Viime treenissä mulle tuli kyllä melkoinen ahaa-elämys painovertailujen suhteen. Älkää käsittäkö väärin, mun mielestä treenipainojen vertailu on yhä hauskaa ja motivoivaa ja kiva että sitä täällä tehdään, mutta pointtini on ehkä ennemminkin muistuttaa vertailun valtavasta suhteellisuudesta.
Oon salilla katellut, kun moni päästää selkänsä "kippaamaan" ylätaljassa, jolloin nousee paljon enemmän rautaa. Itse olen siihen nähden tehnyt hyvin puhtaasti, eli selkä visusti pystyssä pysyen, ja pikkuhiljaa päässyt leveähköllä otteella 3x12(41,25)-työsettiin omalla tekniikallani. Mutta nyt sitten tsekattiin liikettä pt:n kanssa läpi, ja kappas. Yläselkä ei tosiaan kipannut, eli tekniikkani oli kyllä "ihan jees", mutta kun loppuun lisättiin rinnan avaus ja vielä reilumpi alasveto, niin 3x10(35) tekikin äkkiä todella tiukkaa. Pienen pienellä muutoksella raudasta piti siis ottaa saman tien 15% pois, eikä siltikään mennyt samaa toistomäärää!
Riippuu toki kovasti liikkeestä, miten isoja vaihteluja painohaitariin eri tekniikoilla tulee ja miten helppoa on sanoa, mikä liike on "puhtain". Jos penkissä painon ottaa rintaan asti kiinni, niin muuttujia ei ole kovin paljon, kun taas jalkaprässissä ja kyykyssä on valtavat syvyysvaihtelut. Ja jokainen tehköön tismalleen sillä tavalla kuin itselle parhaalta tuntuu. Mutta muihin verrattuna pieniä painoja ei kannata missään nimessä hävetä, koska tekniikalla on niin suuri merkitys. Tärkeintä on, että kehitystä tapahtuu omassa seurannassa ja että treeni menee perille.
Ja ketjun aiheessa pysyäkseni teen tässä sitten tietysti pikkuvertailun omiin alkuvuoden painoihini!
askelkyykky 4x8 (25) -> nyt käsipainoilla 3x15 (15), eli vastais edellisellä 3x15(30)
penkki 4x2 (40) -> nyt 4x6 (40)
ylätalja leveämyötä 4x8 (41,25) -> nyt 3x10 (35), kun tekniikkaa muutettiin :D