Mitä mieltä repivästä treenityylistä?

[Willie]

Oon lukenut noita Miken selkävinkkejä nyt ja pakko kysyä, millä tavalla ne olkapäät 'roikkuu' esim. ylätaljan ylävaiheessa? Eikö ne juuri nouse siinä vaiheessa vai onko tää jotain käänteistä roikkumista?

Mike taitaa tarkoittaa sitä ettei treenaaja roiku, eli käsien ei anneta suoristua kokonaan. Tällaisessa "roikkumisessa" olkapäät nousevat tosiaan ylöspäin. Jätetään ylätaljassa ne kädet kyynärtaipeesta hieman koukkuun ylhäällä, näin saadaan pidettyä koko ajan pieni jännitys selässä. Meikäläiselle ainakin tämä on toiminut erinomaisesti ja saan treenin menemään perille paremmin, ennen hauikset väsyivät selkää aikaisemmin. Hauikset treenaan eri päivänä sitten.

 

[Mike]

Oon lukenut noita Miken selkävinkkejä nyt ja pakko kysyä, millä tavalla ne olkapäät 'roikkuu' esim. ylätaljan ylävaiheessa? Eikö ne juuri nouse siinä vaiheessa vai onko tää jotain käänteistä roikkumista?

No hyvin monet suoristavat kätensä ja vielä tämän virheen jälkeen päästävät olapäät roikkumaan, mikä onkin sitten jo iso virhe.

 

[juffe]

Mä pyrin maksimoimaan sen fiiliksen siinä treenattavassa lihaksessa. Heijaamalla ei kasva hauikset, mutta alaselkä kyllä kehittyy hienosti...

Kyllä pieni heijaus esim. seisaaltaan suoralla tangolla tehdessä on mun mielestä ihan hyvin hauiksia tähän asti kasvattanut. Ja voimaa myös.

-- Juffe

 

[v-selkä76]

Itse olen puhtaiden ja hitaiden toistojen ja täydellisten liikeratojen kannattaja. Sarjan viimeiset toistot tulee joskus vispattua kyllä ylös. Katsoin vasta Ronnie Colemannin "The Unbelieveable" ja hänen tekniikkansa todella on uskomattoman huonoa ja epäpuhdasta, vaikka miehellä on kokoa kuin pienellä tavarajunalla.

Hidas ylipuhdas liike aiheuttaa lihakseen jatkuvan voimakkaan supistuksen ja se voi tuntua tehokkaalta. Mutta jos pelkkä voimakas supistus kasvattaisi voimaa ja lihaksia, niin miksi sitten erilaiset elektroniset lihassupistuksia tuottavat laitteet eivät tuota juuri ollenkaan tuloksia. Jos pelkkä supistus riittäisi, niin kaikki voimalajien huiput olisivat suuren osan päivässä kytkettynä elektronisiin vempaimiin.
Kyllä mäkin saan esim. vipunoston sivulle tuntumaan raskaalta vaikka 8 kg:n käsipainolla, jos teen liikkeen ylipuhtaasti ja tosi hitaasti. Mutta kyllä räjähtävämpi tyyli 20-25kg:n käsipainolla on tuottanut ihan eri tasoisia tuloksia. Kaikenlisäksi silloin hitaasta negatiivisesta vaiheesta saa kunnolla hyötyä irti. Yhteen aikaan kehonrakennuslehdissä oli "iron bull"-lempinimen saanut tyyppi jonka nimeä en nyt muista, mutta se teki vipunostot 70 kilon käsipainolla. Näin suorituksen eräältä videon pätkältä ja tyyli ei näyttänyt ollenkaan liian huonolta. Mutta kyllähän se varmaan alkaa olemaan jo harjoitusvamman kerjäämistä. Kohtuus kaikessa.
Mutta pelkän kovan supistuksen tehoamisesta voisin vielä tehdä kokeellisen kysymyksen. Onko joku pakkotoistolainen saanut six-packin ostos-tv:n mainostamalla elektronisella lihassupistuksen aiheuttavalla vatsalihasvyöllä??

 

[coke-]

Paikat siinä menee rikki, ku repimää rupee. Pakkotoistot on ihan kivoja silloin tällöin, muttei läheskään aina. Pieni huijaus myös sallitaan vaikka kahdessa viimeisessä toistossa, jotta saa ne viimeisetkin mehut ulos. Tai sitten että saa vielä sarjan päätteeksi tehdyksi yhden negatiivisentoiston.

 

[Arvo Paperi]

Mutta jos pelkkä voimakas supistus kasvattaisi voimaa ja lihaksia, niin miksi sitten erilaiset elektroniset lihassupistuksia tuottavat laitteet eivät tuota juuri ollenkaan tuloksia.

Eihän niillä vehkeillä lihas itse asiassa supistu kuin muutaman millimetrin matkan. Ne vain pyrkivät supistumaan vähän aikaa kerrallaan, kun hermot saavat sähköisen ärsykkeen. Eli puhutaan melko lailla eri asiasta kuin painoilla treenaamisen kanssa, tyylistä riippumatta.

 

[Arvo Paperi]

Kuten olen joskus maininnut, olen saanut parhaat tulokseni repivällä tyylillä. Siistimmälläkin olisi tosin voinut pärjätä, ja hallitsemattomuuden rajoilla liikkuminen kostautui olkapään kohdalla. Kohtuus kaikessa.

Tässä pätee sama sääntö kuin kirjoittamisessa: säännöt täytyy ensin tuntea, ennen kuin ne voi rikkoa tyylikkäästi.

 

[Sleep-O]

IMO ehdottomasti varsinkin selkätreeneissä vajaa liikerata ylhäällä, turha niitä olkapäitä on roikottaa ja rasittaa vain hauiksia, sitä voi sitten ottaa rajuja venytyksiä sarjojen välissä. Selkätreenissä supistus on tärkein ja hyvin suurella osalla tämä on mennyt ohitse, eikä se selkä reagoi niin hyvin.

Mutta vaikka liikerata on vajaa, ei liian isoja painoja voi käyttää, muuten tärkeä supistus jää tekemättä.

Selitätkö miten venytät sarjojen välissä? venytätkö ihan vain venyttelemällä vai siinä esim ylätaljassa sarjan jälkeen vai olenko minä kuin en ymmärrä?

 

[Ämmbee]

Itse teen kyllä suurin osa kaikista liikkeistä niin räjähtävästi kun on mahdollista. Kun laji on painonnosto, on pakko olla nopea.

Leuanvedossa käytän ajottain sellaista paussia siinä ylhäällä. Sama romanialaisessa maastavedossa, raudat noin 10 senttiä maasta 3 sekuntia.

Mun mielipide "repivästä" treenityylistä on että se on tehokas tapa todella saada voimaa suoritukseen. Voima urheilijalle tärkeä homma. Mutta tärkeä on että tietää mitä tekee ja että on hyvä kuntopohja. Myös vakuutus voi olla ihan hyvä

Itse sanoisin että repivä tyyli ei ole erityisen vaarallinen. Mikäli se tuntuu urheilijalta turvalliselta ja liikerata on hallinnassa.

 

[Force]

Tässä pätee sama sääntö kuin kirjoittamisessa: säännöt täytyy ensin tuntea, ennen kuin ne voi rikkoa tyylikkäästi.

Pirun hyvin sanottu.
Oma "mottoni" on vielä tällä hetkellä, että "repimällä vaan perkele!" Mutta ei kuitenkaan "P*skaks vaan!". Sellain kontrolloidusti repimällä.

 

[Wildemar]

Pienellä rykäsyllä hyvän maun rajoissa saa nostettua harjoittelutason sinne 110%:n tienoille. Pumppaillessa keskitytään enemmän tyylipuhtauteen. Näin on meikäläisen kohdalla närhen munat kaiken kansan nähtäville aseteltu.

 

[v-selkä76]

Kuten olen joskus maininnut, olen saanut parhaat tulokseni repivällä tyylillä. Siistimmälläkin olisi tosin voinut pärjätä, ja hallitsemattomuuden rajoilla liikkuminen kostautui olkapään kohdalla. Kohtuus kaikessa.

Tässä pätee sama sääntö kuin kirjoittamisessa: säännöt täytyy ensin tuntea, ennen kuin ne voi rikkoa tyylikkäästi.

Vaikka itse olenkin suurien painojen suosija, niin en voi kieltää etteivätkö jotkut saisi pienillä painoilla ja erittäin puhtailla suoritustekniikoilla hyviä tuloksia aikaan. Hyvä esimerkki on Porter Cottrellin workout video (45min).
Kulmasoudussa (90 asteen kulmassa) hän ei tee ikinä yli 100 kilon painoilla ja vinopenkkipunnerrus raudat oli 100 kilon luokkaa. En kyllä voi väittää etteikö mies olisi ihan hyvää lihasmassaa saavuttanut. (videon löytää ainakin emulella tai vastaavalla.)

 

[tapio]

Mä revin lähinnä kulmasoudussa, nekin tosin kontrolloituja ja toimii.
Voimat ei mulla kasva kevyillä/puhtailla niin hyvin.
Tulipa mieleen että samalla tyylillä kun olisin vetänyt sillon kun alottelin niin joku olisi luultavasti neuvonut ottamaan puolet pois, yläkroppa meinaan liikkuu mutta tuntuma on selässä.
Välillä olen tehnyt hauiksia ylisuurilla painoilla, mutta yleensä sillon tulee jokin puhdas haba liike pidemmällä toistolla sitten lopuksi.
Tosta en nyt tiedä onko hyötyä, siis repimisestä haboissa.
No jos ei hyötyä niin kiva välillä tehdä isommilla painoilla, vaihtelua.
Tuohon selän venytykseen, mulla toimii paremmin kun venytän kunnolla ylhäällä esim ylätaljassa ja sitten ala-asennossa supistus, kämmenet noin korvien tasolla, ei liian alas.