Millaista oli 90-luvulla? - Virallinen nostalgiaketju

[lolwtf]

Olen monesti miettinyt, olivatko asiat paremmin 90-luvulla, aikana ennen internettiä, 3G:tä, älypuhelimia ja kaikkea muuta teknologiaa. Itse olen 1990 syntynyt, joten en kovin hyvin muista aikaa 90-luvulla. Internetin syntymisen muistan ja ajan kun ISDN / ADSL oli kovia juttuja. Nykyään on 3G:t ja wifit joka paikassa ja kaikki on kokoajan online. On facebookit ja muut perkeleen twitterit. Ennen oli kaverikirjat ja lankapuelimet

Olenko ainoa, jonka mielestä maailma on muuttunut PASKEMPAAN suuntaan teknologian kehityksen myötä? Itse eniten odotan aikakonetta, jolla pääsisin takaisin kultaiselle 90-luvulle.

 

[kaseiini]

Yksi asia mikä on takuuvarmasti mennyt vitulleen 90-lukuun verrattuna on liikenne. Ja se vituttaa kun muistaa hyvin kuinka paljon paremmin asiat olivat ennen. Nyt ihmetellään kun keskustan liikkeissä ei käy ketään, no ei käy kun omalla autolla ei pääse(paitsi sinne parkkihalliin tottakai), sen sijaan keskustan ulkopuolisissa kauppakeskuksissa rahaa vielä käytetään.
Ennen oli vähemmän autoja, liikenteenjakajia, hidastetöyssyjä, liikennevaloja, kameroita, yksityisiä vitun parkkifirmoja, liikenneympyröitä ym paskaa. Kaupungissa 30/40km/h mitä vittua oikeasti. Moottoritielläkin noita saatanan muuttuvia rajoituksia, 80km/h wtf?
Nykyään kaupungissa katuja joissa oli ennen 2 kaistaa samaan suuntaan on kavennettu 1-kaistaisiksi ja samalla viety parkkipaikat tien varsilta, autoteitä on muutettu kävelykaduiksi, tai ainakin tukittu toinen kadunpätkän pää joten läpiajo ei enää onnistu jne.
90-luvulla jos asui tyyliin 5km päässä koulusta, sai kouluista ilmaisia bussilippuja tai hyvin halpoja, maksoi ehkä markan per matka, mutta harva niitä käytti vaan kuljettiin omilla vehkeillä(mopot, piikit, isot pyörät, autot). Tänäpäivänä mahdoton yhtälö, joku 18v-talousnero varmaan laskisi jo kuinka paljon osakkeita voisi ostaa noilla säästetyillä rahoilla.
Autolla pääsi vielä jonnekkin muuallekkin kuin kilometrin sivulle siitä mihin olet menossa ja toisen kilsan alaspäin parkkihalliin, missä pysäköinti maksaa muutamalta tunnilta samanverran minkä lukittu katospaikka kotipihalla kuukaudessa.

 

[Jakob]

90-luvun alussa koko paska lähti lapasesta. Itänaapuri meni hajoamaan ja maailmasta tuli paljon monimutkaisempi. 80-luvulla oli kaikki hyvin. Haluan takaisin 1980-luvulle, mutsin lihapatojen ääreen.

 

[Jabbar]

Ennen jokainen puhelinsoitto oli tuntematon numero.

 

[Ampuhaukka]

Hmm. ysärillä tehtiin paljon hyvää musiikkia. Ja paljon paskaa. Ysärillä oli melkoinen lamapompsi, silloin osui paska tuulettimeen ja valtakunta oli kusessa, sama mikä nyt, mutta sitä ei nyt myönnetä. Toki silloinkin salattiin. Me nuoret miehet ihmeteltiin, miten tälläinen lama tulee yllärinä, kun historiassa kaikki talouden käyrät notkahtelee aina välistä. Että ihan luonnonlaki, oli syyt sitten ne tai nämä, muttakun ei se käyrä voi aina tasaiseen nousta - sellaista käyrää ei luonnossa ole. Paitti vitutuskäyrä.

Ihmisten kanssa nähtiin naamakkain, jos nähtiin. Tai sitten ei nähty? muistaakseni niitä BBS:iä alkoi ysärillä ilmestyä. Se oli kyllä kivaa aikaa ennen internetsiä, väittelytkin pystyi väittelemään, ilman että laiskin/nopein kaivoi googlen esiin.

Ysärin jälkeen tuntuu, että suurimmat muutokset on siinä, että ennen piti kirjotella kynällä, käydä pankkiautomaateilla (koskas ne ekat tuli, vähän ennen ysäriä?), jutella ihmisten kanssa, käydä paikoissa, jne. Nykyään kaikki, mitä teet on "Klikkaa linkkiä ja [maailmasi muuttuu / asiasi hoituu / tapaat elämäsi kumppanin / jne]". Oikeesti kaipaan eniten sitä, että jotain pystyi hoitamaan ilman vilkkuvaa näyttöä tai jonkun vekottimen näpläämistä.

Muutenhan ysäri oli aika perseestä. Kai. Tai en minä muista. Miten se meni, taivas oli kirkkaampi, musiikki parempaa, ihmiset kauniimpia, autotki kulki kovempaa, ja kaikki osattiin paremmin kuin nykyään?

Mutta ei, ysäri oli silleen tylsä, että jos nää vilkkuvat näytöt ja läpättimet jätetään huomiotta, oikeestaan asiat on siihen nähden ihan kivasti.

 

[Bodailijapoika]

Vuonna 89 ihmettelin, kun kaveri puhui nauttineensa työttömyydestään, joka kesti peräti 5 viikkoa (!), koska kesällä hänellä oli niin mukava olla mökillä saaressa. Nyt suurin osa tuttavistani on ollut erinäisiä aikoja työttöminä koulutuksesta (keskiasteesta maisteriin) riippumatta. Nyt työttömiä tuodaan jo ulkomailtakin jatkuvasti entisten lisäksi.

Ysärinä alkoi (toki jo kasarin puolivälissä siitä oli merkkejä ilmassa) monikulttuuri-ideologia työntyä esiin, mutta se ei hirveesti häirinnyt arkea ja YLEäkin pystyi katsomaan/kuuntelemaan ilman **tutusta, joka nyt nousee sen takia päivittäin. Nyt etenkin pk-seudulla kadut ja kaupat vilisevät jengiä, jotka voivat loukkaantua mistä tahansa tai käsittää minkä tahansa rasismiksi. Samaan aikaan osa siitä jengistä ryöstää, raiskaa ja pahoinpitelee. Se jengi laajenee koko ajan samalla vahvistaen keskuudessaan omia kotimaidensa normeja, heimoyhteiskunnan periaatteitaan ja mm. kunniaseikkoja.

 

[LL Cool J]

Edelleen muistan ulkoa kavereiden kotinumeroita, kun joutui soitella niille et milloin ovat kotona, milloin tehdään sitä tai tätä, milloin on lätkä- tai fudispelit ym. Kukaan ei plarannut kännykkää tai älypuhelinta ja oli paljon kivempaa oikeasti tavata ihmisiä ja käydä heidän luonaan kylässä whatsapp-viestin tai pikaisen puhelinsoiton sijaan. Kahdeksankymmentäluvun ja yhdeksänkymmentäluvun alkupuolen autot olivat simppelimpia ja pääosin kestävämpiä eikä niiden huolto maksanut mansikoita, hunajaa ja mannaryynejä(vm -91 Mersulla ajan edelleen, eikä ole aikomusta vaihtaa). 80-luvun puolella ja ysärin alussa meillä oli kotona vanha Commodore 128-tietokone(kaverin Amigasta oltiin kateellisia), jossa oli hemmetin hidas kasettiasema ja siihen muutama tasohyppelypeli - Int. Kartea, Bomb Jackia, Nemesis The Warlockia, Decathlonia ym pelattiin sillä. Kesti ainakin kymmenen minuuttia saada masiina käyntiin, komennot syötettyä järjestelmään & peli käyntiin ja joskus sit hakattiin päätä seinään kun käyttis ilmoitti syntax erroria sun muuta eikä homma lähtenytkään pelittämään. Joskus -91 tai -92 saatiin sit 386 PC, joka oli askel modernimpaan suuntaan, mutta joka kyrvähti eikä sitä ollut varaa korjata. Joskus -95 vuoden tienoilla tuli sit Pentiumit ja muut hienot vehkeet, isobroidi hankki kulmakunnan ekan kännykän(Nokia 2110), jota ihmeteltiin porukalla ja tästä eteenpäin onkin sitten tultu tasaista alamäkeä.

Noin yleensäottaen kaikkinainen viihdetarjonta ynnä muu joutava kertakäyttösonta, mitä tänä päivänä pukkaa joka suunnasta hengästyttävällä tahdilla, oli tuolloin paljon vähäisempää ja ajoittaiset tapahtumat, urheilukisat sun muut olivat silloin paljon merkityksellisempiä kuin nykyinen paljous ja yltäkylläisuus. Jengi oli pääosin paljon aktiivisempaa ja pullamössönuorisoa oli paljon vähemmän kun ei kommunikoitu vain kotisohvalta käsin, vaan täytyi ottaa fillari alle tms ja lähteä toisten luo heitä nähdäkseen.

Mulkkuja ja vetelyksiä sai kojauttaa vapaasti nenään ja naistenahdistelijoita ynnä muita paskiaisia vedettiin suunnilleen pesäpallomailalla päähän, eikä siitä juuri kukaan joussut minnekään vähemmistövaltuutetulle ruikuttamaan. Samoin portsarit olivat rivakkaotteisempia ja paikat tuntuivat olevan paremmin ruodussa. Nykyään nuo viimeksimainitut pari asiaa ovat kovasti toisin ja monet muutkin nykyisen maailmanajan ilmiöt ovat varsin masentavia. Uskallapa pitää järjestystä yllä jossain, niin joku vatipää kuvaa tapahtuneen kännykällä, leikkaa siitä sopivan pätkän, laittaa tämän nettilevitykseen ja mahdollisesti fiksusti, reilusti ja täysin oikein toiminut järjestystä ylläpitävä henkilö kengitään pihalle tai saa sakot.

Noin pääosin tuolloin ei tuntunut olevan tän päivän paskahousukulttuuria, vihervasemmistolaisia, huoraamisella julkisuuteen nousseita ja tästä nuorisoidoliksi kohonneita tyhjäpäisiä narttuja, big brotheria tai muuta saastaa. Paskaa musiikkia oli myös vähemmän eikä sittä vyörynyt kaikista ämyreistä vielä silloin. Oli Radio Mafia, jota kuunnella ja Raimo Häyrinen selosti Ylellä urheilua. Voi niitä aikoja..

Jaa'a, siinä nyt muutama asia. Olisihan noita vielä vaikka kuinka.. Ja joo, ei ollu 90-luvun alussa tosiaan vielä pankkikortteja vaan pankkikirja, jonka kanssa asioitiin pankin tiskillä ja siitä näki saldon minkä verran tilillä oli pätäkkää jne.

 

[priority]

Itse olen 1990 syntynyt, joten en kovin hyvin muista aikaa 90-luvulla. Internetin syntymisen muistan ja ajan kun ISDN / ADSL oli kovia juttuja.

No et kyllä muista! :face: Nettiä ja tietopalveluita on ollut jo paljon ennen 90 lukuakin, mutta se vain oli erilainen ja rajatumpi. Ennen ei kysytty Googlelta vai käytiin portaaleissa ja kyseltiin Altavistalta tai Yahoolta, sitä ennen oli TeleSampoa ja BBS:iä. Twitteriä ei ollut, mutta tekstarit oli kova juttu. Koulussa ei pelattu tabletilla vaan TI-85 laskimilla, Nokian matopelit tuli sitten 90-luvun loppupuolella.

Mutta ei tuo elämä loppupeleissä niin paljoa poikennut nykyisestä. Lapset hakkas Nintendoa ja Amicaa pleikkarin ja XBoxin sijasta. 90 luvulla matkapuhelimet olivat jo melko peruskauraa, joten ihmiset oli pääosin aina tavoiteltavissa. Isompi ero on 80-luvulle, jolloin matkapuhelimet oli harvinaisia ja aina piti sopia aikatauluja etukäteen ("nähdään kolmen tunnin päästä Anttilan kahviossa") ja pää oli täynnä kavereiden puhelinnumeroita.

 

[plank]

Se tunne kun tuollasella sävelsi itse soittoäänen jonkun ohjeen mukaan ja siellä oli virhe, joten joutui näpyttelemään uudestaan.

Ennen kioskilla oli 10, 20 ja 50 pennin karkkeja. Jos joskus sai 10 markalla karkkia, niin se tuntui jättipussilta. Nykyään kaikki alle 400g pussit tuntuu minipusseilta. Kyllähän sen nykyajan lapsistakin näkee, että perjantaina ja vähän muinakin päivinä saadaan se jumbopussi. Limuakin sai vaan saunajuomana, mutta nykyään taitaa senkin kohdalla olla sama kuin karkin...

 

[lurppa]

Se minkä muistan 90-lukuna oli todennäköisesti jenkeissä 80-lukua. Ennen liittymistä globaaliin tietoyhteiskuntaan, Suomi oli vähän takapajuinen, ja kaikki tuli tänne jäljessä. Mutta eipä siinä mitään. Sainpahan nauttia turtlesista ja ghost bustersista kakarana. Mistä tulikin mieleen, että saatana kun oli lastenohjelmien tunnarit hyviä! Turtles, Swat Katz, Power Rangers, Captain Planet.

Muistan myös sen kun kaikkialla röökattiin ja oli erikseen "savuttomat" pöydät. Tsiisus kun nykyään menee röökikoppiin niin alkaa etoa. Miten sitä silloin kestikään? Ravintoloissa ei sen ikäisenä tullut tosin pahemmin pyörittyä.

Ja käteistä käytettiin kaikkeen. Miten taskuvarkaat ja portsarit edes tulevat toimeen enää?

Telkkaria pystyi katsomaan aina jos ei tullut TV-shop, ja Total Gym mainoksetkin olivat tavallaan viihdyttäviä. Nykyään mikään töllöstä tuleva ei kelpaa. Ei se laatu silloinkaan ollut ihmeellistä. Samaa Emmerdalea ja Kauniita ja rohkeita sillon tapitettiin munat märkänä.

Patterit vietiin keräykseen ja pullonpalautuskoneeseen laitettiin pullot ja annettiin kuitti kassalle. Ei tarvinnu hakea myyjää joka toisen pullon jälkeen poistamaan häiriötä.

Ja kaikki oli niin saatanan eksoottista! Söin kiinalaista ruokaa ensimmäisen kerran varmaan 1998. Nykyään varmaan joka viikko. Ennen croissantit oli jotain huikeeta. Maailmaa mullistavat jäätelökakut keksittiin tietääkseni 90-luvulla. Nykyän jäätelössä pitää olla puolet suklaapatukoita ja puolet juustokakkua. Mihin hävisi jäätelö? Sipsejä oli kahta makua: suola ja grill. nykyään ei riitä yksi internet luettelemaan kaikkia.

Tietokonepelit laitettiin tietokoneeseen ja alettiin pelata. Kun kyllästyttiin, otettiin se ulos ja laitettiin uusi tilalle. Kaikki oli konkreettista ja kouriintuntuvaa.

Se on kuitenkin mennyttä, eikä kellekkään enää kelpaisi 90-luvun elintaso. Maailma on parempi paikka, ihmiset hemmotellumpia.

 

[Kemi]

Siinä oli lurpalta osuva posti! Itse elin ysärillä lapsuuteni ja muistaahan ne hienoakin hienommat hetket kun sait laman runtelemilta vanhemmilta sen harvinaisen uuden VHS kasetin tai uuden prätkähiirilelun jotka sitten kulutettiin puhki odotellessa seuraavaa. Hopeanuolen kasetit olivat varmaan suhteellisen rankassa kunnossa kun niitä katsottiin jatkuvalla syötöllä.. Vähän jopa harmittaa kun nykyään mukuloilla on niin yksinkertaista katsoa aina uusia piirrettyjä ja uskon ettei samanlaista nostalgiaa kykene syntymään kun itsellä on nykyään esim. Turtleseihin ja Hopeanuoleen.

 

[Sniffari]

90-luku oli ihmisen parasta aikaa.

- Sillon ei akat valittanut ja ainakin teoriassa niiltä oli jopa mahdollista saada

- N. 90 prosenttia maailman musiikista tuli Saksasta

- Pelkkä Anttilan tissiliivikuvasto riitti vallan hyvin runkkumateriaaliksi

- Suzuki PV

- Oli puhelinkoppeja

Nykyään maailma ja elämä ihan paskaa.

 

[Reivi]

Melkein vaihtaisin takaisin ysärille, meinaa nimittäin hetkittäin vituttaa tää "tietoyhteiskunta". Ihan liian hektistä ja nopeatempoista omaan makuun. Toki elämä on monelta osin helpottonut, mutta toisaalta sekin tarkoittaa lähinnä sitä että kaikki pitää tapahtua heti eikä huomenna ja tämä asia varsinkin työelämässä on saatanasta. Miljoona rautaa tulessa ja kaikkia pitäis takoa yhtäaikaa.

Ysärillä myös tosiaan tehtiin hyvää metallia ja europoppia:dance:. Eikä ollut lausahdus Europop never stop väärässä! :D

 

[Homo habilis]

Synnyin 90-luvun puolivälissä joten 90-luvun loppu oli rentoa ja huoletonta. Näin jälkikäteen vasta tutustunut sitten kaikkiin hienouksiin mitä 90-luvulla oli, kyllä mieluusti sen ajan kokisin ihan kokonaan voisin mieluusti olla vaikka samanikäinen mitä nyt mutta 90-luvulla.

 

[Kaapeli]

90-luku ei mielestäni objektiivisesti ajateltuna ollut monessakaan asiassa nykypäivää parempi, mutta koska silloin eli itse lapsuutensa ja teini-ikänsä, jäi se hyvänä sekä huolettomana aikana omaan mieleen.
Ysärimusiikki (etenkin poppirenkutus, konemusiikki ja aikakauden metalli) on edelleen rakasta, koska se herättää assosiaatioita tuosta vuosikymmenestä.

Monille tuon ajan aikuisille taas saattoi jäädä muistoksi enimmäkseen niitä nurjia puolia, kuten paha lama, työttömyys, julkisten palveluiden murros (eli alasajo), "huono" musiikki, mauton muoti...

Kaikenkaikkiaan nykyään on kuitenkin niin paljon enemmän kaikkea; korkeampi elintaso, laajempi valikoima viihdettä, elämää helpottavaa ja hupia tuovaa teknologiaa, kosmopoliittisempi maailma netin, mobiiliteknologian, rajojen avautumisen sekä matkustamisen halpenemisen ansiosta... Ja suurin osa 90-luvun parhaista asioista ei ole sekään mihinkään kadonnut, vaan edelleenkin voit laittaa ysärileffoja, -sarjoja, -pelejä tai -musiikkia pyörimään halutessasi heittäytyä nostalgiseksi.

 

[Tomi Takamaa]

Oon syntynyt vuonna 1977, joten 90-luku on aika hyvin muistissa, mutta muistot niiltä ajoilta on vähän hajanaisia. Lukiovuodet sattui just lamavuosien jälkeen. Jaoin mainoksia melkein koko teini-ikäni ajan ja muistan hyvin, kuinka yritykset aloivat mainostaa enemmän, kun lama alkoi hellittää. Musiikki ja erityisesti soittaminen oli mulle tärkeintä maailmassa ja Guns n' Roses oli kovin juttu ikinä. Katsoin Gunnareiden Tokion-keikan pahimmillaan muutaman kerran viikossa. Inhosin teknoa ja kaikkea muuta tanssimusaa apinan raivolla. Terminator 2 mullisti eräällä tavalla mun maailmaa silloin 90-luvun alkupuolella. Kävin katsomassa sen parhaan kaverin ja mun iskän kanssa leffassa, vaikka taisin olla vasta 14-vuotias. Lippuluukulla vähän kitistiin vastaan, mutta saatiin puhuttua itsemme sitten iskän seurassa nauttimaan universumin kovimmasta elokuvakokemuksesta. Carrolsin tuplajuustot maksoi 10 mk kpl ja Kotipizzan Tropicana edullisimmillaan 28 markkaa. Mäkkäri tuli Jyväskylään joskus 90-luvun alussa. Isoveli oli ohjelmistoalan yrityksessä koodaajana ja meillä oli aina kotona viimeisintä rautaa. Pelasin Osborne AT:llä (80286) Police Quest 2:sta ja muita Sierran mainoita pelejä pallit huurussa. Myös Secret of the Monkey Island tuli pelattua läpi moneen kertaan. Kyttäsin pitkän aikaa MikroBitti-lehdestä unelmien konepakettia, jossa oli 486 DX@50 MHz, mega muistia, 40 megan kovalevy, 512 Kb välimuistia (vai olikohan sitä puolet vähemmän?) ja 14 tuuman VGA-monitori. Se maksoi edullisimmillaan 9500 markkaa ja sitten jossain vaiheessa komponenttien hinnat kallistui Usassa ja paketin hinta pomppasi 11 700 markkaan. En kuitenkaan koskaan ostanut PC-konetta, vaan lapsuus meni Commodore 64:llä ja Amigalla pelatessa. Rippileiriltä jäi mieleen sellainen tapaus, kun väiteltiin yhden kaverin kanssa siitä, onko mitään järkeä ostaa pelikäyttöön 50-megahertsinen 486. Mä olin vahvasti sitä mieltä, että ei tule ikinä sellaista peliä, johon tarvitsisi niin paljon tehoa. :lol2: Yhdellä paikallisella ATK-gurulla oli aina kaikki viihde-elektroniikka viimeisen päälle ja käytiin aina kavereiden kanssa hakemassa sieltä uusimmat pelit ja kuolattiin samalla äijän uusinta pro-tietokonetta. Eka tyttöystävä (ja poikuuden menetys) oli muistaakseni 1994 lukion ekalla. Samana vuonna Senna taisi parkkeerata formulansa kaiteeseen. 90-luvun lopulta muistan inttimuistojen lisäksi sen, miten ilmainen koulun sali sytytti rakkauden rautaan joskus v. 1996. Helsinkiin muutin vuonna 1999. Ai joo, ekan kännykän hankin joskus v. 1997. Se oli Nokian 2110i.

No joo, kuten sanoin, muistot on aika hajanaisia.

 

[Sylvi]

GRUNGE :fuckyeah:

 

[Reno^^]

Mukavia juttuja ihmisillä, itsekin kaipailen välillä tuota kultaista aikaa, tosin voi olla että se oli niin huolettoman mukavaa kun oli vielä lapsi tuolloin. Nykyään tuntuu että joka paikasta saa vain lukea miten kaikki menee päin vittua ja pitäisi valmistautua siihen että joka asia on vielä enemmän perseellään tulevaisuudessa. Toki 90-luvulla oli laman aikaan samaa, muistan kun isäukolta meni firma alta ja sitten oltiinkin aika niukalla linjalla jonkun aikaa. Mitään ei saanut ilmaiseksi, 8-bittiseen Nintendoon säästin varmaan 1,5 vuotta ja sitten mentiin säästöpossun kanssa Mustaan Pörssiin. :D Musiikkihan oli ihan hirveää näin jälkiviisastellen, mutta silloinhan se oli parasta tietty.

Eniten minua vituttaa nykypäivänä tämä koko perkeleen some, olen varma että se tyhmentää koko ihmiskunnan.

 

[D.Yates]

Ai niin, ysäri alkaa olla junnuille sitä nostalgista lapsuuden aikaa kun kaikki oli hyvin :D

Ja vitut! Kaikki oli paskaa, tuli lama, grunge, levikset ja yli-isot flanellipaidat. Kotiviini, happy hour, toplessit ja Matti Nykäsen ja Kikan musiikki. Jos jotain hyvää pitää hakea niin olihan se nuoruutta, kännissä paineltiin pitkin kaupunkia ja baareissa oli väkeä. Kummeli oli vielä hauska.

Kaikki on silti nykyään paremmin.

Kasarilla sentään oli Ritari Ässä, MacGyver ja Duran Duran.

 

[Laardi]

Takatukka permanentilla ja blondauksella. Neonkeltainen hawaiji-paita ja jaloissa pinkkinauhaiset addut. Näissä hiippailin ihan oikeasti.

Onneksi maailma on muuttunut.

Toisaalta melkein kaikki toimi 90-luvulla. Mutta 80-luvulla asiat oli paremmin kun ei tiennyt mistään mitään ja oli tyytyväinen siihen mitä oli.