Millä motivoit / psyykkaat itseäsi?

[radial]

Ennen treeniä kuuntelen WASP:n blind in texasia - en mitään muuta :evil: ja katon ronnien unbelieveablesta parhaat pätkät. Sit hörppäilen siinä samalla kahvia johon on lisätty johnnie walkeria ja tauriinia about teelusikallinen. Tämän jälkeen laitan kamat kasaan vanha college-paita päällä ja appelsiinit kainaloissa.
Matkalla salille alan puuskuttaa ja murahdella itsekseni, en tiedä miks.. ehkä tuon kahvin takia.

Salilla kylven fiiliksen mukaan mankussa ja läpsin itseäni poskille murahdellen välissä :D Sit kesken sarjan psyykkaan itseni yli kipukynnyksen ajattelemalla treenikaverin vittuilevaa ilmettä tai yhen ärsyttävän tyypin naamaa, jos kyseessä on oikein paha sarja niin toistan itselleni etten saa koskaan enää pillua jos en vedä tätä sarjaa loppuun; taikauskoinen kun olen.

Siinäpä ne taisi olla.. Näin jälkeenpäin ajateltuna vaikutan varmaan aika koomiselta kaverilta :lol2:

 

[Bellraiser]

Sillä, etten halua olla heikko keskivertomattivirtanen koko loppuelämääni (vaikka pituutta onkin niin lihaa on pakko saada lisää).

Tosimies ei myöhemmin 30 vuotiaana paina 150kg, vedä kaljaa ja sipsiä iltapalaks jonkun paskan TV-sarjan kyytipoikana, röyhtäisee ja nukahtaa ja jatkaa seuraavana päivänä duunin jälkeen, ja siinä elämä. Punttis on myös hyvä tapa nostattaa omaa kurinalaisuutta ja nöyryyttä.

Myös olen sitä mieltä että asennevammat kannattaa jättää. Mä ainakin aion olla edelleen ystävällinen niille pienillekin kavereille jos/kun lihaa tulee lisää, valitettavan moni kaveri ottaa spedeasenteen ja luulee omistavansa maailman heti jos on vähänkin yli 100 kilon penkkitulos.

 

[Harze]

En yleensä tarvitse psyykkausta salille lähtöön. Kuppi kahvia, reippaasti vettä ja raudan kimppuun. Treenin aikana pää tuntuu tyhjältä, mikä tekee hyvää varsinkin hektisen työpäivän jälkeen.

Jos lähtiessä laiskottaa, niin kysyn itseltäni, olenko henkisesti tarpeeksi vahva tekemään treenin silti vai olenko luovuttaja. Tämän jälkeen kun treenaa, vaikka vähän kevyemminkin, voi olla tyytyväinen itseensä.:thumbs:

 

[arnold1987]

En mitään ihmeellisiä juttuja. Lueskelen jotain bodauslehtiä tai katselen bodausvideoita. Toinen vaihtoehto on tyhjentää pää vain kaikesta bodauksesta katsomalla vaikka Uuno Turhapuroa. Sitten kun kerro on 30minuuttia vaille niin aminot naamaan ja autoon ajelemaan salille päin ja mätöt soimaan n120 esibelin voimakkuudella.

 

[lil'blue]

en psyykkaa mitenkaan,
keskityn, teen parhaani ja se on siina.

 

[Heikki722]

Miekä motivoi itseäni katsomalla Villen ja Ahtin treeni-videoita!! Niistä saa potkua. !

Hienoa että motivoivat! Ei mennyt aika hukkaan kun niitä Ahtin kanssa väsättiin!

 

[deya]

Mulla nyt on kovinki turha psyykata mitään, heti ku saa rautaa liikkeelle ni treenikaveri alkaa vitsailee "kato, sehä o ku nostelis marjakorii" tyyliin, minkäs teet :D

 

[Jonegh]

Motivaatio on kyllä tällä hetkellä sen verran kova että vaikeampi on keksiä keinoja joilla pysyisi riittävästi salilta pois. Psyykkauksessa auttavat metallimöröt jotka örisevät kuulokkeissani adrenaliiniä nostattavaa mantraansa

 

[Fataali]

En tarvitse enempää motivaatiota, kun on jo sen verran paljon että ei meninaa painojen äärestä poissa pysyä. :D

 

[anti-pro]

Kaveri motivoi salilla...

 

[Noppa]

Parhaiten kyllä on psyykannu kaverit, monelta taholta on kummasteltu kun hoikistuin vuoden aikana paljon. Äskön palasin pitkästä aikaa lenkiltä (viimeksi juoksin kesällä) ja totesin että kunto on noussut aikas paljon

 

[tabe]

En kyll tiiä mikä motivois kun ei reenit nykyään maistu.Salille tulee raahattua itsensä puoli väkisin ja siellä haukottelee ett onpa tyhmää touhua.
Ehkä reilu reenitauko vois tehdä hyvää tai sit sen jälkeen ei enään lähde salille enään ollenkaan.
Mut jostain pitäs saada motsku takas .

 

[Airwalk]

Nyt ei ole tarvinnut pahemmin motivoida kun on ylikunnosta selvinnyt, pääse kunnolla treenaan ja tulokset nousee!

 

[Ardilla]

Ehkä reilu reenitauko vois tehdä hyvää tai sit sen jälkeen ei enään lähde salille enään ollenkaan.
Mut jostain pitäs saada motsku takas .

Ainakin treenitauko omaa tahtoa vastaan motivoi taas älyttömästi. Oli selkäonnettomuuden takia 3vko "salikielto" ja nytkun saa taas treenata niin motivaatiota piisaa. Kyllä luulisin että jos tauon pidät ja sitten taas salille raahaudut niin huomaat mikä euforia treenistä taas tulikaan.

 

[Vertigo]

Ennen treeniä istun jonkun hetken pukuhuoneessa ja tyhjennän kaiken paskan korvien välistä ja sitten treenaamaan jonka aikana haukun itteeni ja solvaan ja siten pikku vitutuksessa on kivempi rautaa kiusata ja musana tietenki heviosaston rankimmat.

 

[Jallis]

Autoillessani salille luukutan Metallican Kill Em All-levyä niin, että nyyny-Micran ikkunat tärisee.

 

[Silmukka]

Ajattelen, että olen pakkiksen heikoin ja lihaksettomin. Sen voimalla jaksaa väntää vaikka 20 toiston kyykkyjä.

 

[bodyx]

Ei tarvi psykkaa enää, ku ymmärsin, että elämässä on muutakin ku oma kroppa. Johan sitä tuli peilailtuakin, ehkä kymmenen vuotta.

 

[Isoarska83]

Poskiontelontulehduksen takia 10pv:n lääkekuuri ja huomenna loppuupi, joten taas hinku päästä salille ja tulipa kevyt viikkokin samalla pidettyä.

 

[Ardilla]

Ei tarvi psykkaa enää, ku ymmärsin, että elämässä on muutakin ku oma kroppa. Johan sitä tuli peilailtuakin, ehkä kymmenen vuotta.

On joo, mutta suhde omaan kroppaan kestää 100% koko elämäsi ajan, kun taas ne muut asiat elämässä voi kadota/muutttua/hävitä/karata/mitä vain ;)

Tarkotitko että saliurheilu saa jäädä kokonaan?