Mistä löysit sen oikean - vai vieläkö etsit?

[jarska]

Tääl ois myös yks IKUINEN poikamies. Vaadin jo itseltäni mahdottomia, miten vielä voisi kumppania löytää. :lol2:

:haart: :urjo:












:itku:

 

[Armas]

Ei edes ole, totta joka sana. Sättäiltiin n. kuukauden ennenkuin nähtiin livenä. En sitten tiedä voiko siitä "oikeasta" puhua mutta kolmatta vuotta olen ko. henkilön kanssa seurustellut.
Eikö internet olekin loistava keksintö?

Tai niinkuin eräs kaveri kerran totesi: "Koskaan ei voi tietää millä oksalla se pillu istuu."

Annas kun arvaan, että ensitutustumisenne oli vielä jippiin voimailu-forumilla, jossa tää mimmi on/oli aktiivinen vakkarikirjoittelija :D

 

[Voima]

Taitaa olla itse kenellakin hakusessa se parempi puolisko. Itse viela vapaana olen mutta eipa tassa hatia mitia. Viime vuonna sain kerran, tana vuonna on ollut hiukan hiljaisempaa. :D

 

[Ironbutt]

Mä järjestin sinkut.net chatin miitin, johon tuli kaikki kynnelle kykenevät sinkut. Parinkymmenen hengen porukasta oli hyvä valita paras...

Suosittelen miittejä - säästyy aikaa! Katsasta kaikki kerralla!

 

[Juupeli82]

Mä järjestin sinkut.net chatin miitin, johon tuli kaikki kynnelle kykenevät sinkut. Parinkymmenen hengen porukasta oli hyvä valita paras...

Suosittelen miittejä - säästyy aikaa! Katsasta kaikki kerralla!

Taidat tosiaan tykätä noitten miittien järjestelystä :lol2:

 

[IronMind]

Hei, se on ihan ok jos et usko että jotkut ihmiset voi pitää toistensa seurasta sen verran paljon etteivät eroa pitkässäkään suhteessa..

Toki jokainen saa uskoa mitä haluaa, lähinnä vain kiinnostuin näin tiedonjanomielessä mihin erilaisen uskosi perustat. Eli missä voisi omin silmin havainnoida tällaista eliniän kestävää loppuun asti onnellista rakkausliittoa, kun omilta vanhemmilta on saanut väkisinkin vääristyneen ja puleeratun harrastelijateatteriversion riippumatta mikä on tilanne tänään ja isovanhemmat ovat ikäpolvea jolla eroamisen kohdalla sosiaalisten koodien manuaalissa oli niin isoja sanktioita että eroa, saatikka sitten sinkkuna elelyä, ei kukaan uskaltanut edes ajatella.

No niin, mutta jankkaukset sikseen. "Aikansa kutakin" toimii meikäläisellä ja jos se aika sitten sattuu olemaan loppuikä niin hyvä niin, mutta jos se aika onkin sen sijaan muutamia vuosia niin ihan yhtä hyvä - sittenpähän mahtuu taas yksi oikea enemmän tähänkin elinikään. :piis:

 

[Mege]

Löytyi osoitteesta deitti.net. :haart:

 

[Tove]

Oletko itse Tove jo polvistunut rakkauden kaikkivoipaisuuden edessä?

Enpä ole en.

 

[Fabien]

Allekirjoittaneen oma lemmenelo tuli päätökseensä 6kk:n seurustelun jälkeen tuossa vajaa 3kk sitten. Neiti petti, pyyti etten jättäisi, jätin. Näin jälkeenpäin ajateltuna tuo pettäminen oli oikeastaan koko seurustelushteen "huipentuma": anoreksian läpikäyneenä ja mallinmitoissa olevana neiti pystyi syömään mitä tahansa miten paljon tahansa, ilman että tuli ylimääräistä. Noh, annas olla kun aloitin koko kesän kestäneen säästöliekki-kampanjan..neiti käytännössä katsoen pimahti. Hänkään ei voinut muka syödä, koska minäkään en. En tiedä anoreksian taustoista, mutta kyllä tuo ruokapuoli olisi noussut kynnyskysymyksesi jatkossa.

Lisäksi JATKUVA tekemisen tarve ei oikein sopinut minun kuvioihin. En tarkoita jatkuvalla yhtä iltalenkkiä tai kävelyä rannalla..vaan melkeinpä 2x päivässä 10km:n juoksulenkkiä..ja kun ne oli tehty, niin taas piti keksiä uutta.koko helvetin ajan. Ja jos ehdotin jotain mun mielestä kivaa, niin neiti suostui pitkin hampain ja piti mykkäkoulua muutaman tunnin ajan sen jälkeen, ja aivan..tämä oli siis päivittäistä. Parempi, että näin erilaiset ihmiset eivät seurustele, mutta kyllä niitä hyviä juttuja välillä aina kaipaa.

Kenellekään muulla kokemusta suhteesta, jossa nainen/mies on henkisesti epätasapainossa? Ja ennen kuin tuomitset sanan epätasapaino, niin esimerkkejä neidin jatkuvasti ailahtelevasta mielentilasta voisi kirjoitella vaikka loppuillan.

Palatakseni threadin aiheeseen : luulin siksi oikeaksi, olin väärässä.

 

[Sustanooli]

Minäkin olen pessimisti ja usko rakkauteen melko heikko.Yksi suhde eläissäni joka kesti n.5v. En usko, että löytyy enää sitä oikeaa.Mieshuora rulettaa!

 

[Art Vandalay]

Enpä oo vielä löytäny sitä "oikeaa".

Kuinkahan monen tänne kirjoittavan vanhemmat ovat vielä yhdessä?

Omat vanhemmat eros melkeen 10v sitten. Siitä mulle on varmaan jääny päähän ajatus "mitä järkeä mennä naimisiin, kun erotaan kuitenkin".

 

[Tze]

TKD-treeneistä löyty oma kulta. :haart:

 

[Mike]

Takana yksi kokeilu, joka jäi lyhyeen, kun ei itsetuntoa riittänyt tehdä aloitteita.

No mitäs hävittävää siinä sitten on? Anti mennä vain ja kysy suoraan "alettaisko oleen tai jos ei niin laitettaisko edes pissavehkeet yhteen ja täristäis?"

 

[Fabien]

Ja kuka sano, että miehet on tunteettomia? Rakkauden kentällä ei ole sääntöjä, on vain tunteita jotka vievät ja johdattavat.

 

[Fabien]

Ja kuka sano, että miehet on tunteettomia? Rakkauden pelikentällä ei ole sääntöjä, on vain tunteita jotka vievät ja johdattavat.

 

[Juho]

No mitäs hävittävää siinä sitten on? Anti mennä vain ja kysy suoraan "alettaisko oleen tai jos ei niin laitettaisko edes pissavehkeet yhteen ja täristäis?"

Tätä minäkin aina mietin.. Mikä siinä ihmisiä pelottaa? Siitä vaan rohkeasti kokeilemaan, ja jos ei onnaa niin sitten ens kerralla on taas yhtä kokemusta rikkaampi. Ehkä jotkut ajattelee, että mitäköhän toikin musta ajattelee, mutta asettukaapa sen rooliin, joka esim. antaa pakit, niin tuskimpa tuo pakkien antaja siitä sen kummemmin juoruilee tai vittuilee..

Huono itsetunto on tietenkin asia, joka ei helpota näitä juttuja, mutta itse suosisin sellaiista ajattelutapaa, että joka kerta kun voittaa itsensä tällaisessa tilanteessa, niin se tekee hyvää itsetunnolle, meni syteen tai saveen

 

[Nail]

Ei ole löytynyt, mut en kyllä tällä hetkellä etsikkään. Työ ja harrastukset ei anna aikaa hairahtaa naisen perään :D

 

[laatikko]

No tässä tulee sitten tämän threadin pohjanoteeraus, mutta kerrotaan nyt silti, kun itseäni ei hävetä yhtään. Saa toki nauraa.

Vaimoni ja lasteni äidin olen löytänyt erään verkossa pelattavan tietokonepelin kautta.

 

[Spidey]

Huono itsetunto on tietenkin asia, joka ei helpota näitä juttuja, mutta itse suosisin sellaiista ajattelutapaa, että joka kerta kun voittaa itsensä tällaisessa tilanteessa, niin se tekee hyvää itsetunnolle, meni syteen tai saveen

No ei se omalle itsetunnolle ole hyvää tehnyt. Seurustelin tässä jokin aika sitten muutaman kuukauden ajan ja opin siitä sen että ei pitäisi aloittaa seurustelua sellaisen ihmisen kanssa josta ei tosissaan pidä heti alussa. Tyttö oli vanha kaveri ja sitten jotenkin vain ajateltiin että kokeillaan tätä, mutta eipä minun kannaltani sytyttänyt. No nyt kun olen sitten sellaista tyttöä josta pidän tosissaan yrittänyt niin saanut kahdet pakit jo. Tuntuu vähän siltä että ei kelpaa sellaiselle tytölle josta itse on kiinnostunut :(

 

[AT]

Eipä ole "se oikea" vielä vastaan tullut ja jos onkin niin on kävellyt kovaa vauhtia ohi. Seurustelusuhteita on kyllä takana muutama, pisin kesti 4 vuotta. En usko, että tulen "sitä oikeaa" välttämättä koskaan löytämäänkään ja tällä hetkellä en edes jaksa tehdä asian eteen mitään. Rakkaudesta en osaa sanoa mitään kun en ole varma, olenko koskaan edes rakastunut. En ainakaan sellaiseen ihmiseen johon olisi ollut jotain mahdollisuuksia. En tiedä myöskään, vaatiiko toimiva suhde edes rakastumista toiseen osapuoleen. Tähän astisten kokemusten perusteella: ei välttämättä.

Olipas kummallinen ja pessimistinen kirjoitus tämä. Jo huomenna saattaisin vastata tähän threadiin aivan erilailla...