Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


^ olisko sitten parempi jos sut laitettaisiin jollekin "näin haet töitä" -koulutukselle?

En oo muuten tiennytkään että työkkäristä on saanut töitä, jotenkin kuvitellut aina että itse joutuu hakemaan.
 
D.Yates sanoi:
^ olisko sitten parempi jos sut laitettaisiin jollekin "näin haet töitä" -koulutukselle?

En oo muuten tiennytkään että työkkäristä on saanut töitä, jotenkin kuvitellut aina että itse joutuu hakemaan.
Click to expand...

Haluaisinkin apua töiden/kurssien hakemiseen tietävältä ammattilaiselta. Kun on terveydellisiä esteitä, niin voisivat neuvoa eteenpäin, etten turhaan mene sellaiselle alalle mille en sovellu.
Kävin turhaan linja-auton kuljettajan koulutusta, kunnes selvisi etten terveydentilan takia voi tehdä sitä työtä.
 
Jerkko sanoi:
Kannattaa tosiaan lukea se koulutusleikkausten kokonaisuus ja mista se muodostuu, ennenkuin huudellaan kuinka leikataan vaarin.
Esimerkiksi -75 miljoonaa pullataikinan lailla paisuneesta hallinnosta yhdistamalla toimintoja, korvamerkityt tuet parille yliopistolle -30 milj, rakenteelliset uudistukset 2. asteen opetukseen -190milj (esim. osa tutkinnoista takaisin 2-vuotiseksi kenties, ei tarkennettu), ryhmäkoon pienentämiseen myönnettävistä avustuksista luopuminen -30milj, subjektiivisen päivähoidon osittainen poisto -54milj. Jne.
Click to expand...

Vaikuttaa siltä, että PM "tuottavuusloikka" hoituu työajan pidennyksellä? Muuten sitten leikataan, noh, mielenkiinnolla odotan, että 600 miljoonan leikkaukset opetuksesta vetävät talouden nousuun, mutta etpä sinäkään nyt osannut muuta kuin luetella leikkauskohteita. Ja leikkaamallahan sitä "nousuun" lähdetään, kuten periferian esimerkit meille osoittavat.

Eikä taloustiede ylipäätään osaa antaa mitään leikkausten oheisvaikutuksista, mutta about 5-10 vuoden sisällä nähdään sitten empiirisesti, miten Suomi lähti nousuun :D

Missähän on sisäinen devalvaatio toiminut, jota voisi verrata Suomen tilanteeseen?
 
En mina ole vaittanytkaan, etta leikkauksilla nousee mikaan. Se on vain osa pakollista budjettivajeen paikkaamista, jos siina samalla viela vahan toiminta tehostuu ja jarkevoittyy niin parempi niin.

Niinkuin sanoin, ei kai ole mitaan vertailukohdetta lahihistoriasta, kun vastaavaa tilannetta euroalueella ei ole ollut. Irlanti ja Espanja lienee aika lahella, romahduksen jalkeen nyt lahteneet uuten nousuun. Toivottavasti ihan niin alas ei vajota, kun eihan se meno siella kovin haavia ole, jos tyopaikkaa ei ole. Mutta eihan se elvytyskaan mikaan oppikirjaesimerkki ole, Japanin talous on kasvanut keskimaarin 0.5% viimeisen 35 vuoden aikana eli aika jaista on ollut meno elvyttamalla ja valtion velka on 200%.
 
Jerkko sanoi:
Kannattaa tosiaan lukea se koulutusleikkausten kokonaisuus ja mista se muodostuu, ennenkuin huudellaan kuinka leikataan vaarin.

Esimerkiksi -75 miljoonaa pullataikinan lailla paisuneesta hallinnosta yhdistamalla toimintoja, korvamerkityt tuet parille yliopistolle -30 milj, rakenteelliset uudistukset 2. asteen opetukseen -190milj (esim. osa tutkinnoista takaisin 2-vuotiseksi kenties, ei tarkennettu), ryhmäkoon pienentämiseen myönnettävistä avustuksista luopuminen -30milj, subjektiivisen päivähoidon osittainen poisto -54milj. Jne.
Click to expand...

2-vuotinen ammattitutkinto vaatisi tiukempaa aikataulua pitäisi tiivistää kaikki kolmen vuoden asiat 2 vuoteen, nykyinen järjestelmä on jaettu että vuodessa 40 OV. Miten siinä sitten sumplittais kaikki kahteen vuoteen? 60 ov per vuosi? 1 OV = 40 tuntia opiskelua viikossa yhteensä tiettyä ainetta. Tässä pitää ottaa huomioon myös arviointiasteikko nykyistä 1-3 asteikkoa kritisoitiin mm. Aamulehdessä hyödyttömäksi eikä kerro mitään mm .työnantajalle http://www.aamulehti.fi/ihmiset/1194984592992/artikkeli/puheenaihe+arviointi+ei+kerro+mitaan.html

Arviointiasteikolla noteerattiin vielä seuraavanlaisesti: "suuri osa ammattiin valmistuneista ei osaa yhtään mitään." kaks piippuinen juttu ykkösen saa olemattoman helposti kakkosen jos vähän tekee jotain kolmonen on niin ja näin, vaatii välillä vähän enemmän töitä.
 
E: Samalla jos ammattituktintoa lyhennettään 2-vuoteeen tulisi myös lukio lyhentää kahteen vuoteen, tasa-vertaisuuden vuoksi.
 
Jarjestelma ammattikoulussa oli varsin toimiva kun siella itse olin 2000-luvun alussa ja tutkinnot olivat viela osittain 2-vuotisia, jonka jalkeen kaikki tutkinnot muutettiin 3-vuotisiksi. Ainut asia, joka kaytannossa muuttui, oli ensimmaisen vuoden teoriaopinnot, jotka kaytannossa tulivat kaikille samaksi. Ennen sita esim kone, metalli, auto ja raksapuolella oli paljon vahemman matemaattisia, kielen yms "sivistavia" teoriaopintoja ja siten tutkinto kesti 2v. Ei siis vaikuttanut ammattitaitoon millaan tavalla. Ainoastaan elektroniikka- ja sahko/tietotekniikka linjat olivat 3-vuotisia, joka oli jotenkin perusteltua vaativampien matemaattisten opintojen takia. Ne ketka ovat kiinnostuneita jatko-opinnoista, voisivat kayda ammattilukion, ihan kuten nykyisinkin.

Tassa taas huomaa, kuinka historia unohtuu ihmisilta. Itse muistan kuinka opiskelijat kirosivat tuota 3. vuotta, kun se koettiin taysin turhana. Samalla voitaisiin palauttaa arvosteluasteikko 1-5:een, joka myos oli paljon toimivampi.
 
D.Yates sanoi:
^ olisko sitten parempi jos sut laitettaisiin jollekin "näin haet töitä" -koulutukselle?

En oo muuten tiennytkään että työkkäristä on saanut töitä, jotenkin kuvitellut aina että itse joutuu hakemaan.
Click to expand...

On se uskomaton määrä rahaa mitä Suomessa käytetään ettei vaan pääsisi muodostumaan ihan palkallisia työpaikkoja.


Jerkko sanoi:
En mina ole vaittanytkaan, etta leikkauksilla nousee mikaan. Se on vain osa pakollista budjettivajeen paikkaamista, jos siina samalla viela vahan toiminta tehostuu ja jarkevoittyy niin parempi niin.

Niinkuin sanoin, ei kai ole mitaan vertailukohdetta lahihistoriasta, kun vastaavaa tilannetta euroalueella ei ole ollut. Irlanti ja Espanja lienee aika lahella, romahduksen jalkeen nyt lahteneet uuten nousuun. Toivottavasti ihan niin alas ei vajota, kun eihan se meno siella kovin haavia ole, jos tyopaikkaa ei ole. Mutta eihan se elvytyskaan mikaan oppikirjaesimerkki ole, Japanin talous on kasvanut keskimaarin 0.5% viimeisen 35 vuoden aikana eli aika jaista on ollut meno elvyttamalla ja valtion velka on 200%.
Click to expand...

No Espanjassa on varaa noustakin yks 20 vuotta ennenkuin ne on mitenkään länsimaisella tasolla. Kyykkäys oli syvä ja työttömyys maassa on ihan tähtitieteellisen suuri. Vaikea siellä on työllistyä kun työttömyys huitelee 25 ja 30 prosentin välissä.

Sitä mikä todellinen työttömyys siellä on vs ilmoitettu (Suomessa tässä on isohko gap) voihan se olla et todellinen ei olisi paljoa pahempi kuin ilmoitettu toisin kuin täällä ja tilanteen olevan edes jollain lailla kohtuullinen.. Mutta paha sen on joka tapauksessa.

Japani on ollutkin todella vauras ja rikas maa suorastaan aikoinaan. Ei se kehitysmaa ole vieläkään..

Se talouskasvu kun on johdannaista teknisestä kehityksestä ja kun maa on jo huipulla niin silloin kasvun saanti on vaikeampaa, teknologisen kehityksen ja tuottavuuden kautta on vaikea kehittää kasvua jos taso on valmiiksi jo maailman huippua. Meinaan köyhemmän maan kasvu voi olla muun muassa sitä että kopioidaan miten toiset tuotteitaan ja palveluitaan kehittää ja ensiliikkuja joutuu oikeasti alusta asti itse kehittämään ihan nollasta tuottavampia juttuja kuin mitä muilla. Sen sijaan keskituloiset maat voi ottaa rikkaimpia kiinni koska tietotaito sen tekemiseksi on olemassa. Sen sijaan jos halutaan rikkaimmista maista saada voimakasta kasvua on mentävä teknologisesti aivan uusille vesille.


Ei sitä kestävää 35 vuoden kasvua saa rahapoliittisella pelleilyllä vaan innovaatioiden ja teknologisen etumatkan turvin
 
Jerkko sanoi:
Jarjestelma ammattikoulussa oli varsin toimiva kun siella itse olin 2000-luvun alussa ja tutkinnot olivat viela osittain 2-vuotisia, jonka jalkeen kaikki tutkinnot muutettiin 3-vuotisiksi. Ainut asia, joka kaytannossa muuttui, oli ensimmaisen vuoden teoriaopinnot, jotka kaytannossa tulivat kaikille samaksi. Ennen sita esim kone, metalli, auto ja raksapuolella oli paljon vahemman matemaattisia, kielen yms "sivistavia" teoriaopintoja ja siten tutkinto kesti 2v. Ei siis vaikuttanut ammattitaitoon millaan tavalla. Ainoastaan elektroniikka- ja sahko/tietotekniikka linjat olivat 3-vuotisia, joka oli jotenkin perusteltua vaativampien matemaattisten opintojen takia. Ne ketka ovat kiinnostuneita jatko-opinnoista, voisivat kayda ammattilukion, ihan kuten nykyisinkin.

Tassa taas huomaa, kuinka historia unohtuu ihmisilta. Itse muistan kuinka opiskelijat kirosivat tuota 3. vuotta, kun se koettiin taysin turhana. Samalla voitaisiin palauttaa arvosteluasteikko 1-5:een, joka myos oli paljon toimivampi.
Click to expand...


1-5 olisi parempi, ja samalla myös voisi olla tiukempi kuten sanoin niin ammattikoulussa ykkösen saa onnettomin perustein riittää että on läsnä, kakkosen saa kun vähän ees yrittää..

Teoriaa ammattikoulu vaatii mielestäni enemmän alasta riippuen toki, ensin pitää tietää mitä tekee ja sitten kun tietää perusteet opettelee käytännön. Toisaalta ehkä tuohon ammattitaidottomuuden puutteeseen voi olla osa syynä tuo arviointi asteikko joka ei tosissaan kerro mitään kun ei vaadi suunnatonta raketti tiedettä/ panostusta saada todistus täyteen kakkosia, kolmosessa vaatii ehkä eniten yritteliäisyyttä ja innokkuutta yms. Mutta pelkkä käytännön osaavuus ei yksinään riitä, osaavuus vaatii myös teoreettista tietoa, sen vuoksi en tiedä miten tuo kaks vuotinen on ennen toiminut ja miten se nyt tulisi toimimaan.

Tietenkin porkkanana on nopeampi valmistuminen ja nopeammin työelämään.
 
Noniin, ja nyt alkaa ne työmarkkinoiden normipurkutalkoojoustojen ongelmat lainsäädännön kanssa.

http://www.hs.fi/politiikka/a1433473460556

Onse sisäinen devalvaatio yks suuri märkä päiväuni, kun todellisuus lyö päin naamarii. :D

Mut toivottavasti onnistuu loikat ja suomi nousuun, ylijäämäiset taseet ja budjetit ym.

e. http://www.hs.fi/talous/a1433470548406

Alkaako tästä jo nyt paistamaan läpi tämä PM:n valtio on yritys -mentaliteetti ? Miten porukka (media) on vielä aikalailla messissä tämän säheltämisen kanssa?
 
Miten ihmeessä irtisanominen ja perustuslaki liittyvät toisiinsa?

Eikös irtisanominen ole työlainsäädännön alainen asia? Mitä eduskunta voi siis muuttaa?
 
Jerkko sanoi:
Joo, jos se hoidettaisiin USA:n malliin ja valuutta ei olisi euro ja olisi jonkin sortin sisamarkkinat niin elvytys voisi jopa olla toimivaa.

Ja kun uskottava USA:n mallinen toimiva elvytys vaatisi niin valtavia summia, etta hankala Suomen sellaista olisi toteuttaa, velkasuhde kun menisi taivaisiin ja rahat kun tulisi jostain euroalueelta, niin kuinka kavisi korkomenojen? Vaikka kuinka tekisi mieli uskoa tuohon niin kaytannossa on niin mahdoton yhtalo Suomelle jaykkine tyomarkkinoineen, etta elvytys olisi todennakoisesti enemmankin pysyvaa tekohengitysta, kuin vanhan jatin nostamista uuteen juoksuun, malliin USA.
Click to expand...
Siis mikä toimiva USA:n elvytys? Puhutko siis dollareiden painamisesta? Loputtomista QE.sta? Ei ole parantanut USAn realitaloutta lainkaan ja johtaa vain kohta seuraavaan finanssikriisiäkin pahempaan taantumaan. Dollari romahtaa vääjäämättä.
 
Mitäs porukka on mieltä, miten sisäinen devalvaatio nyt pitäisi tehdä? Vai onko sitä edes syytä tehdä?

Vähän huvittaa kun jotkut tahot paasaa että työn tuottavuutta pitäisi parantaa tai että tarvitaan uusia ja parempia tuotteita. Kyllä näiden kommenttien myötä varmasti yhtiöiden hallituksissa silmät aukeavat, tuottavuus paranee ja uusia menestystuotteita tulee markkinoille solkenaan. :rolleyes:
Ei sillä, oikeassa toki tavallaan ovat. Mutta jokseenkin takaperoisesti ajattelevia.

On muuten Lasse Laatusen ja Lauri Ihalaisen haastis Talouselämässä. Myöntävät suoraan että vuoden 2008 Sari Sairaanhoitaja -kierros lähti lapasesta. Pahasti.
 
En mä tiedä mitä se sisäinen devalvaatio muuta tekisi kuin isot firmat painaisi samassa suhteessa väkeä pihalle. Eli toisinsanoen se valuisi viivan alle. Se onko tässä mitään väärää on eri juttu, mutta miten tämä edesauttaa kilpailukykyä onkin ihan taas toinen asia.

En edelleenkään ole vakuuttunut siitä miten meidän vientiyritysen kilpailukyky on niin oleellisesti kiinni palkkakuluista, että tämä mitään ratkaisisi? Väitän että enempi kyse siitä että halutaan lisää hyvä viivan alle...
 
Niin meinaat tuota työajan pidennystä? Se tosiaan voisi pahimmillaan näkyä väen vähentämisenä.

Kovasti aina nää keskustelut menee vientiteollisuuden palkkakuluihin, mutta mun nähdäkseni vähintään yhtä oleellista on saada julkisen sektorin paisunutta palkkakuormaa vähän pienennettyä. Tosin esim sairaanhoitajilla jotka tekee vuorotyötä niin ei tuo työajan pidennys tee mitään. Tai opettajilla.
 
Työn yksikkökustannusten alentamisella on tosiaan kahdenlaisia vaikutuksia:
1) siellä, missä työn tulosten loppuhinnasta pieni osa on työvoimakustannuksia, olisi pidemmällä työajalla ja vakiona pysyvällä tuottavuudella per tehty työtunti mahdollista pienentää väkimäärää ja joko pudottaa hintoja (mikäli se johtaisi volyymikasvuun) tai vakiovolyymillä kasvattaa tulosta
2) siellä, missä koko työ jää nykyhinnoilla tekemättä kannattamattomana, syntyy lisää työpaikkoja, mikäli yksikköhinnan pudotus on riittävän suuri

Kaupan ja palveluiden alalla varmasti esim. lauantai- ja sunnuntailisien poisto loisi lisää työtilaisuuksia, ja luultavasti ainakin palveluiden kulutus kasvaisi myös. En ainakaan itse keksi, mitä iloa siitä on kansantaloudellisesti, että suurimman osan kuluttajista viettäessä vapaa-aikaa heille palveluja tuottaville pitää maksaa korotettua liksaa.
 
En näe mitään järkeä siinä että kauppojen pitää olla auki joka päivä. Ei se niin mene että päivässä myydään 1 yksikön verran tavaraa = viikossa 7
Ja 6 päiväisellä viikolla 6

Ilta ja viikonloppulisät on lähtökohtaisesti vain hyvä juttu: antaa yrittäjälle mahdollisuuden ihan laillisesti teettää töitä pienemmällä palkalla valitsemalla aukioloajat oikein.

Leikkiesimerkki ei-oikeilla luvuilla.

Palkka on 10 euroa tunti, sunnuntailta 20 ja illalta 15 e.
Josta saadaan keskituntiansioksi 14 h aukioloaikana 08-22 jos iltalisät on 18 jälkeen ((4/14)*15+(10/14)*10) eli noin 11.5 ilman sunnutai-aukioloa
Ja sunnuntaina noin 23 e/h
Ja viikolta noin 13 e/h

Eli yrittäjä saa jo nyt valita maksaako 13 e tuntipalkkaa vai 11.5 e.
Jos lisiä ei olisi ei se efektiivinen tuntipalkkakaan olisi sama kuin nyt jos ei halua pitää kauppaansa auki sunnuntaisin vaan korkeampi.

Ja turha luulla että kaupan myyjät (=muutkaan liitot) suostuisi efektiivisesti 30% palkanalennukseen..

Nykyinen tilanne sentään antaa mahdollisuuden välttää sunnuntailisien maksua, ilman niitä joutuisi joka tapauksessa maksamaan täyden palkan, joka ei olisi yhtä alhainen kuin nyt kun hyvät lisät kompensoi matalaa palkkatasoa
 
+ olisi "hieman" epäoikeudenmukaista, että "kaupan ja palveluiden" alalla ilta-ja pyhäkorvaukset poistettaisiin, ja muilta aloilta ei. Varsinkin jos peruste on, että se olisi "kansantaloudellisesti kannattavaa". Ihan samalla lailla sille kassatädille on perseestä olla sunnuntait ja muut pyhät siellä kaupan kassalla, kun omat lapset huutaa äitiä kotona ja seniilit vanhemmat makaavat yksinäisinä vanhainkodissa odottaen tytärtä käymään edes kerran viikossa.
 
Back
Ylös Bottom