...Tämä keskustelu on herättänyt ajatuksia yhdessä jos toisessakin, myös minussa. Joten oma korsi kekoon tulee tässä:
Olen sanonut tämän jo aiemmin, mutta sanon taas: Älkää hyvät ihmiset jättäkö tilaisuutta käyttämättä, jos teille rakkauden pelikentällä sellaista tarjotaan. Tiedän, että moni haluaa suojella itseään, pettymyksiä kun on kuulemma liikaa taustalla. Vaan kuinka voisi kokea jotain muuta kuin pettymyksen, jos ei anna itselleen siihen mahdollisuutta? Ihmissuhteissa on aina riskinsä, toisaalta riskin vastapainona on se voiton mahdollisuus...
...Tiedän itse kokemuksesta, että jossain vaiheessa alkaa usko loppua, sitä "oikeaa" ei vaan tahdo löytyä. Jaksamisella ja itsensä likoon laittamalla kaikki on kuitenkin mahdollista. Olkaa aitoja, aitous on valttia ihmissuhteissa. Vain aitoa ihmistä voi rakastaa aidosti...
... Itse en jää jumittamaan jos sitä kipinää ei jonkun kanssa syty. En usko, että pystyisin ikinä seurustelemaan jonkun kanssa sellaisen "no joo, onhan tää ny ihan kivaa kai"-vaiheen jälkeen. Se on joko tai. Kertarysäyksellä metrin :haart:-halko otsaan tai sitten etsimään seuraavaa.
Isompikin mies menee aivan sekaisin, kun se metrinen halko sieltä otsaa kopsahtaa. Tämän tiedän kokemuksesta, huh sitä tunnetta. Suusta tulee höpojä juttuja ja mies säteilee kuin Tsernobylin ydinreaktori konsanaan. Tuskin mikään tuntuu paremmalta.
... Tämän postin pointti oli tiivistettynä se, että antakaa itsellenne ja toisillenne mahdollisuus. Unohtakaa se kyynisyys ja suojakuori, olkaa avoimia ja suhtautukaa elämään positiivisesti.
Kaikille lykkyä tykö :haart:-asioissa, maailma on ihmeellinen.
