- Liittynyt
- 23.8.2004
- Viestejä
- 1 378
Hyvä sana, "kansantaloudellinen kannattavuus". Vähän niinkuin kansanterveys-sana, joka ei tarkoita oikein mitään mutta johon vedoten voidaan ajaa kaikennäköisiä tavallisen ihmisen elämää kurjistavia hullutteluja.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
^^ Niin, kyllähän sitä vähän noin pitäisi minustakin ajatella. Monet olisivat varmaan mieluummin himassa illat, yöt ja viikonloput, mutta nämä ovat sitä aikaa, kun esimerkiksi ravintolassa tehdään kauppaa. Kyllä minä pidän täysin kohtuullisena sitä, että tuosta ajasta maksetaan töissä oleville korotettua liksaa.
Otetaan joku ravintolatyöntekijä, joka työskentelee lauantain ja sunnuntain välisenä yönä vaikka 02 asti, ja tekee vielä sunnuntaipäivän aikana 6 tunnin hukin. Tuolta 8 tunnin pätkältä maksetaan tuplaliksaa. Jos normaali viikkotuntimäärä on vaikka nyt 30 tuntia, niin liksaa maksetaan pyhälisien jälkeen käytännössä 38 tunnilta. Pyhälisien poistaminen tarkoittaisi tällaisen henkilön tapauksessa reippaan parinkymmenen pinnan palkanalennusta. Kuulostaako kohtuulliselta? Muutenkin jo matalasti palkattua hommaa.
Näitä on tietenkin helppo ehdotella sellaisten, joiden liksa ei ole tästä kiinni. Alan ihmiset ei varmaan niin haltioissaan ole.
Niin ja ilta- ja yöaikaanko, eli juuri silloin, kun näitä palveluja eniten käytetään, kaikki maksaisi sitten enemmän, kun nykytilanteessakin alkaa hinnat olemaan jo tavallisen ihmisen ulottumattomissa? Et sää muutenkaan baariasiakkaita tai illallisasiakkaita saa päiväsaikaan käymään, vaikka muki tai safka olisi kuinka halvempaa.Palvelualoilla pitäisi mennä muuttuvaan hinnoitteluun. Ravintola-annos, tankkaus, maito jne maksaisi aina sen mukaan minä päivänä ja mihinkä vuorokauden aikaan teet ostokset. Tyyliin perushinta+lisä+arvonlisä yms verot. Kaikki eroteltuna laskussa rivikohtaisesti. Voisi ihmiset aidosti vaikuttaa ostoksillaan mihin aikaan ne tekevät.
Työn yksikkökustannusten alentamisella on tosiaan kahdenlaisia vaikutuksia:
1) siellä, missä työn tulosten loppuhinnasta pieni osa on työvoimakustannuksia, olisi pidemmällä työajalla ja vakiona pysyvällä tuottavuudella per tehty työtunti mahdollista pienentää väkimäärää ja joko pudottaa hintoja (mikäli se johtaisi volyymikasvuun) tai vakiovolyymillä kasvattaa tulosta
2) siellä, missä koko työ jää nykyhinnoilla tekemättä kannattamattomana, syntyy lisää työpaikkoja, mikäli yksikköhinnan pudotus on riittävän suuri
Kaupan ja palveluiden alalla varmasti esim. lauantai- ja sunnuntailisien poisto loisi lisää työtilaisuuksia, ja luultavasti ainakin palveluiden kulutus kasvaisi myös. En ainakaan itse keksi, mitä iloa siitä on kansantaloudellisesti, että suurimman osan kuluttajista viettäessä vapaa-aikaa heille palveluja tuottaville pitää maksaa korotettua liksaa.
No mutta ala missä se palkkakustannukse merkitys on pieni, ei varmasti ole kilpailukyvyn este se palkkakulu. Eli tässä se säästö menisi suoraan viivan alle. Ei siinä väärää ole tietenkään mikään edelleenkään, sehän on osakeyhtiön toiminnan tarkoitus. Mutta jos nyt taas mennään siihen kansantalouteen niin ei se etukaan ole. Duunarin ostovoima tippuu ja se perusduunari se suurin kuluttaja kuitenkin on. Tottakai omistaja hieroo käsiää jos voitot kasvaa, mutta...
Ja jos kovin paljon lisätään työtunteja, niin miten hitossa tavallinen palkansaaja hoitaa muksunsa vai onko se sitten ok että ne päiväkotipäivät venyy 10 tuntiin ja ylikin?
Nytkin on jo se tilanne että lapsilla on lomia n. 2 x sen mitä työläisellä. Järkyttävää säätämistä nämä kesälomat sun muut. Ottaako lapsi mukaan töihin vai miten?
Otetaan sitten samantie 1 kk kesälomasta pois koululaisilta ja haetaan tehoja tuohon. Pudotetaan samalla perusopetus 8 vuoteen kun saadaa joka vuodela 1 kk työaikaa lisää.
Koululaisena olisin haistattanut pitkät, mutta mutta pidemmän päälle kun fundeeraa niin onhan se näinkin miten sanoit ja muualla maailmassa on lyhyempiäkin lomia mitä suomessa esim. Tanskassa kesäloma on 6 vko, kyllä tuollainen 6 viikon lomakin on luksusta vaikka varmasti tuntuisi lyhyeltä.
Voisihan nuo arkipyhätkin olla koulupäiviä (siis nuo pitkä perjantait tms) tietenkin koululaisille ihan joulu, syys ja hiihtolomat kuin ennenkin. Koulu voitaisiin aloittaa jo 5-6 vuotiaana (vaikka itse taisin oppia lukemaan vähän ennen ku 7 vuotta täytin) mutta koulussahan sitä oppii, ja lasten aivot kehittyvät periaatteessa nopeammin kuin aikuisten koska aivot kehittyvät 25 ikävuoteen saakka. Kesälomat voisivat tietenkin tippua 6 viikkoon, oppimisen tason ylläpitämisenkin kannalta hyvä.
Koulu periaatteessa alkaa 5-6 vuotiaana, nimittäin eskarista. Mutta tossa on VALTAVIA eroja päiväkotien välillä. Vanhempi oli silloin vuoropäiväkodissa kun oli eskarissa ja se oli ihan haistapaskapelleilyä vaikka olikin hyvä päiväkoti. Nuorempi taas ihan tällaisessa seiskasta viiteen päiväkodissa ja siellä kaikki jämptiä ja hyvin koulumaista. Oppinut lukemaan jne perusjuttuja kun niitä on siellä harjoiteltu, toki isoveli opettanut myös paljon. Mutta kuitenkin. Tuo pitäisi enempi vielä olla kouluun valmentavaa jolloin se ykkösluokka ei alkaisi siitä että opetellaan pari kk viittaamaan...
Mitä eroa sillä sitten on että ovat kuitenkin ohjatussa toiminnassa kuin että olisivat koulussa? Yläasteella voisivat sitten ollakkin pitkemmillä lomilla kunhan mahdollistetaan ainakin työelämään tutustuminen sen ikäisenä jolloin on pitkä loma. Riittää kyllä ihan varmasti että on 5-6 vk ihan oikeaa lomaa, loput joutaa harjottelemaan työelämän taitoja. Tekee sitten vaikka sitä 6 h päivää ja saa siitä jotain perushyvää päivärahaa tai pintä liksaa, kuitenkin senverran pientä että työantajalla ei ole liian iso kynnys ottaa nuoria töihin harjoittelemaan .Kyllä noita meillä ainakin on ja ne tekeekin ihan kunnolla hommia jos työn ohjaus on kunnolla. Jos kukaan ei anna tehtäviä ja katso perään niin pelaahan ne monbiilipelejä päivät, mutta tämä on kyllä sitten työantajan vika eikä tekijän. Ei voida olettaa että jokainen nuori käy kerjäämässä että mitä seuraavaksi voisi tehdä. Jotkut tekee niin, jotkut ei uskalla ja jokut on vaan liian laiskoja moiseen.
Mutta siltikään en ole kovin vakuuttunut, että miten tämä meidän vientiteollisuuteen ainakaan auttaa. Eikös siihen pitänyt olla sitä kilpailukykyä? Ei taida tuohon auttaa kuin verotus tai oikeammin pitäisi kai olla työllistämisen halventaminen. Muuten jos nyt vaikka voittojen verotusta laskee niin mitäs se sitten kilpailukykyyn auttoikaan? Voitollinen yritys kaiketi kykenee kilpailuun? Eikös?
Lafferin käyrän teoria ei ainakaan kaikissa tapauksissa vastaa todellisen maailman kokemuksia.[3]
Valtavirtaiset ekonomistit eivät usko Lafferin käyrän kuvaavan mitään todellisen maailman ilmiötä ja on sanottu, että käyrä voi hyvin olla aivan eri muotoinen. Lafferin käyrästä on myös käytetty sanaa "myyttinen"
Ronald Reaganin presidenttikaudella korkein veroprosentti laskettiin 70 prosentista 31 prosenttiin ja verotulot nousivat joka vuosi vuodesta 1980 (0,885 biljoonaa dollaria) vuoteen 1990 (1,93 biljoonaa dollaria).[11] Jopa valtion verotulojen osuus BKT:stä nousi 31,8 prosentista (1980) 33,2 prosenttiin (1989).[12]
Kai se sitten olis kaikkien mielestä parempi vaan nostaa veroja. Olisitte äänestäneet demareita. Timbakin ilahtuisi jos pääomavero olis 79%. Voihan Laffer-käyrä.
http://www.hs.fi/politiikka/a1433474643160
Minkä varallisuuden kurssi on Suomessa alihintainen? Talous on ollut jo lukuisia vuosia laskussa, joten luulisi pikkuhiljaa olevan jotain nähtävissäkin, jos teoriasi pitää paikkansa.Mulle sanoi aikoinaan nyt jo eläkkeellä oleva talousguru seuraavaa; "Lama on markkinoiden keinotekoisesti luoma tila, jolla pääoma kotiutetaan n.20-vuoden välein oikeille omistajilleen." Alkaa todellakin tuntumaan siltä, että tossa on oikeasti perää! Elikkä perseaukinen yrittää kartuttaa varallisuuttaan, niin jossain vaiheessa siltä kurjistamalla ja kiristämällä vedetään matto alta, jotta sen on luovuttava varallisuudestaan alihinnalla, koska perseaukisena lainapääoma=ainoa pääoma.