Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Kommentoin vieläkin, vaikken mielestäsi saisi.

EUssa on vaan aika hankalaa pienen maan velkaantua omassa valuutassaan, koska ymmärtääkseni ei voida kilauttaa kaverille keskuspankissa laittaa painokoneet laulamaan. Jos jokin EU-maa ajautuu krooniseen vaihtotaseen alijäämään, niin mitä muuta siitä voi seurata pitkällä aikavälillä kuin kyvyttömyys maksaa velkoja pois tai myöskään saada lainaa mistään lisää?

Kehittyvien maiden nopean talouskasvun takia EU-alue koettaa nousta jokaisesta taantumasta aina vaan vähemmän suhteellisesti ja globaalisti kilpailukykyisenä. Ilmiö on vain voimakkaampi, jos taantumassa tekohengitetään taloutta julkisella velalla ja työllistämällä ihmiset lainarahalla nollatuottovirkoihin. Selittäisitkö, miten tällainen ikiliikkuja voi toimia pidemmän päälle?
 
Mikään ei silti vain muuta sitä asiaa, että kysynnän ja rahavirtojen vähentymisestä johtuvaa taantumaa ei tulla korjaamaan leikkaamalla lisää rahavirtoja. No, miten niitä rahavirtoja saataisiin? Ottamalla velkaa; investoimalla ja kuluttamalla. Yksityistä sektoria ei tähän voi pakottaa, koska sen tuotto-odotukset ovat huonot ja velat on maksettava erääntyessä. Valtio taas ei voi tahtomattaan ajatua maksukyvyttömäksi omassa valuutassaan, minkä takia valtion olisi tehtävä alijäämäisiä budjetteja, jotta yksityinen puoli uskaltaisi investoida. Ts. valtion alijäämä tarkoittaa joko yksityisen tai ulkomaan sektorin ylijäämää. Minusta (ja ihan oikeasti, monen muunkin) mielestä valtion budjetit pitäisi tehdä kulloisenkin suhdanteen mukaan, jotta työllisyys saataisiin pidettyä korkeana ja inflaatio siedettävänä. Nyt taktiikkana näyttää olevan sisäinen devalvaatio ja kaikkien pyrkimys ylijäämäiseen julkiseen budjettiin ja vaihtotaseeseen. Katsotaan, miten käy.

Voiko sinusta julkinen sektori kuluttaa maan pois taantumasta? Minusta ainut keino päästä taas kasvu-uralle on se, että yksityinen sektori alkaa taas kasvamaan. Siihen auttaisi veronkevennykset ja sääntelyn poistaminen. Velkaantuminen voisi olla ok sillä tavalla, että verotusta kevennettäisiin ja erotus katettaisiin velalla. Kuten muutkin sanoivat, niin euro on vieras valuutta ja Suomi ei voi velkaantua loputtomiin vieraassa valuutassa. Postkeynesläisyys ei oikein toimi jos valtio ei voi kontrolloida valuuttaa. Nykypäivänä on myös globaalin kilpailun myötä se ongelma, että ulkomaille karanneet yritykset eivät enää tule takaisin. Paremmalla politiikalla metsäteollisuus jne. voisi vielä olla täällä.
 
Voiko sinusta julkinen sektori kuluttaa maan pois taantumasta? Minusta ainut keino päästä taas kasvu-uralle on se, että yksityinen sektori alkaa taas kasvamaan. Siihen auttaisi veronkevennykset ja sääntelyn poistaminen. Velkaantuminen voisi olla ok sillä tavalla, että verotusta kevennettäisiin ja erotus katettaisiin velalla.

Niin on tehtykin ja se lie yleisin elvytyskeino länsimaissa. Toki infran parantaminen ym. voisi olla fiksua näin matalien korkojen aikana - nettotuotto olisi aika muikea pitkällä tähtäyksellä. Avaa vähän, mitä sääntelyä poistaisit ja miten se vaikuttaisi?*

Nykypäivänä on myös globaalin kilpailun myötä se ongelma, että ulkomaille karanneet yritykset eivät enää tule takaisin. Paremmalla politiikalla metsäteollisuus jne. voisi vielä olla täällä.

Jenkkilöissä on nyt se ilmiö, että firmat tosiaankin alkavat tulla takaisin. Jos kilpailuetu (Kiinan tms) on pienentynyt tarpeeksi, kannattaa tulla takaisin markkinoiden ääreen. Koneet tekevät yhä enemmän töitä ihmisten puolesta (mikä taas on johtanut palkkojen taantumaan USA:ssa ja pääoman tuoton kasvuun sen kustannuksella - Marx on kaivettu taas esiin :)

Ja metsäteollisuus pärjäsi enimmäkseen sääntelyn avulla - käytännössä protektionismin turvin. Se nostaa ko. teollisuuden tuotteiden kuluttajahintoja ja poisti kannustimia kehittää tuotantoa, eli erikoistua. Itse veikkaan että Suomen yritysten suurin ongelma on luovuuden puute. Tietotaitoa täällä olisi vaikka ulkomaille myydä mutta johtamispuolella mättää.
 
Vapauttaisin ainakin apteekit, taksit, linja-autoliikenteen, uhkapelit ja alkoholin myynnin. Katsoisin myös miten ruokakauppoja ja kioskeja saataisiin perustettua helpommin. Moni on puhunut työnverotuksen keventämisestä ja tuo olisi varmasti myös hyödyllistä.

Suomesta lähteneet yritykset ovat vientiyrityksiä ja kun tehtaat on rakennettu kehittyviin maihin, niin ei niitä siirretä enää takaisin Suomeen.
 
Jenkkilöissä on nyt se ilmiö, että firmat tosiaankin alkavat tulla takaisin. Jos kilpailuetu (Kiinan tms) on pienentynyt tarpeeksi, kannattaa tulla takaisin markkinoiden ääreen. Koneet tekevät yhä enemmän töitä ihmisten puolesta (mikä taas on johtanut palkkojen taantumaan USA:ssa ja pääoman tuoton kasvuun sen kustannuksella - Marx on kaivettu taas esiin :)
Asuntojen hintojen romahdus ja iso työttömyys on todellakin mahdollistanut valmistavan teollisuuden paluun USAan. Tuo kilpailukyky on löytynyt sekä ulkoisen että sisäisen devalvaation kautta. Työväestö on tajunnut, on parempi yhdessä työnantajan ja liittovaltion kanssa taistella ulkomaista kilpailua vastaan ja tehdä töitä, kuin taistella työnantajaa vastaan, lentää ulos kotoa ja terveydenhuollon piiristä mitättömien sosiaalitukien varaan. Ei tuo nyt ihan Marxin opeilta kuulosta?

Suomessa ei tuo ulkoinen devalvaatio onnistu, kämpät jatkavat kallistumistaan eikä kilpailukyvyn parantamiseen sisäisen devalvaation, työvoimalainsäädännön tai yritysverotuksen keinoillakaan näytä olevan tahtoa.
 
Suomesta lähteneet yritykset ovat vientiyrityksiä ja kun tehtaat on rakennettu kehittyviin maihin, niin ei niitä siirretä enää takaisin Suomeen.

Niinpä. Ei suomessa ole sisämarkkinoita jonne palata.

SIC-:n listan lisäksi rukkaisin työttömyyskorvauksen yrittämistä suosivaksi, yritysten voittoverotuksen viron malliseksi, mikroyritysten sivukulut progressiivisiksi ja mikroyrityksille joustavamman mahdollisuuden palkata, lomauttaa ja irtisanoa porukkaa.

Kaiken tämän lisäksi pistäisin kaikki yliopistojen taloustieteilijät ja professorit muutaman vuoden TET -kurssille :D
 
Vapauttaisin ainakin apteekit, taksit, linja-autoliikenteen, uhkapelit ja alkoholin myynnin. Katsoisin myös miten ruokakauppoja ja kioskeja saataisiin perustettua helpommin.

Hienoa, konkretiaa: kiitos :) Apteekit, taksit ja linja-autoliikenne - samaa mieltä. Jonkinlainen nopea akkreditointi pitäisi olla kuluttajansuojan ja transaktiokustannusten minimoimiseksi vuoksi kuitenkin kehittää ainakin apteekeille ja ehkä liikenteelle (tuoteturvallisuus, hinnoittelun läpinäkyvyys). Ei kuitenkaan mitään harkinnanvaraista lupamenettelyä vaan selvä kaikille avoin tapa. Ruokakauppatoiminta taitaa olla kaavoituskysymys enimmäkseen, ja jotain pitäisi tehdä jo olemassaolevalle oligopoliasetelmalle, joka estänee implisiittisesti uusien yrittäjien (tai ketjujen) tuloa. Hieman kuin rakennustoiminta - pk-seudulla rakentaminen on jokseenkin ilmaista rahaa - missä ulkomaiset toimijat, kuitenkin? Helsingissäkin on vapaata rakennusoikeutta olemassa jota ei kuitenkaan käytetä vaikka hinnat ovat huippukorkeat. Something fishy goin' on.

Moni on puhunut työnverotuksen keventämisestä ja tuo olisi varmasti myös hyödyllistä.

Työn tarjonta on itse asiassa aika jäykkää verotukseen nähden, ns. tarjonnan hintajousto on melkein nolla (työtä tarjotaan melkeinpä millä hinnalla vain). Itse siirtäisin verotusta pois kulutushyödykkeistä, joka on samalla euroalueen ulkopuolisten tuotteiden tuontivero, ns. renttien verotukseen. Rent on taloustieteissä ikäänkuin ilmainen voitto - windfall. Tällaista on esim. asunnon tai maan arvonnousu ilman sen kunnon tai tason parannusta. Tällainen voitto tai tuotto ei ole kytköksissä mihinkään arvoa tuottavaan työhön tai toimintaan. Saksassa näin toimitaankin jo, esim. kiinteistön ansioton arvonnousu verotetaan pois.

Suomesta lähteneet yritykset ovat vientiyrityksiä ja kun tehtaat on rakennettu kehittyviin maihin, niin ei niitä siirretä enää takaisin Suomeen.

Tehtaita voidaan kyllä sulkea ulkomailla ihan samalla tavalla kuin Suomessakin, ehkä helpommin jopa, koska siellä on vähemmän oikeuksia työntekijöillä (halvempaa irtisanoa). Yritys kannattaa siirtää tätä nykyä Kaukoitään jos olettaa sinne syntyvän uutta kuluttajapohjaa. Kehittyvät markkinat ovat pahamaineisen epävakaita ja jos kasvu siellä tyrehtyy, pääoma vilahtaa takaisin länteen naps vain. Näin kävi 1990-luvulla viimeksi.
 
Yksityistä sektoria ei voi pakottaa investoimaan mutta eikö sitä voisi edes yrittää innostaa investoimaan ?

Suomessa tehdyt päätökset ei kyllä mitenkään innosta investointeihin. Julkisen sektorin pitää tukea kysyntää ja investointeja kun yksityinen sektori yskii mutta eikö ole tyhmää nollasummapeliä että tulonsiirroilla (alv korotus, palkkaverojen korotukset) siirretään koko ajan yksityisen sektorin kulutus mahdollisuuksia julkiselle ?

Onhan se tyhmää, mutta tällaista touhua harjoitetaan, koska tahot kuten Raimo Sailas pitävät välttämättömänä, että julkisen sektorin budjetin tulee olla tasapainossa.

Aina törmätään lauseeseen vieraassa valuutassa velkaantuminen. Ymmärränkö oikein että kaikkien julkisen sektorin kasvun puolustajien mielestä suomen tulisi erota Eu:sta ja ottaa oma valuutta ? Toki jos niin tai näin niin sitten noin, mutta tällä hetkellä elämme tätä eu todellisuutta ja valtion velkaantumista ja julkisen sektorin kulutuksen lisääntymistä tässä todellisuudessa vastustan.

Ei eurosta eroaminen ole välttämätöntä, koska eurojärjestelmää on mahdollista muuttaa täysijärkisempään suuntaan. Pitkällä aikavälillä varmaan tarvittaisiin Yhdysvaltoja vastaavia liittovaltiorakenteita (Treasury yms), mutta lyhyelläkin aikavälillä (ilman perustamissopimusmuutoksia) järjestelmää on mahdollista ruuvata järkevämmäksi.

Suomi olisi kyllä todennäköisesti pärjännyt omalla kelluvalla valuutallaankin. Länsinaapurilla on hyviä kokemuksia asiasta 90-luvun alusta lähtien, kun Ruotsi luopui kiinteästä valuuttakurssista eli käytännössä "vahvan kruunun" politiikasta.

Hupaisaa tosin on se, että sielläkin leikataan nyt julkista kulutusta, koska mistä sitä tietää onko 35 prosentin julkisen velan suhde BKT:hen riittävän alhainen... :face:

Mutta näiden EU-tason institutionaalisten muutosten lisäksi kaipaisin esimerkiksi Suomessa ja Euroopan maissa kehitystä suoran demokratian saralla. Täällä ei juuri ole kehitystä tapahtunut sitten valitsijamiesmenettelyn poistamisen jälkeen. Nojoo, kansalaisaloite saatiin vihdoin viimein, mutta senkään hyväksymisestä tai hylkäämisestä ei päätä kansalaiset vaan edustajat. Suora demokratia näyttää olevan suhteellisen hyvä keino pitää poliittikkojen ja virkamiesten sekoiluja hallinnassa.
 
Ei eurosta eroaminen ole välttämätöntä, koska eurojärjestelmää on mahdollista muuttaa täysijärkisempään suuntaan. Pitkällä aikavälillä varmaan tarvittaisiin Yhdysvaltoja vastaavia liittovaltiorakenteita (Treasury yms), mutta lyhyelläkin aikavälillä (ilman perustamissopimusmuutoksia) järjestelmää on mahdollista ruuvata järkevämmäksi.

Suomi olisi kyllä todennäköisesti pärjännyt omalla kelluvalla valuutallaankin. Länsinaapurilla on hyviä kokemuksia asiasta 90-luvun alusta lähtien, kun Ruotsi luopui kiinteästä valuuttakurssista eli käytännössä "vahvan kruunun" politiikasta.

Kounterfaktuaalisesti (oikeasti onko sille suomennosta edes?) Suomen olisi pitänyt ehdottomasti liittyä muiden Pohjoismaiden kanssa valuuttaunioniin - samat instituutiot, samanlainen ajatus yhteiskunnan rakenteista ja about sama elinkeinoelämän rakenne. Toki vapaakauppa olisi voitu hoitaa ihan samoin Euroopan kanssa kuin nykyisin, mutta eipähän olisi nykyisenkaltaista erittäin jäykkää raha- ja finanssipolitiikkaa riesana. Euron ongelma alkaa olla itse asiassa Saksa eikä kriisimaat. Tosin syvempi liitto Pohjoismaiden kanssa vahvistaisi ruotsin kielen asemaa, joka lie se pahin peikko monille tälläkin forumilla ;)
 
Eli koko budjettivaje tulisi ottaa velkana ?

Väistämättähän budjettivaje tarkoittaa sitä, että velkaannutaan?

Kounterfaktuaalisesti (oikeasti onko sille suomennosta edes?) Suomen olisi pitänyt ehdottomasti liittyä muiden Pohjoismaiden kanssa valuuttaunioniin - samat instituutiot, samanlainen ajatus yhteiskunnan rakenteista ja about sama elinkeinoelämän rakenne. Toki vapaakauppa olisi voitu hoitaa ihan samoin Euroopan kanssa kuin nykyisin, mutta eipähän olisi nykyisenkaltaista erittäin jäykkää raha- ja finanssipolitiikkaa riesana. Euron ongelma alkaa olla itse asiassa Saksa eikä kriisimaat. Tosin syvempi liitto Pohjoismaiden kanssa vahvistaisi ruotsin kielen asemaa, joka lie se pahin peikko monille tälläkin forumilla ;)

Mä olen alkanut epäilemään kaikkien tällaisten yhteisvaluuttaviritelmien järkevyyttä. Ennen euron käyttöönottoa laskettiin, että valuutanvaihtokustannukset veivät 0,5 prosenttia euroalueen BKT:sta. Minä sanoisin, että välttämätön paha.

Yksi etu mikä eurosta on, liittyy euron reservivaluuttastatukseen ja siihen että sitä käytetään kansainvälisessä kaupassa. Näin keskuspankkien ei tarvitse huolehtia valuuttareservien ylläpitämisestä, josta taas täytyisi pitää huolta, jos operoitaisiin Suomen markalla. Tosin Ruotsilla ei tässä 20 vuoden aikana ole tainnut olla mitään ongelmia valuuttareservien kanssa kiinteästä valuuttakurssista luopumisen jälkeen (vahvan kruunun puolustaminen oli ajanut Riksbankenin valuuttareservit lähes nolliin).
 
Hupaisaa tosin on se, että sielläkin leikataan nyt julkista kulutusta, koska mistä sitä tietää onko 35 prosentin julkisen velan suhde BKT:hen riittävän alhainen... :face:

Mutta näiden EU-tason institutionaalisten muutosten lisäksi kaipaisin esimerkiksi Suomessa ja Euroopan maissa kehitystä suoran demokratian saralla. Täällä ei juuri ole kehitystä tapahtunut sitten valitsijamiesmenettelyn poistamisen jälkeen.

Mikä on mielestäsi paras tilanne:
a) valtiolla on mahdollisimman vähän velkaa
b) valtiolla on mahdollisimman paljon velkaa
c) valtiolla on joku tietty määrä velkaa (mikä tämä määrä on)
d) valtion velan määrällä ei ole merkitystä
 
Mikä on mielestäsi paras tilanne:
a) valtiolla on mahdollisimman vähän velkaa
b) valtiolla on mahdollisimman paljon velkaa
c) valtiolla on joku tietty määrä velkaa (mikä tämä määrä on)
d) valtion velan määrällä ei ole merkitystä

Valtion velan määrän voi ajatella olevan ei-harkinnanvarainen kysymys, joka määräytyy tämän perusteella:
Finanssipolitiikan ohjaava voimana tulisi olla sen vaikutus talouteen ja budjettia tulisi hallita sen mukaisesti, eli budjetin tasapainotus ei ole itsessään tärkeää.

Budjettimenot tulisi asettaa halutun taloudellisen toimeliaisuuden tason mukaan, ja veroja tulisi kerätä niiden taloudellisten vaikutusten vuoksi eikä valtion tuloja varten.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Funktionaalinen_finanssi
 
Oon vähän huono taloustieteissä. Mutta jos veroja ei koroteta, menoja ei leikata eikä lainaa ei oteta niin mitä jää jäljelle ?

No jotain omaisuuden realisointia mutta sillä ei varmaan pitkälle pötkitä.

Nyt en ymmärrä miksi kirjoitit tuohon, että "lainaa ei oteta"? Tuollahan se budjettivaje nimenomaan rahoitetaan. Kai otat huomioon, että valtion vuotuinen kulutus selviää vasta sen vuoden lopussa? Eli jos on ollut alijäämäinen budjetti, niin tällöin on otettu velkaa sen alijäämän rahoittamiseksi? Jos on ollut ylijäämäinen budjetti, niin valtio on kerännyt verotuloina enemmän kuin se on kuluttanut? (Vähän yksinkertaistettuna.)
 
Yksityistä sektoria ei voi pakottaa investoimaan mutta eikö sitä voisi edes yrittää innostaa investoimaan ?

Suomessa tehdyt päätökset ei kyllä mitenkään innosta investointeihin. Julkisen sektorin pitää tukea kysyntää ja investointeja kun yksityinen sektori yskii mutta eikö ole tyhmää nollasummapeliä että tulonsiirroilla (alv korotus, palkkaverojen korotukset) siirretään koko ajan yksityisen sektorin kulutus mahdollisuuksia julkiselle ?
Yritykset eivät juuri sen takia investoi, koska tulevaisuuden voitto-odotukset ovat huonot. Tämän varmaan tiesitkin. Talouden ja tuotannon rahavirtojen kasvaessa ovat investoinnitkin todennäköisesti kannattavampia, kun ylijäämää kertyy yksityiselle sektorille. Tämä ylijäämä taas tarkoittaa julkista tai ulkomaan sektorin alijäämää, joista viimeisen pelivara ja kontrollointi ei kovin pitkälti ole vaikutettavissa. Yleensäkin taloudellisen aktiivisuuden lisääntyminen vaatii uusia velkasuhteita, joita taantumassa yksityinen sektori ei ole valmis tekemään tarpeeksi kokonaiskysynnän kasvattamiseksi. Valtion olisi tässä kohtaa huolehdittava taloudellisen toimeliaisuuden kasvattamisesta, eli (paha sana tulossa) tehtävä alijäämäisiä budjetteja, velkaannuttava. Yritys voi ajatua maksukyvyttömäksi, mutta ei valtio rahan liikkeellelaskun säätelijänä, niin miksi ei käyttää tätä hyväksi?

Aina törmätään lauseeseen vieraassa valuutassa velkaantuminen. Ymmärränkö oikein että kaikkien julkisen sektorin kasvun puolustajien mielestä suomen tulisi erota Eu:sta ja ottaa oma valuutta ? Toki jos niin tai näin niin sitten noin, mutta tällä hetkellä elämme tätä eu todellisuutta ja valtion velkaantumista ja julkisen sektorin kulutuksen lisääntymistä tässä todellisuudessa vastustan.
Itse en ota kantaa, olisko eroaminen parempi kuin mukana pysyminen, kun en tarkkaan vaikutuksia tiedä. Riippuu myös siitä, mitä muutoksia nykyiseen valuuttaunioniin ollaan tekemässä vai tehdäänkö mitään. Todennäköisesti valtioiden välisiä tulonsiirtoja lisätään, niin kauan kuin poliitikkojen perse kestää. Ehkä tuollainen, oliko se narrisonin vai ibnzn ehdottama, Pohjoismaiden valuuttaunioni olisi toimiva. Isoja asioita, joihin liittyy muutakin kuin taloudellisia näkökohtia.

Kommentoin vieläkin, vaikken mielestäsi saisi.

EUssa on vaan aika hankalaa pienen maan velkaantua omassa valuutassaan, koska ymmärtääkseni ei voida kilauttaa kaverille keskuspankissa laittaa painokoneet laulamaan. Jos jokin EU-maa ajautuu krooniseen vaihtotaseen alijäämään, niin mitä muuta siitä voi seurata pitkällä aikavälillä kuin kyvyttömyys maksaa velkoja pois tai myöskään saada lainaa mistään lisää?
Kyllähän sä tiedät asioista! Tuohan nykymenossa onkin hullunkurista, että Euro-mailla on yhteinen ja oma valuutta, jonka liikkeellellelaskija, EKP, elää mandaatillaan jotain omaa todellisuuttaan. Asia voitaisiin muuttaa, mutta poliittista tahtoa ei löydy (Saksa?).

Kehittyvien maiden nopean talouskasvun takia EU-alue koettaa nousta jokaisesta taantumasta aina vaan vähemmän suhteellisesti ja globaalisti kilpailukykyisenä. Ilmiö on vain voimakkaampi, jos taantumassa tekohengitetään taloutta julkisella velalla ja työllistämällä ihmiset lainarahalla nollatuottovirkoihin. Selittäisitkö, miten tällainen ikiliikkuja voi toimia pidemmän päälle?
Perseestähän se on, että haluavat tuolla kolmannessa maailmassa nostaa elintasoaan ja tehdä samoja töitä kuin me. Ei auta kuin kilpailla. Ymmärrän kyllä sinun ja muiden tämän ketjun häkämiesten ärtymyksen siihen, että julkisella sektorilla on kiistämättä jäykkyyksiä, ongelmia ja byrokratiaa kansalaisia kohtaan, joiden ylläpito revitään yksityiseltä sektorilta. Sen takia niitä rakenteellisia uudistuksia kaivataankin pidemmällä tähtäimellä. Mutta kyllä julkinen puoli ja budjetilla pelaamisella on ehdottomat positiiviset potentiaalinsa myös.

Voiko sinusta julkinen sektori kuluttaa maan pois taantumasta? Minusta ainut keino päästä taas kasvu-uralle on se, että yksityinen sektori alkaa taas kasvamaan. Siihen auttaisi veronkevennykset ja sääntelyn poistaminen. Velkaantuminen voisi olla ok sillä tavalla, että verotusta kevennettäisiin ja erotus katettaisiin velalla.
Tämähän olisikin elvyyttämistä, kun annettaisiin yksityiselle sektorille mahdollisuus kerryttää ylijäämiä! Taitaa olla vain suht yksipuolista tutkimusta sen puolesta, että elvyyttävä finanssipolitiikka on toimivampaa kuin verojen leikkaus, kun halutaan lisätä kokonaiskysyntää omassa valtiossa. Tietysti on myös siitä kiinni, puhutaanko kulutus- vai tuloveroista ja kuinka paljon valtio käy ulkomaankauppaa. Minäkin haluan nähdä pienemmän ja ketterämmän julkisen sektorin tulevaisuudessa sekä saada enemmän vapauksia ja mahdollisuuksia yksilönä. En silti kiistä, etteikö julkisella sektorilla ole tärkeä rooli suhdannepolitiikassa.
Kuten muutkin sanoivat, niin euro on vieras valuutta ja Suomi ei voi velkaantua loputtomiin vieraassa valuutassa. Postkeynesläisyys ei oikein toimi jos valtio ei voi kontrolloida valuuttaa. Nykypäivänä on myös globaalin kilpailun myötä se ongelma, että ulkomaille karanneet yritykset eivät enää tule takaisin. Paremmalla politiikalla metsäteollisuus jne. voisi vielä olla täällä.
Rakenteellisia uudistuksia toitotetaan niin kriisimaissa kuin täällä Suomessakin, mutta mitään vikaa ei ilmeisesti nähdä valuuttaunionin rahoitusinstituutioissa, saati vaadita niihin muutoksia. Ennemmin lähtisin muuttaman Euro-alueen pelisääntöjä kuin odottelemaan, että jäsenmaat kiduttavat itsensä hengiltä.

Aika työlästä tämä kirjoitteleminen pitkästä aikaa :)
 
Suomi kun ei pysty Euroopan mitassa tekemään muuta, kuin ehkä tönimään omaa talouttaan joko hieman ylöspäin (vaje kasvanee siitä ikävä kyllä) tai reilusti alaspäin, ei pitkän tähtäyksen ratkaisu voi oikein lähteä täältä. Sen voisi tehdä, että alkaisi tuo meidän akatemia + poliittinen johto painostamaan EKP:tä ja komissiota vähän edistämään Pohjois-Euroopan kevyttä inflatoimista, tyyliin 4-5% /vuosi. Saksa pitäisi saada mukaan, muuten ei tule mitään. Tällä ratkaisulla E-Eurooppa saisi vähän kiinni kilpailukyvystä pikkuhiljaa, sillä siellä ansiotasot pysyvät paikoillaan tai laskevat vielä pitkän aikaa. Eurokin heikentyisi ja se auttaisi Suomea kummasti. Nimellinen velkataakkakin alkaisi sulaa vauhdilla, sillä jos päästäisiin reaaliseen kasvuun kiinni, tarkoittaisi se 5% inflaatiovauhdilla jotain 7-8% vuosittaista nimellistä kasvua ja velkahan on aina nimellinen => korkokustannukset tippuisivat kovaa kyytiä.
 
Joku oli tonne toiseen threadiin postannut dokkarin Espanjan tilanteesta. (Linkki Areenaan.) Tuli katseltua se tässä yksi ilta ja tuosta näkyy kyllä kuinka perseellään tuon maan kulttuuri on. Mukaan mahtuu sekä poliitikkoja, virkamiehiä, yrityksiä jne. Jos Espanjalla olisi edelleen oma valuutta niin tuollaiset päin persettä kohdistetut investoinnit tarkoittaisivat heikkoa kasvua ja rajua inflaatiota. Kun maalla ei ole vahvoja demokratian perinteitä suoran kansalaisvallan osalta niin kansalaiset eivät näytä osaavan ottaa sitä valtiovaltaa valvovaa roolia joka heille viimekätisesti kuuluu. En ymmärrä miten voitiin luottaa vain siihen, että yhteinen valuutta käyttöönottamalla noiden maiden kulttuuri muuttuisi ei-korruptoituneeksi jne. Näitä ongelmia ratkomaan tarvittaisiin oikeasti sellaisia valtiomiehiä joita tulee ehkä kerran vuosisadassa. Onneksi Suomella on ykkösketju, tai peräti Dream Team, kentällä.

9qbce1.jpg
 
Back
Ylös Bottom