimarkkinoilta. Itse asiassa luottonäkymäthän voisivat kohentuakin, kun sijoittajat tietäisivät, että valtio ei nyt ainakaan todellakaan voisi ajautua maksukyvyttömäksi eikä markka olisi mikään banaanivaltion paskavaluutta.

Nimen omaan mä pelkään että markasta tulisi banaanivaltion paskavaluutta malliin Turkin liira..:(
Ei se suomi siitä rikastu jos aletaan painamaan laakerit punasena markkoja. Oisko vaikka nyt miljardin seteleillä rekkalastillinen ja valtionvelka kuitattu?
 
Nimen omaan mä pelkään että markasta tulisi banaanivaltion paskavaluutta malliin Turkin liira..:(
Ei se suomi siitä rikastu jos aletaan painamaan laakerit punasena markkoja. Oisko vaikka nyt miljardin seteleillä rekkalastillinen ja valtionvelka kuitattu?

Kysymys kuuluukin mihin asti valtio voi kasvattaa velkaa (=kansantaloutta) työntämällä omaa valuuttaansa markkinoille ? Ikuisuuden, niin kauan kuin luottoluokitus tiputtaa luototusta, kunnes markkinat huomaavat ettei valtion kansantalous kasva muuta kuin velkavetoisesti vai joku muu vastaus.

Suomen siirtyessä omaan valuttaan ratkaisisiko se tämän hetkisiä ongelmiamme vai siirtäisikö se niitä ja jos siirtää niin kuinka kauas tulevaisuuteen ?
 
Suomi nyt tällä hetkellä ei ole järin kilpailukykyinen ja suuri talous joka pärjäisi yksin. En mä jaksa uskoa että vaikka palattaisiin oravannahkoihin ratkaisisi se mitään rakenteellisia ongelmia.

Se että suomen vienti on yksipuolista, muun maailman kysyntä ei vedä, täällä ei kannata kohta kuin hautaustoimistot..
Suomen ainoa toivo on mun nähdäkseni koettaa monipuolistaa vientiteollisuutta, miettiä vaikka miten saataisiin pk yrityksiä hyödyntämään vaikka venäjän/Norjan mahdollisuuksia ja hyödyntää sitä. Nyt on hetkellisesti taloudessa aika sateinen ja kylmä talvi ja toivottavaa oisi että kun se maailmanmarkkinoiden kysyntä lähtee liikkeelle suomen teollisuus ei olisi ihan kokonaan pakannut kamoja ja lähtenyt Kiinaan vaan että edelleen uutta hightech juttua tulisi vientiin eikä mitään pelkkää sellua ja vastaavaa.

Eli jalostusaste ei saisi liikaa laskea.

En mä usko että tää varsinaisesti mikään norja olisi vaikka täällä oisi mikä raha. Parempi integroitua vahvasti muuhun maailmaan
 
Kysymys kuuluukin mihin asti valtio voi kasvattaa velkaa (=kansantaloutta) työntämällä omaa valuuttaansa markkinoille ? Ikuisuuden, niin kauan kuin luottoluokitus tiputtaa luototusta, kunnes markkinat huomaavat ettei valtion kansantalous kasva muuta kuin velkavetoisesti vai joku muu vastaus.

Suomen siirtyessä omaan valuttaan ratkaisisiko se tämän hetkisiä ongelmiamme vai siirtäisikö se niitä ja jos siirtää niin kuinka kauas tulevaisuuteen ?

Käytännössä Suomen Pankki ostaisi euroja (jos tälläistä valuuttaa edes enää olisi) ja dollareita yms. Jolloin operaatio näkyy SP:n taseessa. Valtion velkaantuminen ei sinänsä liity operaatioon, eikä homma näy valtion taseessa.
 
Voimassa on monesti punavihreää matskua, mihin en itse jaksa suuremmin kiinnittää huomiot. Nyt kuitenkin siellä sattui olevan vastikkeellisen sosiaaliturvan puuhamiehen Antti Parpon haastattelu.

Antti Parpo on kaavaillut Risikon toimeksiannosta laajempaa ja systemaattisempaa mallia, jossa työttömät velvoitetaan tekemään kaksituntisia työpäiviä viitenä päivänä viikossa

Työperiodit olisivat lyhyitä, ja kaksituntiset työsuhteet alkaisivat, kun työtön joutuu perusturvan piiriin. Työnantajina toimisivat kunnat, yksityinen sektori ja kotitaloudet.

Parpon mukaan työttömien tasa-arvon nimissä kaksituntisten töiden tulee koskea kaikkia työttömiä, kuten nuoria, joilla ei ole työhistoriaa, ansiosidonnaiselta työmarkkinatuen piiriin tipahtavia ja pitkäaikaistyöttömiä. Ulos hän rajaisi narkkarit ja muut selkeästi työkyvyttömät.

Eli sopimattoman valuuttakurssin ja surkean kokonaiskysynnän ongelmiin vastataan *rumpujen pärinää* pakottamalla työttömät pakkotyöhön. Suomalaiset päättäjät elävät nähtävästi kovin erilaisessa todellisuudessa. Siellä vaihtoehtoisessa todellisuudessa voi 300 000 työtöntä tunkea 30 000 työpaikkaan.

Suosittelen pelkäämään oman työpaikkansa puolesta, sillä kuka enää halua maksaa palkkaa tämän jälkeen?

Fifi : Osallistu... tai kuole nälkään
 
Alijäämäisten maiden vastapuoli on ylijäämäiset maat. Kaikki maat eivät voi olla ylijäämäisiä, matemaattinen mahdottomuus. Kaikkien maailman velkojen ja varojen summa on nolla. Ilman velkaa ei ole varallisuutta.

Kelluva valuutta juuri estää nämä Espanjan yms. kaltaiset velkaantumiset kun valuutta heikkenee alijäämäisen vaihtotaseen vuoksi. Automaattinen vakauttaja.

Pokerissakin voittajan vastakohta on häviäjä. Mitä roolia itse tavoittelet pokeripyödässa?

- - - Updated - - -

Miten tän virhekäsityksen siitä, että Kiinasta tulee vain kilohintaista tusinatavaraa, saisi vihdoin tapettua? Tulee sieltä tietysti sitäkin, mutta mistähän syystä mm. suurin osa maailman high tech startupeista teettää tuotteen valmistusteknisen kehityksen siellä? Kiinassa on yli 10 000 firmaa, jotka suunnittelevat ja valmistavat älypuhelimia. Maailman viidestä suurimmasta älypuhelinalustojen valmistajasta kaksi on kiinalaisia. Vähän laskentatavasta riippuen joko suurin tai toiseksi suurin televerkkoja toimittava firma on kiinalainen.

Oli aika, jolloin kiinalaisten piti myydä tuotteensa halvalla, jotta saivat referenssejä, oppia ja markkinaosuutta. Nykyisin pystyvät kilpailemaan jo muillakin parametreilla - jos pitää saada protosta kehitettyä massavalmistettava tuote, niin kaikki menevät nykyään Kiinaan ja lähinnä asiantuntemuksen ja ylivertaisen nopeuden takia. Jotkut suomalaiset firmat teettävät noita protoja Suomessa. Vielä.
Mistä sait päähäsi tuon virhekäsityksen, että olisi sanonut Kiinasta tulevan vain halpaa tusinatavaraa?
 
Miten se kansa devalvoimalla köyhtyy? En ole oikein hiffannut logiikkaa siinä. Toki uudet mersut ja bemarit kallistuu, samoin kuin iphonet ja ne dieselin farkut. Mutta esimerkiksi asuntojen hintoihin vaikutus lienee olematon? Ja tilillä olevalla markalla saa yhtä paljon (kotimaista) leipää ja voita kuin ennenkin.
Eikö sinun elämässäsi näkyisi mitenkään, jos tuontitavarat ja maailmanmarkkinahintaiset hyödykkeet kallistuisivat? Autot, energia, vaatteet, pihvit, elektroniikka ja paljon muuta? Ulkomailla kaikki olisi kallista ja sinne pääseminenkin maksaisi paljon - näin myös sinivalkoisin siivin.

Voinkin kanssa voisi käydä niin, että meijerit veisisivät voinsa mieluimmin maksukykyisille venäläisille kuin antaisivat sen halvalla suomalaisille.

- - - Updated - - -

Ysärin markan kellutus ei aiheuttanut mitään inflaatiopiikkiä, koko kellutusta (syyskuu -92) ei huomaa koko laskevan inflaation trendissä.
.
Mulle henkilökohtaisesti sopisi mainiosti 90-luvun romahdus asuntojen hinnoissa. Kun kansalla ei ole rahaa, lainasin maksaa pirusti ja osa joutuu luopumaan pakon edessä asunnoistaan, niin ei siinä asunnot voi hirveästi maksaa.
 
Velan määrällä ei siinä mielessä ole merkitystä, mitä se on faktisena numerona, vaan sillä aiheuttaako taloudessa jotain todellista reaktiota. Esimerkiksi nyt vaikka inflaatiota, korkeita korkoja luotoista, kuplaa finanssimarkkinoilla.
No kumpi on todennäköisempää: velan aiheuttamat talouden reaktiot ovat maalle hyödyllisiä vai haitallisia? Kysyn tämän siksi, koska kukaan ei vastannut kysymykseeni siitä, että onko velka tavoiteltava asia vai ei.
 
Eikö sinun elämässäsi näkyisi mitenkään, jos tuontitavarat ja maailmanmarkkinahintaiset hyödykkeet kallistuisivat? Autot, energia, vaatteet, pihvit, elektroniikka ja paljon muuta? Ulkomailla kaikki olisi kallista ja sinne pääseminenkin maksaisi paljon - näin myös sinivalkoisin siivin.

Jos ympärilleen katsoo niin eipä taida paljoa kotimaista tavaraa näkyä. Ja jos kotimainen muuttuu kilpailukykyiseksi koska Ikeasta tulee kallis niin eihän se sitä tarkoita että se suomalainen sohva maksaa yhtään vähämpää kuin nykyään. Todennäköisesti enemmän kuin vähintään polttoaineet on ulkomailta ostettu. Mutta se Ikean tuonti sohva maksaa vieläkin enemmän.

Ja meijerivoikin tuotetaan ulkomaalaisin konein ja polttoainein pitkälti. Eli nousisi senkin hinta.

Olisi kiva tietää minkä hinta oman valuutan heikentyessä ei nousisi koska ainakin jotku väittää että jopa lainankorot olisi kalliimpia.
 
No kumpi on todennäköisempää: velan aiheuttamat talouden reaktiot ovat maalle hyödyllisiä vai haitallisia? Kysyn tämän siksi, koska kukaan ei vastannut kysymykseeni siitä, että onko velka tavoiteltava asia vai ei.

Tarkoitatko julkista velkaa? Ilman velkaantumista ei ole talouskasvuakaan. Jos (julkinen) velka on seuraus kokonaiskysynnän elvyyttämisestä, niin hyödyllistä taantumassa. Perusteluina matalampi työttömyys, suurempi tuotanto, tuottavuuden parempi kehitys ja pienemmät hyvinvoinnin tappiot. Mieluiten tämä tapahtuu omassa valuutassa. Eikä velka itsessään ole päämäärä, minkä varmaan tiedätkin. Turhaa ja epäanalyyttista suora julkisen velan demonisointi. Yksityinen velka taas voi käydä kovin kestämättömäksi liiallisena tietyissä olosuhteissa, kuten on nähtykin.

E: ja jottei liian yksipuoliseksi oma vastaukseni menisi, niin voi julkinen velka nousukaudellakin olla ihan perusteltua, kunhan muistetaan tarkastella muita talouden indikaattoreita. Esimerkiksi voidaan toteuttaa kansan hyvinvointia parantavia investointeja, joille ei löydy yksityistä rahoitusta, esimerkkinä vaikka sairaala.
 
Eikö sinun elämässäsi näkyisi mitenkään, jos tuontitavarat ja maailmanmarkkinahintaiset hyödykkeet kallistuisivat? Autot, energia, vaatteet, pihvit, elektroniikka ja paljon muuta? Ulkomailla kaikki olisi kallista ja sinne pääseminenkin maksaisi paljon - näin myös sinivalkoisin siivin.
Näkyisi. Elektroniikkaa nyt ei kauhean usein tule osteltua, tai edes vaatteita, mutta jokapäiväisessä elämässä energian hinnan nousu tuntuisi välittömästi. Jos sillä livulla kuitenkin esim säilyttäisin työpaikkani, niin loppuvaikutus olisi kuitenkin positiivinen. "Sisäinen devalvaatio" vaikuttaisi vielä enemmän jokapäiväiseen elämään, hintojen suhteellinen kallistuminen vaikuttaisi nopeammin ja varsinkin asuntovelkaiselle nousisi kyrpä otsaan.
Aika junnu olin kun ysärillä markka päästettiin kellumaan, mutta kyllähän esim soittopelien hinta pomppasi tuntuvasti.

Keneltäkään ei silti vietäisi esim rahoja pois tililtä "kertaverolla" (niinkuin tässä voi vielä käydä ;) ), mitä nyt sillä markalla saisi Tallinnasta vähän vähemmän olutta kuin ennen.

Mulle henkilökohtaisesti sopisi mainiosti 90-luvun romahdus asuntojen hinnoissa. Kun kansalla ei ole rahaa, lainasin maksaa pirusti ja osa joutuu luopumaan pakon edessä asunnoistaan, niin ei siinä asunnot voi hirveästi maksaa.
Onko sulla kultaa vain käteistä patjan alla? Vai millä meinasit asuntoja ostella?
 
Vientiä voi tukea devalvoimalla kansa köyhäksi, mutta eikö olisi parempi vain tehdä sellaisia tuotteita, joilla ei tarvitse kilpailla kiinalaisten kanssa kilonalla?l

Kiina pitää keinotekoisesti valuuttansa aliarvostettuna, hyvä siinä on suomalaisten painia samassa sarjassa euron kanssa.

Nyt on jokaisella muulla paitsi lääkärillä pelko perseessä, että duunit lähtee alta. Hyvä fiilis varmaan on keksiä jotain uutta ja jännää myytäväksi muualle.
Ja kyllähän se näkyy sitten siinä, että bulkkia Suomi maailmalle vie.
 
Jos ympärilleen katsoo niin eipä taida paljoa kotimaista tavaraa näkyä. Ja jos kotimainen muuttuu kilpailukykyiseksi koska Ikeasta tulee kallis niin eihän se sitä tarkoita että se suomalainen sohva maksaa yhtään vähämpää kuin nykyään. Todennäköisesti enemmän kuin vähintään polttoaineet on ulkomailta ostettu. Mutta se Ikean tuonti sohva maksaa vieläkin enemmän.

Ja meijerivoikin tuotetaan ulkomaalaisin konein ja polttoainein pitkälti. Eli nousisi senkin hinta.

Olisi kiva tietää minkä hinta oman valuutan heikentyessä ei nousisi koska ainakin jotku väittää että jopa lainankorot olisi kalliimpia.


Edelleen, markan kellutuksen seurausta ei näy käppyröissä. Näin ollen puheet jäätävästä inflaatiosta ovat aikalailla perusteettomia. Nyt tarvittava devalvaatio on vielä pienempi kuin silloin.
 
Tarkoitatko julkista velkaa? Ilman velkaantumista ei ole talouskasvuakaan. Jos (julkinen) velka on seuraus kokonaiskysynnän elvyyttämisestä, niin hyödyllistä taantumassa. Perusteluina matalampi työttömyys, suurempi tuotanto, tuottavuuden parempi kehitys ja pienemmät hyvinvoinnin tappiot. Mieluiten tämä tapahtuu omassa valuutassa. Eikä velka itsessään ole päämäärä, minkä varmaan tiedätkin. Turhaa ja epäanalyyttista suora julkisen velan demonisointi. Yksityinen velka taas voi käydä kovin kestämättömäksi liiallisena tietyissä olosuhteissa, kuten on nähtykin.
Vaan eipä tunnu Suomen talous kasvavan "aivan" ennätystahtiin, vaikka Suomi ennätystahtiin velkaantuminen.

Jos velan ongelmien myöntäminen on turhaa ja epäanalyyttisiä, niin mitä mieltä olet velan määrän väittämisestä merkityksettömäksi?

- - - Updated - - -

Onko sulla kultaa vain käteistä patjan alla? Vai millä meinasit asuntoja ostella?
Käteistä.

- - - Updated - - -

Edelleen, markan kellutuksen seurausta ei näy käppyröissä. Näin ollen puheet jäätävästä inflaatiosta ovat aikalailla perusteettomia. Nyt tarvittava devalvaatio on vielä pienempi kuin silloin.
Katso huviksesi vaikka vähänkään kalliimpien autojen kaupan käyriä. Esimerkiksi Bemarien myynti ikään kuin loppui. Oliko Bemarilla silloin vain niin huonot mallit vai olisi sittenkin kansalla ollut ongelmia ostovoiman kanssa?
 
Edelleen, markan kellutuksen seurausta ei näy käppyröissä. Näin ollen puheet jäätävästä inflaatiosta ovat aikalailla perusteettomia. Nyt tarvittava devalvaatio on vielä pienempi kuin silloin.

Joo en meinaakkaan että inflaatio olisi "jäätävä". Lähinnä pohdiskelua siitä että väittäisin että nykymaailmassa devalvaation vaikutukset yksityiselle ihmiselle on suurempia kuin 90 -luvulla.

Ja toinen seikka, paljonko oli 90 luvun nousussa hyötyä devalvaatiosta ja paljonko Nokia ja sitä kautta elektroniikka teollisuuden glusterin ilmiömäisestä noususta. Ei se ollut silloin bulkkia mikä kaipasi devalvaatiota.
 
Back
Ylös Bottom