Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Teknologian räjähdysmäisen kehityksen myötä yksi visio oli, että kun työt helpottuvat, myös työpäivät lyhenevät. Yhden kahdeksaa tuntia tekevän ihmisen sijasta meillä olisi kaksi nelituntista päivää tekevää ihmistä työllistettynä. Tämä tuskin tulee koskaan toteutumaan. Kasvi on kyllä sen verran älykäs omalla alallaan, että tuon kirjoituksen myötä mielenkiinnolla jään odottamaan, minkälainen murros ensi vuosikymmenellä Suomea koettaa. Jotenkin en jaksa olla kovin positiivinen.
 
Tuottavuus on Suomessa rapautumaan päin ja jotain pitäisi siis tehdä. Nykyisin kun rajat ovat auki, niin investoinnit osuvat parantamaan niiden maiden tuottavuutta, joissa investointien oletetaan tuottavan parhaiten. Vaatimalla ei investointeja saada vaan yhteiskunnan pitää ansaita ne. Yksinkertaista mutta samalla ikävää Suomen kannalta. Monet Suomen kilpailuedut ovat murentuneet viime aikoinan ja se tarkoittaa automaattisesti tuottavuuden laskua, josta seuraa elintason lasku.
 
BeijingDuckinkin kannattais isänmaallisuuden puuskissaan herätä ottamaan asioista selvää provoilun sijaan. Vuosi sitten euroopassakin kiskottiin autuaan tietämättöminä hevosenlihaa käkättimeen ja vasta tais olla uutinen siitä, miten erään julkkiskokkimme huippuravintolasta useat ihmiset sai paskataudin. Missäs oli se kaikelta suojeleva virkamies silloin?
 
Tuohon ruokahässäkkään vielä: Se nyt tietty on yksi asianhaara, että Suomessa VOLYYMI on pieni ja VÄLIMATKAT suuria. Tämä on ongelma mihin ei kukaan nyt voi enään kitistä mitään. Eikä siihen ongelmaan mikään veroale jne. auta. Valitettava tosiasia mikä nyt vain on -jos siihen on joku ratkaisu niin kannattanee mennä päättäjäksi, jos se on helppo ratkaisu.
 
Teknologian räjähdysmäisen kehityksen myötä yksi visio oli, että kun työt helpottuvat, myös työpäivät lyhenevät.

Jotenkin en usko tähän. Tai voi olla että jotkin kaupan hyllyntäyttäjät tekee entistä lyhempää päivää, tai esim hoitsut tekee lyhempää päivää pienemmällä liksalla / kansalaispalkalla. Mutta yksityisen sektorin osaava väki kyllä tekee tasan niin pitkää kuin laki sallii.

Itseohjautuvat autot tekee kovasti tuloaan. Tuskin on kaukana enää se aika kun bussit, taksit ja rahdit kulkee omia aikojaan. Siinä tulee taas monta downshiftaajaa markkinoille.
 
Jotenkin en usko tähän. Tai voi olla että jotkin kaupan hyllyntäyttäjät tekee entistä lyhempää päivää, tai esim hoitsut tekee lyhempää päivää pienemmällä liksalla / kansalaispalkalla. Mutta yksityisen sektorin osaava väki kyllä tekee tasan niin pitkää kuin laki sallii.

Itseohjautuvat autot tekee kovasti tuloaan. Tuskin on kaukana enää se aika kun bussit, taksit ja rahdit kulkee omia aikojaan. Siinä tulee taas monta downshiftaajaa markkinoille.

Mielenkiintoista nähdä, mitä tapahtuu sille väestönosalle, jonka työt automatisaatio vie vähitellen. Kaikilla kun ei lahjat/opiskelumotivaatio riitä tekemään muuta kuin fyysistä työtä. Käsittääkseni esim kuusituntisessa työpäivässä työteho/tunti voi olla huomattavastikkin kahdeksantuntista suurempi, joten sieltä tietysti löytyy vielä mahdollisuuksia tehostaa, jos vaan uuteen malliin siirtymisen muut ongelmat saadaan ratkottua.

Sinänsä tietysti monessa paikassa todellisuudessa tehdään jo kuusituntista päivää, kun työaikaa käytetään pidempään lounaaseen/kahvihuoneessa piilotteluun/netin surffaamiseen jne, mutta tuo tuskin lisää tehoa, kun harva sitä mieltää vapaa-ajakseen vaan lähinnä välttämättömäksi pahaksi.
 
Jäi tämä iivilin postaus aika vähälle huomiolle ruokakeskustelun tuoksinassa. Olisi mukava kuulla allekirjoittaako esim. Dopey mitään näistä Kasvin teeseistä? Liittyen nimenomaan työmarkkinoihin ja tuottavuuteen.
On ihan päivänselvää, että kaupasta ja valmistavasta teollisuudesta tulee katoamaan todella paljon työtä. Muiden alojen jo alkanut rakennemuutos kiihtyy, sillä tietojen käsittelykapasiteetista ja siihin liittymisestä on tulossa hyvää vauhtia ilmaista. Disruptoiva teollisuus vaatii 1-2 kertaluokkaa vähemmän työtä kuin disruptoitava. Olen samaa mieltä Kasvin kanssa siitä, että kehityksen jarruttaminen sääntelyllä pudottaa Suomen tästäkin kelkasta, mutta eri mieltä siitä, voidaanko nykyisenlaista yhteiskuntarakennetta ylläpitää tuossa tilanteessa vain kohdistamalla verotus eri rahavirtaan.

Minusta kannattaisi ainakin suunnitella yhteiskunnallinen kehitys sen mukaan, että sekä BKT että työn määrä tulevat putoamaan radikaalisti, eikä tässä pitkän tähtäimen ratkaisu yksinkertaisesti voi olla valtion velkaantuminen tai rahaliiton painokoneiden pyörittäminen kolmessa vuorossa.

Meillä on kuitenkin täällä valmiiksi rakennettu infrastruktuuri, ja Soininvaaraa mukaillen on parempi jakaa työkuormaa ja -tuloa tasaisemmin sen sijaan, että pieni vähemmistö tekee niska limassa ubertehokkaasti duunia, jonka kaikki tuotto kierrätetään valtion kautta muille tulonsiirtoina. Luultavasti jokaisen pitää olla pienyrittäjä, ja myydä omaa aikaansa ja osaamistaan sekä toisille että isommille firmoille pieninä palasina. Elin- ja ennenkaikkea asuinkustannusten pienentämisen pitäisi olla iso tavoite poliitikoille. Olen palkannut meille duuniin nuorta väkeä eteläisestä Euroopasta, missä akateemisen loppututkinnon suorittaneillakaan työllisillä ei ole taloudellisesti mahdollisuutta muuttaa kotoa pois, sillä palkkojen ja vuokrien välinen kuilu on niin suuri.

EDIT: sen verran vielä tuon Saloniemen jutun perusteella, että hyvin suuri osa tulevaisuuden liiketoimintamalleista on verkostoituneita ja vähintään kaksipuolisia. Noissa malleissa pätee yleensä winner-takes-all dynamiikka, eli lopussa pölyn laskeuduttua on globaalisti yksi Spotify, yksi Uber, yksi Amazon. Pidän aika todennäköisenä, että monen toimeentulo tulevaisuudessa muodostuu toiminnasta useassa Uberin tai Airbnb:n tyylisessä verkossa. Tämä ei vie Suomea menestykseen, mutta ilman tätä sallivaa lainsäädäntöä meillä ei ole kohta enää mitään tulonlähteitä, eikä yksikään tällaisista firmoista synny Suomeen.
 
Winner takes all dynamiikasta ja uuden ajan automaatiosta samaa mieltä.

Mun mielestä nyt kynnyskysymys on että millä suomen vanhalle ajalle jääneet rakenteet päivitetään airbnb aikaan jossa kilpailu on globaalia ja kilpailevat maat kuten Kiina ja Intia, omaavat paremman draivin ja suunnattoman lahjakkuuspoolin ja tekevät kovasti töitä.

Nyt tuntuu että ei sitten yhtään millään.
 
Suhtaudun aika kriittisesti oletuksiin, että bkt tulisi romahtamaan. Toki kreikkamaisella säästökuurilla saadaan kotimainen kysyntä ja bkt romautettua. Muistelen Kianderin tutkineen, että 90-luvun lamassa Viinanen ja Koivisto esittivät vakavissaan mahdollisuuta ettei talous enää kasva vaikka ainut mitä tarvittiin oli markan kellutus.

http:// http://blog.hse-econ.fi/?p=6185

Haaparannan uusin koskien onko Suomessa rakenteellisia ongelmia.
 
Muutin Intiasta takaisin 2012. Asuin siellä 2 vuotta.

Arsyttaa vaan semmoinen kirjoittelu missa haetaan vain niita omaa mielipidetta tukevia argumentteja.
Olet varmaankin ihan hyvin toimeentuleva ihminen. Kirjoituksista paatellen arvostat hyvaa ruokaa hyvassa ravintolassa. Ei varmaan kannata kirjoitella jostain kaikista halvimmista poperoista joita joskus viisi vuotta sitten sai eurolla.

Mita tulee noihin Kasvin ja Saloniemen kirjoituksiin niin osuvat Pulkkista lainaten asian ytimeen. Varmaankin se tulevaisuus on jossain noiden kahden positiivisemman skenaarion valissa. Ihmistyon maara varmaan tulee vahenemaan ja sita kautta tyottomien maara varmaan tulee kasvamaan jonkin verran. Mutta uudet tuotteet ja teknologiat tuovat aina mukanaan niihin liittyvia sovelluksia joiden kehittaminen synnyttaa uutta tyota. Uudestakaan teknologiasta ei tosin ole mitaan hyotya jos siihen ei investoida. Olisiko tassa jarruna ne Saloniemen mainitsemat sedat.
 
Arsyttaa vaan semmoinen kirjoittelu missa haetaan vain niita omaa mielipidetta tukevia argumentteja.
Olet varmaankin ihan hyvin toimeentuleva ihminen. Kirjoituksista paatellen arvostat hyvaa ruokaa hyvassa ravintolassa. Ei varmaan kannata kirjoitella jostain kaikista halvimmista poperoista joita joskus viisi vuotta sitten sai eurolla.
Taisin mainita tarjoavani yksittäisiä datapisteitä.

Toi sata rupiaa kolmesta ateriasta oli monen ison firman kampuksen food courtin benchmark numero, eikä noita ravintolanpitäjiä mitenkään tuettu, päinvastoin. Myynnin mukaan pienimmän pudottivat tasaisin väliajoin pois, joten ruoan laatu pysyi hyvänä. Intiassa on inflaatio lähellä kymmentä pinnaa, mutta toisaalta rupia koko ajan myös halventuu euroon nähden, joten en usko tuon kahdessa vuodessa nousseen kymmenkertaiseksi. Eikä tuo ruoka mitään roskaa ollut, mutta sisustus oli toki paljasta betonia ja muovituoleja. Itsekin söin noita pöperöitä 2 vuotta lähes joka arkipäivä, tosin lounaaksi vain.

Hyvin monessa maassa tuoreista aineista paikalla sinulle palveluna valmistettu ruoka ei ole luksusta, niinkuin se Suomessa on. Tämä vaatii toki täysin erilaisen yhteiskunnan kuin mikä meillä on, mutta sillä kassan palkallakin käy ulkona syömässä.
 
Kehitysmaissa syödessä vaan välillä on hirvittänyt se hygienia, vaikka ruoka periaatteessa maistuisikin hyvältä. Esimerkiksi kylmäketjuista ja säilytysajoista ei välitetä paljoakaan sekä pienet "laatuvirheet" voi peittää maustamalla.
 
Metropolikeskusteluun liittyen

"Vuodesta 1971 lähtien Tukholma ja seudun muut kunnat ovat muodostaneet myös yhteisen maakäräjäkunnan
(Stockholms läns landsting), joka vastaa yhteisesti muun muassa julkisesta terveydenhuollosta ja
liikenne- ja aluesuunnittelusta (Ahlberg & Johnson 2006, 93)."

Tuo tarvittaisiin Suomeenkin useaan kaupunkikeskukseen jotta päästään optimoimaan palveluita, asumista ja liikennettä.

Edit:

"Vuonna 1965 Ruotsin eduskunta päätti seuraavaa kymmentä vuotta koskevasta asuntotuotanto-ohjelmasta,
jolla pyrittiin ratkaisemaan lopullisesti Ruotsin kaupunkeja vaivannut pula asunnoista. Tavoitteena oli
tuottaa vuosina 1965–1974 yhteensä miljoona uutta asuntoa, mikä myös toteutui (Hall 2002, 335). Suuri osa
miljoonaohjelman aikana toteutetusta asuntotuotannosta sijoittui kerrostalolähiöihin kaupunkien laitamille,
Tukholmassa ensisijaisesti vuoden 1952 yleiskaavan mukaisesti metroratojen varsille."

Tuo on mielenkiintoista. Tarvittaisiinko Suomessakin välillä kunnon sosialismia?
 
Olet varmaankin ihan hyvin toimeentuleva ihminen. Kirjoituksista paatellen arvostat hyvaa ruokaa hyvassa ravintolassa. Ei varmaan kannata kirjoitella jostain kaikista halvimmista poperoista joita joskus viisi vuotta sitten sai eurolla.
Miksi ei? Halpako ei voi olla hyvää? Suomalaisesta ruuasta on tykättävä vaikka pakolla?
 
Kehitysmaissa syödessä vaan välillä on hirvittänyt se hygienia, vaikka ruoka periaatteessa maistuisikin hyvältä. Esimerkiksi kylmäketjuista ja säilytysajoista ei välitetä paljoakaan sekä pienet "laatuvirheet" voi peittää maustamalla.
Intiassa voi todennäköisyyksiä parantaa syömällä vegeruokaa, joka valmistetaan sun edessä vasta tilauksen jälkeen. Tällaisessa paikassa söin noita 30-50 rupian lounaitani. Silti kannattaa varautua 3-4 kertaa vuodessa tulevaan ruokamyrkytykseen. Noin usein sairastaa siellä paikallisetkin. Ravintolan hinta ja pöytäliinojen valkeus ei mitenkään paranna seuraavan päivän oloennustetta: pahimmat taudit tuli high end sapuskasta.

Näissä maissa kannattaa noudattaa Riku Rantalan ohjetta: syö sitä, mitä paikalliset näyttävät syövän eniten, sillä siinä pöperössä raaka-aineiden kiertonopeus on suurin.
 
^No se on totta etta tuoreinta ruokaa saa katukeittiossa. Ravintolassa ruoka ei valttamatta ole tuoretta kun siella ihmisia kiinnostaa enemman ne puitteet. Mutta ei suomalaiselle ravintolalle tarvitse vertailukohtaa hakea aasialaisesta katukeittiosta. Verrataan mieluummin puitteiltaan ja menultaan lahella toisiaan olevia paikkoja jos verrataan.
 
Ruokaan voisin kommentoida, etta mulla oli Lontoossa asuessa (2000-luvun puolella kuitenkin) vieressa Libanonilainen ravintola. Sielta sai lounaaksi Tabbouleh'n alkupalaksi, kanaa ja tuoretta tomaattia foliossa haudutettuna riisin kera paaruoaksi ja joku jalkkari hintaan 3.99. Annokset olivat isoja ja selkeasti tehty hyvista raaka-aineista. Myos erittain maukkaita.

Paljonkohan tammoisella setilla olisi halvimmillaan hintaa Suomessa?
 
Back
Ylös Bottom