Mistä löysit sen oikean - vai vieläkö etsit?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Fabien
  • Aloitettu Aloitettu
Ironangel sanoi:
Omin jaloin pääsin karkuun ryömimään turpa veressä ja sain kaverin soitettua apuun. Seurauksena sairaalareissu, muutama murtunut luu (kasvoissa 3 murtumaa ja selkänikamassa 1) ja pitkä sairasloma.

:(
Ei helevetti :curs: Toivottavasti se kusipää sei tollasesta kunnon tuomion! Ei voi mies enää raukkamaisempi kyllä olla.
Pitäs mennä pakkiksen ukkojen vähän jututtaa sitä ex ukkoos :)
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Richard75 sanoi:
:(
Ei helevetti :curs: Toivottavasti se kusipää sei tollasesta kunnon tuomion! Ei voi mies enää raukkamaisempi kyllä olla.
Pitäs mennä pakkiksen ukkojen vähän jututtaa sitä ex ukkoos :)

Menetti työnsä ja sai merkinnän rekisteriin, eli oma alansa hommiin ei ole enää asiaa, riittäköön se sille. Pääasia on se että pääsin ko. henkilöstä eroon, lopullisesti (toivottavasti).
 
Uskonko rakkauteen, ehkä. Pitkään rakkauteen haluaisin uskoa, mutta en usko. Silti olen aina halunnut sen osuvan omalle kohdalleni.

Se mistä sen oikean vois löytää, sieltä missä itsekin sillä hetkellä on. Jos itse olet baarissa, miksei joku mieleisesi vastapuoli siellä olisi? ...:)

Omani löysin Serenasta. Renttumaisuus sulatti sydämeni.

Pitkähiuksiset miehet ovat silti ainiainen uhka mielelleni...
 
Fabien sanoi:
No sittenhän kaikki on kunnossa. Imelyys pitää totta kai säilyttää kohtuuden rajoissa, mutta...yllättävän moni neiti tykkää juuri sen kovan ritarin suusta sanotuista kauniista, alkukantaisen romanttisista lauseista. Kohtuudella. Hyvä, että olet tyytyväinen, nyt vain sitten teet jonkun muunkin tyytyväiseksi, niin eihän se muuta enää vaadi. :love:

22-vuotias lemmmenjättiläinen.... :lol2: :rock: :lol2:



:love:
 
Ironangel sanoi:
Menetti työnsä ja sai merkinnän rekisteriin, eli oma alansa hommiin ei ole enää asiaa, riittäköön se sille. Pääasia on se että pääsin ko. henkilöstä eroon, lopullisesti (toivottavasti).

No, toivottavasti et menettänyt luottamustasi miehiin ihan kokonaan... tollaiset sekopäät edustaa kuiteskin aika pientä marginaalia.

Pikkaisen vaan tuota työpaikan/alan menetystä ihmettelen, kun en vastaavasta ole kuullut aiemmin... jopa poliisit on (ihmeellistä kyllä) saaneet jatkaa hommissaan tollaisten jälkeen, ainakin ne tapaukset mistä olen kuullut... minkä alan ihmisiä tämä äijä oikein oli?
 
Ironangel sanoi:
Jees, no jos nyt minäkin sitten osallistun keskusteluun..

Sinkku olen, jo reilut pari vuotta ihan hyvin näin viihtynyt. En etsimällä etsi mitään/ketään.

Pisin suhde reilut 3 vuotta, loppui toisen osapuolen sairaalloiseen mustasukkaisuuteen. Alkoi olla jo mahdotonta käydä töissä, kun melkein kaikki työkaverit on miehiä ja siitä ei ex päässyt yli millään.
Siispä pistin suhteen poikki ja muutin pois yhteisestä kämpästä. Siitä se riemu vasta alkoi, soittelua keskellä yötä, uhkailua, kyttäämistä asunnon/työpaikan ulkopuolella..
Viimeinen erehdys oli mennä hakemaan yhteiseen kämppään unohtuneita tavaroitani pois, äijä oli paikalla pienessä sievässä. Siinä sitten purki patoutumansa eron johdosta ja pieksi ihan perinpohjaisesti.
Omin jaloin pääsin karkuun ryömimään turpa veressä ja sain kaverin soitettua apuun. Seurauksena sairaalareissu, muutama murtunut luu (kasvoissa 3 murtumaa ja selkänikamassa 1) ja pitkä sairasloma.

Joten pienellä varauksella miehiä nykyään katselen.

Vanhemmista sitten. isääni en ole ikinä nähnyt, erosivat ennenkun synnyin.

Btw Kaverin kautta tapasin tuon ex ukon.

Tämähän on ihan kuin minun elämästä. Paitsi, että viisi vuotta tuli elettyä (henkistä ja fyysistä väkivaltaa) sen kusipään kanssa ennenkuin uskalsin lähteä menemään. Kun sitten olin jo omassa kämpässä niin tämä yks päivä oli odottamassa rappukäytävässä kun tulen töistä kotiin ja tunkeutui asuntooni ja pahoinpiteli eteisessä ja vasta tuntien rukoilemisen (naama veressä) jälkeen hän suostui päästämään minut kämpästäni terveysasemalle. Tuloksena oli murtumia kasvoihin ja leikkaukseen.

Oikeutta käytiin vuoden eri oikeusasteissa ja jätkä sai 1 v ja 6 kk ehdollista. Tästä on nyt kaksi vuotta aikaa ja vielä käy pelko että se odottaa jossakin minua ja tekee sen mitä parisuhteen aikana usein uhkasi. Onneks se ei tiedä missä asun. Huippua on se, että jätkä ei käytä mitään päihteitä, luonnevika varmaan. Viimeseen asti se väitti mun kaatuneen rappukäytävässä, ei mitään vastuuta omista tekemisistä.
 
Honey sanoi:
Tämähän on ihan kuin minun elämästä. Paitsi, että viisi vuotta tuli elettyä (henkistä ja fyysistä väkivaltaa) sen kusipään kanssa ennenkuin uskalsin lähteä menemään. Kun sitten olin jo omassa kämpässä niin tämä yks päivä oli odottamassa rappukäytävässä kun tulen töistä kotiin ja tunkeutui asuntooni ja pahoinpiteli eteisessä ja vasta tuntien rukoilemisen (naama veressä) jälkeen hän suostui päästämään minut kämpästäni terveysasemalle. Tuloksena oli murtumia kasvoihin ja leikkaukseen.

Oikeutta käytiin vuoden eri oikeusasteissa ja jätkä sai 1 v ja 6 kk ehdollista. Tästä on nyt kaksi vuotta aikaa ja vielä käy pelko että se odottaa jossakin minua ja tekee sen mitä parisuhteen aikana usein uhkasi. Onneks se ei tiedä missä asun. Huippua on se, että jätkä ei käytä mitään päihteitä, luonnevika varmaan. Viimeseen asti se väitti mun kaatuneen rappukäytävässä, ei mitään vastuuta omista tekemisistä.

OMG, mistä näitä "miehiä" oikein sikiää ?
Ja alkupereräiseen aiheeseen viitaten, yhtä monta on mennyt kuin on tullut, hmm, onkohan se vika aina heissä, vai olisiko aika katsoa peiliin..
 
Kimmo sanoi:
OMG, mistä näitä "miehiä" oikein sikiää ?

Ihme äijiä näyttää olevan liikenteessä kun nyrkki heiluu noin. Sen verran kysyn neideiltä jotka ovat joutuneet uhreiksi että onko tämä luonteenpiirre (väkivaltaisuus ja mustasukkaisuus) ollut täysi yllätys vai onko kyseessä ollut joku "prätkäjengiläinen" tai linnassa istunut jätkä?
 
Alkuperäiseen aiheeseen palaan:

Netissä tapasin vaimoni, tarkemmin Kissin chatissa joskus 6,5 vuotta sitten. Aika pien alettiin seurustelemaan ja vuosi seurustelun jälkeen muutettiin yhteen. Reilut 3 vuotta oltu naimisissa. Tähän on mahtunut luonnollisesti niitä ylä ja alamäkiä kuten varmasti kaikki pidempään seurustelleet tietävät, mutta alkaa sitä pikkuhiljaa olemaan niitä tasoittumisen merkkejä. Kumpikaan kun ei olla luonteeltamme siitä helmpoimmasta päästä.

Niin ja vanhemmat on mulla ollaan aviossa n. 27 vuotta, vaimon vanhemmat eronneet joskus 10-15 vuotta sitten.
 
Mun on vaikea ollut aina käsittää sitä että miksi suhde ei pääty siihen ensimmäisen nyrkin iskuun. Onko siinä pelkoa, usko siihen että se oli vahinko/ainoa kerta, vai mikä ihme..
Tuo on vaan niin surullista aina kuulla tuollaisista suhteista :(
Ja vielä surullisempaa on tietää että moni elää sellaisessa suhteessa eikä uskalla tehdä asialle mitään.
 

Honey ja Ironangel, tosi paljon respectiä :worship: :haart: :worship: :haart: teille, kun olette jaksaneet rimpuilla eroon noista miehistä ja elätte omaa elämäänne. Jotenkin sitä aina ajattelee, että tuollaista tapahtuu vain keski-ikäisille naisille, joiden miehet on pitkänmatkanjuoppoja, avasipa tämäkin taas silmiäni.

Mikä joitain ihmisiä vaivaa? Useimmat tuntemani miehet suhtautuvat naisiin lähinnä suojelevasti, kai tuollaisissa hakkaajatyypeissä on sitten joku pahimman lajin henkinen valuvika. Miksei niitä laiteta loppuiäksi suljetulle osastolle?

Väkivaltaisia naisiakin tietysti on, mutta tavallinen ei-erityisen-urheilullinen nainen ei yleensä pelkällä nyrkillä kovin pahaa vahinkoa saa aikaiseksi.
 
reinhardt sanoi:
Mikä joitain ihmisiä vaivaa? Useimmat tuntemani miehet suhtautuvat naisiin lähinnä suojelevasti, kai tuollaisissa hakkaajatyypeissä on sitten joku pahimman lajin henkinen valuvika. Miksei niitä laiteta loppuiäksi suljetulle osastolle?
.

Kun vielä ajatellaan, että eletään modernissa yhteiskunnassa, niin toi on uskomattoman :david: touhua. Kai nää yksilöt on vaan niin henkisesti alakynnessä naisten kanssa?
 
Missukka sanoi:
Lässynlässyn :jahas:

Missukka taitaa olla näitä hiukan rempseämpiä tyttösiä, jotka tahtovat niin kovaa käsittelyä, että hellän peppuseksin jälkeen analrimmiä voi tarkastella vain hitsausmaskin suojista ;)
 
Ironangel sanoi:
suhde reilut 3 vuotta, loppui toisen osapuolen sairaalloiseen mustasukkaisuuteen...ryömimään turpa veressä ja Seurauksena sairaalareissu, muutama murtunut luu (kasvoissa 3 murtumaa ja selkänikamassa 1) ja pitkä sairasloma.
Honey sanoi:
Paitsi, että viisi vuotta tuli elettyä (henkistä ja fyysistä väkivaltaa) .
rocket sanoi:
Renttumaisuus sulatti sydämeni.
metalman sanoi:
Maailma on NIIN perverssi paikka!!! :)

Väkivalta on erittäin tuomittavaa.
Toisaalta tähän nyt voisi tokaista jotain tosi kuivaa ja provokatiivista, mutta todetaan vain, että "jokainen tekee omat ratkaisunsa". Naisetkin.
 
Tätä lukiessa tulee sellainen olo Vähän niinku jos syö liikaa makeaa. :urjo: ja XXL:n kanssa samaa mieltä siitä että jos alkaisin jollekkin tytölle kertomaan kuinka sen silmät loistaa valoa mun pimeyteeni, niinkuin majakka laivalle synkällä merellä, kutsuen mua luokseen, alkais räkäinen nauru tai tulis turpaan. No ehkä mä vaan pidän naisista jotka ei tykkää lässytyksestä. Joo sitä se varmaan on...
 
Rakkaus ja väkivalta eivät mahdu samaan taloon. Liian usein kuitenkin samaan lauseeseen ja moneen surulliseen tarinaan. Väkivalta kertoo lyöjän sisäisestä hädästä ja järkyttävästä epätasapainosta. On järkyttävää, että niin moni kaunis merenneito joutuu kärsimään väkivaltaisen ahdin säälimättömän atraimen iskuista. Iskut eivät satuta vain fyysisesti, myös henkinen hätähuuto armoton. Voimia kaikille tämän ongelman kanssa pystypainia käyville, sekä onnittelut tälläisistä suhteista ulos päässeille.

Todellinen rakkauden ritari lyö vain höyhenellä, hellästi omaa rakastaan hipaisten. :love:
 
Fabien sanoi:
Todellinen rakkauden ritari lyö vain höyhenellä, hellästi omaa rakastaan hipaisten. :love:

Lässynlässyn. Atrain tanassa avokämmenellä perseelle. Ja silloin huudetaan sotilasarvoa.
 
Huumorillahan tuo Fabien noita selvästi kirjoittelee. Jäbä on takuuvarmasti itsekin nauranut kippurassa noita satuja runoillessaan. Tämä on semmonen aikuisten satu ketju, jossa puhutaan niistä "oikeista" ja "rakkaudesta" pilke silmäkulmassa. Karumpaa todellisuutta löytää halutessaan vaikka tuosta "Iskuyritykset salilla" ketjusta. Hanun postauksesta poimittua: "Mutta aina ei kysyntä ja tarjonta kohtaa, joten useimmiten miehille riittää se, että naisella on vittu, ja se antaa räplätä sitä." Mukavaa viikonloppua kaikille! :D
 
No jos nyt sit minäkin,

Ensimmäisen oikean löysin urheilutapahtumasta, tai oikeammin Hän löysi minut. Hauskinta tässä oli että ei tullut suoraan juttelemaan vaan laittoi etsintäkuulutuksen Suosikki-lehteen :D ja sitäkautta se sitten alkoi.

Seuraava oikea (hetken luulin jo että se viimeinen), löytyi yllättäen baarista.

Vielä kerran jos johonkin sopivaan törmään niin se saa sitten puolestani riittää :haart:

Niin ja vanhemmat erosivat viime talvena, reilun parinkymmenen yhteisen vuoden jälkeen.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom