mitä varten treenaan???

[mr.perfeckt]

Kehonrakennus salitreeneineen on upea asia.Se tuo näyttävyyttä kehoon, voimaa,kestävyyttä.Aktiivinen saliharrastaja käy miltei päivittäin salilla.Monet haluavat kisata,monet hekevat kokoa työhönsä,jotkut haluavat muuten vain näyttää hyvältä.Mutta entäpäs sitten kun on jo vanha?Toki salilla voi käydä läpi koko elämän, mutta painot putoavat ja kutistuminen on taattu.Tämä on luonnollista.Kysymys onkin elämänarvoista.Salilla käyminen voi olla tosi tärkeä juttu monessakin suhteessa, mutta kuitenkin se on ja pysyy harrastuksena.Suomen mittakaavassa ja resursseissa ei ammattilaisia tehdä.Ainakaan kovin merkittäviä ja kansainvälisesti menestyviä.Ei siis kannata itkeä ja masistella jos ei yhdessä yössä ole kasvanut isoksi ja sponsorit soittele.Aina kannattaa kuitenkin treenata tosissaan,yrittää parhaansa,mutta muistaa että elämäntehtevät ovat jossain ihan muualla kuin salilla.Mielestäni edelle menevät työ, perhe,koti,ystävät.Salilla käydään harjoittelemassa, mutta elämää edistävät askeleet otetaan sen ulkopuolella.
Maailman tärkein asia ei voi olla isot lihakset.Jos näin niin asenteissa täytyy olla korjaamisen varaa.Saliharjoitteluhan on egoistista hyvin pitkälle.Siinä annetaan aikaa vain itselle ja omalle kehitykselle.Myös muut tarvitsevat sinua.He tarvitsevat huomiotasi,aikaasi,apuasi,taitojasi jne.Elämänarvot perustuvat siihen mitä tapahtuu treenin jälkeen,salin ulkopuolella.Toivon,että jokainen pohtisi omaa asennettaan treenaajana.Pullistelijat pilaavat tämänkin lajin liian usein.Kokoa voi olla,mutta siitä huolimatta sormi menee usein perseeseen pienestäkin ongelmasta..Harjoittelu on raskasta ja sen pitää olla sitä, että kehittyy.Siitä huolimatta siinä tulisi olla huumoria mukana.Se on kuitenkin harrastus.Ei elämäntehtävä.Ei oteta harjoittelua liian vakavasti.

 

[foo]

Mä ainakin olen kuoleman vakava kun otan kovaa sarjaa. Aivan sama kuinka "turhaa" se on. Ei kai arvostelukyky ja älykkyys mihinkään katoa vaikka treenaisi tosissaan salilla.

 

[Eemeli]

Eli olet sitten päätynyt siihen, että olet liian pitkä kehonrakentajaksi? ;)

 

[erkjetter]

ja nämähän ovat vain sun mielipiteitäsi. monille salilla käyminen on elämäntapa joka vaikuttaa automaattisesti työhön, perheeseen ja ystäviin. jos ajattelet että kehonrakentajat, niin isoit kuin pienet ovat itsekeskeisiä idiootteja joille tosi pahalta ja isolta näyttäminen on pääasia niin oot aika metsään mennyt.

eikä sen niin väliä missä asuu resurssien suhteen, ruokaa ja testoa saa kaikkialta, sponsorien kanssa saattaa tulla ongelmia.

jotkut ottaa asian tosissaan, tekee työtä sen eteen. sä voit hoitaa työtä ja perhettä, se on oma valintasi, kaikki ei halua ja sun tekstistä saa kuvan että sellaiset ihmiset ovat hukassa ja väärässä.

 

[panu_k]

:D miten tuntuu aina siltä että tämän tyyppisiin threadeihin (niihin joissa kyseenalaistetaan kehoilun takana olevia arvoja sekä koko keiholu yleensä) suhtaudutaan aina kamalan vihamielisesti?

ja nämähän ovat vain sun mielipiteitäsi.

Ja tohon voisi todetta, että totta kai ne ovat vain hänen mielipiteitään!

Maailman tärkein asia ei voi olla isot lihakset.Jos näin niin asenteissa täytyy olla korjaamisen varaa.

Tuon uskoisin kuitenkin jokaisen voivan allekirjoittaa.

 

[Vääntäjä]

Jotenkin tästä jäi sellainen maku että "Älkää tekään treenatko kun minäkään en jaksa". :lol2:

 

[KSENA]

ei mulle vaan. tarkoitus oli näitä " oon-tosi-kova-tyyppi " - pellejä vähän haukkua, ainakin luulisin.

 

[daapadiipa]

Kyllä mulle ainakin tällä hetkellä salitreeni on elämän tärkein asia. Se menee kavereidenkin edelle. Taidan olla aika egoistinen paskiainen. ;)

 

[antibodari]

Treeni menee tällä hetkellä kavereiden edelle, outoa tai ei, mutta täysiä on vedettävä.

 

[AGR]

Mun mielestä työ ei ainakaan missään nimessä mene salin edelle. Ei ikinä.

e. Koko alkupostauksesta huokuu sellanen yleistäminen, negatiivisuus ja lapsellisuus.

 

[kaNi-]

joo jotenki hohtaa postauksesta läpi se, että kaveri on liian pitkä kehonrakentajaksi.

 

[T.J.P]

kyllä tää treenaus menee mulla monenkin asian yli...ja on tärkeempää...mutt eipä tässä mitää tärkeempiä muita asioita olekkaan vielä, mistä niin kauheesti pitäis huolehtia...jotenkin kuitenkin tuntuu etten vieläkään keskity tarpeeks tähän..:lol2:

 

[Jansq-]

Treeni menee tällä hetkellä kavereiden edelle, outoa tai ei, mutta täysiä on vedettävä.

Amazing, olen löytänyt sieluntoverin. Vähä kyl joskus nolottaa ku kaverit kysyy vaikka kaupungille pyörimään ni toteaa tyynesti, että ei voi kun on reenit.
Reenaus on jättekiva juttu Sosiaaliset suhteet vaan kärsivät.

 

[Virtual]

No siis treenaushan on peritaatteessa ihan sama kuin kuin kaikki muutkin harrastukset, kaiken voi myös ottaa enemmän ja vähemmän tosissaan. Jos salilla on noin 6h/viikossa ei se mielestäni niin paljon ole pois kavereilta ja perheeltä. Treenaus minulla ainaki rauhoittaa ja siitä tulee hyvä olo, ja niin ymmärtääkseni harrastuksissa on ideana. Ja tuon kaupungilla heilumisen ja siihen mahdollisesti liittyvän alkoholin jätän mielelläni pois, en löydä siitä enää paljonkaan mitään hauskaa. Ja jos joku valittaa siitä kuinka paljon treenaan niin pystyn yleensä vetoamaan siihen että se on mun harrastus eikä se itse treenaus vie vapaa-ajasta paljoakaan kun vertaa sitä esim. jalkapalloon tai jääkiekkoon. Ja itse saa vielä tehdä aikataulun, ettei ole aina tiettyinä päivinä tiettyyn aikaan treenejä, oma päätös se on kuinka tiukan aikataulun itselleen tekee. Tietysti kehonrakennukseen joutuu panostamaan melkein kokoajan ruokavalioon ja nukkumiseen, mutta voihan sitä syödä välipalan samaan aikaan kun on kavereitten kanssa.

Itselläni on aika täysiä päiviä välillä kun melkeimpä suoraan koulusta salille ja sitte on n. 2h aikaa ennen kuin nukkumaan. Ja kaikki mahdollinen vapaa-aika tulee vietettyä tyttöystävän kanssa. Että melkeempä tässä kokoajan on jotain tekemistä, mutta eipä tule ainakaan ongelmia ettei keksi tekemistä.

Ja mielipideasiahan tämä on, mutta en kyllä keksi minkä takia se jotakuta haittaa, että jos joku haluaa panostaa ja saavuttaa jotain harrastuksissaan.

 

[Ribee]

Itselläni on aika täysiä päiviä välillä kun melkeimpä suoraan koulusta salille ja sitte on n. 2h aikaa ennen kuin nukkumaan. Ja kaikki mahdollinen vapaa-aika tulee vietettyä tyttöystävän kanssa. Että melkeempä tässä kokoajan on jotain tekemistä, mutta eipä tule ainakaan ongelmia ettei keksi tekemistä.

Ja mielipideasiahan tämä on, mutta en kyllä keksi minkä takia se jotakuta haittaa, että jos joku haluaa panostaa ja saavuttaa jotain harrastuksissaan.

Ihan mielenkiinnosta kysyn, että miten 16v kaveri on noin pitkään koulussa? Vaikka menisit kymmeneltä nukkumaan niin voidaan olettaa että pääset koulusta kuudelta?

 

[Kaminari]

Olen huomannut että nykyään käyn töissä että voin syödä että voin käydä salilla. Tämä on jatkunut jo vähän aikaa ja olen todennut että se on ainoa pysyvä asia elämässäni ja ainoa asia mihin voin luottaa.

Helmikuun aikana aloitan nyrkkeilyn ja sen jälkeen en tee muuta kuin treenaan, syön nukun ja käyn töissä. Unohdan kaverit, naiset ja kaiken muun ja keskityn siihen mikä on olennaista. Minuun. En jätä treenin treeniä välistä vaikka vanhempani kuolisivat nälkään tai pikkusiskoni myytäisiin orjiksi Ruotsiin.

 

[Virtual]

Ihan mielenkiinnosta kysyn, että miten 16v kaveri on noin pitkään koulussa? Vaikka menisit kymmeneltä nukkumaan niin voidaan olettaa että pääset koulusta kuudelta?

Aika helposti, kun 6:30 aamulla herätys, koulu 8-16, siitä matkoissa menee aikaa ja salilla n. klo 17 kotona takaisin n. 18:30 siinä on sitten se pari tuntia aikaa ja klo 21 nukkumaan että tulee yöunta tulee reilu 9h. Onneksi saan yleensä aina kyydin salille ja asemalle (Junalla kouluun), jos pyörällä aina joutuisi sotkemaan menisi aikaa reilusti enemmän.

 

[kohmelo]

Onkohan se nyt ihan fiksua 16-vuotiaan jampan ajatella, että salitreenaus menee kavereiden ja muiden sosiaalisten suhteiden edelle. Eiköhän se kannattaisi ottaa vähän rennommin nuorena, niin jaksaa sitä harrastusta jatkaa kauemmin, eikä tapahdu mitään loppuunpalamista/kyllästymistä.

 

[Sepsis]

Onkohan se nyt ihan fiksua 16-vuotiaan jampan ajatella, että salitreenaus menee kavereiden ja muiden sosiaalisten suhteiden edelle. Eiköhän se kannattaisi ottaa vähän rennommin nuorena, niin jaksaa sitä harrastusta jatkaa kauemmin, eikä tapahdu mitään loppuunpalamista/kyllästymistä.

Tähän nyt voisi sanoa ihan yleisesti urheilusta sen verran, että viimeistään tuossa iässä se harrastus on otettava tosissaan jos joskus meinaa oikeasti menestyä jossain. Kehonrakennus on ehkä huono esimerkki, mutta lajit joissa tarvitaan motorisia mm. taidollisia kykyjä (esim.kamppailu) tai rautaista peruskuntopohjaa ja maksimaalisia suorituksia (esim. yleisurheilu) on nykyisin otettava tosissaan jo hyvin nuorena.

Itse harjoittelin 15 -vuotiaasta asti noin parikymppiseksi usein 10-12 kertaa viikossa lähes ammattimaisesti. Kavereille ja tyttöystävälle ei silloin paljon aikaa jää, mutta kyllä oikeat ystävät sen ymmärtävät. Päivääkään en vaihtaisi pois, koska urheilun kautta saadut kokemukset ovat kasvattaneet meikäläistä äärettömän paljon.

Nykyinen painojen kanssa kolistelu on sinänsä mukavaa, ettei siellä salilla oikein voi olla koko ajan ja näin aikaa jää vähän muuhunkin.

 

[tabe]

Käyn etten ihan rupsahda.
Enään ei ole mitään tavoitteita tuloksien tai kehityksen suhteen kuhan käyn että pysyis mieli virkeänä ja ois jokin harrastus.