Mistä löysit sen oikean - vai vieläkö etsit?

[Fabien]

Oletko itse Tove jo polvistunut rakkauden kaikkivoipaisuuden edessä?

 

[vilma-liina]

Varmaan tosi yllättävää, että saliltahan tuo ukkokulta löytyi.

Ja meidän porukat on olleet naimisissa 31 vuotta, ja miehen porukat 40 vuotta.

 

[Timantti]

Töistä..

 

[nigster]

Vielä ei ole löytynyt... Odotan sitä tsatujen trinsessaa :D

 

[ironchef]

Kaks asiaa jotka saa mut :urjo: on uskonnon ja rakkauden tuputtaminen ja siitä lässyttäminen. Molemmat on oikestaan aika lähellä toisiaan.
Molemmat on mulle aika merkityksettömiä.
Usko on uskoa itseensä ja rakkaus on kaveruutta/veljeyttä

 

[Mr. Speed]

SE oikea kävelee ennen ensilumia vielä vastaasi

voihan se kävellä vastaan,mutta hyvinpä tuntuu menevän ohi
varsinkin jos liikaa :kippis1: niin juoksee ohi ;)
Muistakaa:
Kiinnostut ja ihastut ulkonäköön, mutta rakastut sisimpään :haart:

 

[Gillyanne]

Internetin ihmemaasta löytyi rakkaus, vieläpä täysin yllättäen ja etsimättä.

Kiinnostut ja ihastut ulkonäköön, mutta rakastut sisimpään :haart:

Amen.

Omat vanhemmat naimisissa jo yli 35 vuotta ja still going strong! :haart:

 

[Ratu]

Netistä. Jippiin tsätistä. :haart:

 

[Mike]

Oikein teit!Rakkauden edessä on vaan laitettava itsensä likoon. Tossa on vaan se, että jos tyttö seurustelisikin ja toi sun kysymys kiiris poikakaverille asti, niin siinä voisi saada vihamiehen lähes tulkoon ilman mitään syytä. Veikkaan hypoteettisesti, että neiti sanoi,ettei seurustele ja sä pyysit kahville/teelle/mehulle/varmistamaan? osuiko oikeaan? :D

Varmistamaan hoho :D. Juu, treffejähän mä heti aloin siinä kinaamaan. Oli kyllä sitten useamman viikon työn ja tuskan takana koko homma, mutta kyllä vain kannatti.

 

[Mike]

Netistä. Jippiin tsätistä. :haart:

Tuon on pakko olla satavarma vale?

 

[Spidey]

Joo vielä etsitään ja onkin jo yksi tyttö mielessä. Kunhan sen aloitteen saisi aikaiseksi. Se vaan pelottaa, että jos ei sille toiselle kelpaakkaan. Mutta se riski on vissiin aina otettava, valitettavasti :D

 

[grimJester]

Pitänee olla aktiivisempi. :(

Baarissahan sitä aina tulee jotain selitettyä, mutta selvin päinkin kannattaisi useammin lähteä yrittämään jotain. Viimeinen deitin kohde valitsin ihan pärstäkertoimella metroaseman liukuportaista. Kuivui tosin kasaan parin tapaamisen jälkeen.

Noh, ainakin saa yleensä myönteistä palautetta kun hyökkää jonkun ventovieraan kimppuun. Ehkä siitäkin sais harrastuksen :kippis1:

 

[Fabien]

Tuon on pakko olla satavarma vale?

No mutta Mike! Mitä sinulla on chatteja vastaan..? Sielläkin kai pätee se, että jos laittaa itsensä likoon...? Jotenkin tuntuu, että jengi löytää yhä useammin kumppanin jostain chateista. Kuullostaahan se pirun epätoivoiselta/oudolta, mutta jos se onni sitä kautta löytyy, niin eihän siinä sitten ole ongelmaa. Eniten mulle tuottais päänvaivaa sanoa kavereille/perheelle, että "joo, chatissahan me tavattiin"..threadin otsikko ei tuomitse, se kysyy. Ja jos joku on chatista sen löydön tehnyt, niin olkoon niin.

 

[Juho]

Joo vielä etsitään ja onkin jo yksi tyttö mielessä. Kunhan sen aloitteen saisi aikaiseksi. Se vaan pelottaa, että jos ei sille toiselle kelpaakkaan. Mutta se riski on vissiin aina otettava, valitettavasti :D

Noh.. ensinnäkin:

1. Siihen ei kuole
2. Mitään et voi hävitä, ja eipähän tarvitse myöhemmin jossitella jos vaikka kieltävä vastaus tulisi.
3. Pakit kuuluu asiaan ihan yhtälailla kuin läski bulkkaukseen, eli tekevälle sattuu


Sitten kun tyttö suostuu niin siitähän sitten alkaa ja siitä voi seurata ihan mitä tahansa.

Jos taas käy niin ettei onnaakkaan, niin luultavasti sulla on muutaman viikon päästä joku uus tytsy tähtäimessä.

Eli yritystä vaan peliin eikä jäädä nysväämään omien ajatusten kanssa, koska harvemmin se oikea ihan syliin hyppää.

 

[leadnose]

Tossa on vaan se, että jos tyttö seurustelisikin ja toi sun kysymys kiiris poikakaverille asti, niin siinä voisi saada vihamiehen lähes tulkoon ilman mitään syytä.

Mitä vittua?

 

[Mike]

No mutta Mike! Mitä sinulla on chatteja vastaan..? Sielläkin kai pätee se, että jos laittaa itsensä likoon...? Jotenkin tuntuu, että jengi löytää yhä useammin kumppanin jostain chateista. Kuullostaahan se pirun epätoivoiselta/oudolta, mutta jos se onni sitä kautta löytyy, niin eihän siinä sitten ole ongelmaa. Eniten mulle tuottais päänvaivaa sanoa kavereille/perheelle, että "joo, chatissahan me tavattiin"..threadin otsikko ei tuomitse, se kysyy. Ja jos joku on chatista sen löydön tehnyt, niin olkoon niin.

Juu, ei todellakaan mitään pahaa ollut tarkoitus aiheuttaa. Chatti ok, mutta Jippii kun kuulostaa mun korvaan niin naurettavalta, on täysin mahdottoman tuntuista, että sen kautta mitenkään itselleen löytäisi kumppanin. :piis:

 

[grimJester]

Mitä vittua?

Vihamies, sinäkö se olet?

 

[Fabien]

Mitä vittua?

Mitä itse ajattelisit lipevästä naistenmiehestä, joka kysyis sun tyttöystävältä, että seurusteleeko hän? Vaikka tyttösi sanoiskin, että seurustelee ja vakavasti, niin eihän se tätä lipevää kaveria estäis menemästä juttelemaan tai iskemään silmää, silloin kun sinä et olisi paikalla. Ja sua ei häiritsisi? Erilainen nuori...

 

[Juho]

En mä ainakaan vetäis hernettä neukkuun jos joku tulis kyselemään mun tyttöystävältä (njos sellainen olisi) että seurusteleeko se.. Mistäs sitä voi tietää, ja on ihan hyvä että ottaa asioista selvää.

Itse en kerran kysynyt kun pidin itsestäänselvänä tuota seurustelemattomuutta, ja sitten sainkin ihan toista kautta tietää, että tuo tyttö seurustelee yhden tyypin kanssa, (annoin kyllä kuulla kunniansa :D) ja tää toinenkin poika sai kuulla sen tytön hölmöilysta, niin mahto sitä vähän hävettää..

Eli ihan jo tollasten alkeellisten mokien kannalta selvitän tästäeteenpäin AINA että seurusteleeko kiinnostukseni kohde.

 

[IronMind]

Mistä löysit sen oikean

Ensimmäisen oikean löysin samalta luokalta, toisen oikean löysin samasta vapaa-ajan porukasta, kolmannen oikea löysin bileistä, neljännen oikea löysin baarista, viidennen oikean löysin baarista, kuudennen oikean löysin bussipysäkiltä, seitsemännen oikean löysin liikuntaharrastuksesta ja nykyisen oikean löysin juhlista.

Kuinkahan monen tänne kirjoittavan vanhemmat ovat vielä yhdessä?

Veikkaisin että alle neljänkymmenen prosentin? Meikäläisen isäukolla on menossa vaimo nro. 3 ja äiteellä mies nro. 2, joten tässä valossa toki voin osittain yhtyä kommenttisi ideaan: vanhempani ovat edelleen naimisissa. ;)

Tuskin se maailma nyt niin paljoa vielä on kerinnyt muuttumaan yhdessä sukupolvessa, että pitää kirota parisuhteet alimpaan helvettiin.

Niinpä. Samalta se maailma tuntuu näyttävän kuin vanhemmillakin eli olen kyllä vanhempieni tapaan vahvasti parisuhdemyönteinen. Joskin pääasiallisena motiivina elinikäisiin suhteisiin pidän joko laiskuutta, yhteisiä lapsia tai hysteeristä yksin jäämisen pelkoa. edit. Siis motiivina Suomessa, uskonnollisemmissa ja perheyhteisökeskeisemmissä kulttuureissa liima voi toki olla myös yhteisön tuomion uhka, joka sekin mennee kategoriaan hysteeriset pelot.